Kanadan metsäteollisuus on ajautunut vuosikymmenien pahimpaan kriisiin

Globaalin metsäteollisuuden raju rakennemuutos heijastuu myös Kanadan metsäteollisuuteen. Tuotantokustannusten kallistumisen ja paperin hintojen tuntuvan laskun ohella Kanadan dollarin vahvistuminen ja kysynnän lasku Yhdysvaltojen rakennusmarkkinoilla ovat ajaneet Kanadan metsäteollisuuden vuosikymmenien pahimpaan kriisiin.

Kriisin seurauksena kymmeniä paperi- ja sellutehtaita on jouduttu sulkemaan. Myös suomalainen UPM-Kymmene joutui sulkemaan elokuussa 2007 Miramichissä, New Brunswickissä, sijaitsevan paperitehtaansa ainakin 9-12 kuukaudeksi. Kanadan metsäteollisuutta rasittavat myös vanhanaikaiset, paljon energiaa kuluttavat tehtaat, liikatuotanto sekä metsäteollisuuden fragmentoituminen. Paperi- ja sellutehtaiden teknologisen tason ja infrastruktuurin parantaminen on ensiarvoisen tärkeää kovenevassa globaalissa kilpailussa. Toisaalta energiantuotannon ottaminen oleelliseksi osaksi metsäteollisuutta avaisi kanadalaisille metsäteollisuusyhtiöille täysin uusia markkinoita vihreän energian kysynnän kasvaessa maailmalla.

Globaali metsäteollisuus

Viime vuosien aikana globaali metsäteollisuus on käynyt läpi rajua rakennemuutosta. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna metsäteollisuuden kannattavuus on jäänyt moniin muihin toimialoihin verrattuna heikoksi. Metsäteollisuuden kannattavuutta on rasittanut merkittävästi tuotantokustannusten kallistuminen ja paperin hintojen tuntuva lasku vuoden 2000 jälkeen. Metsäteollisuus kärsii myös liikatuotannosta. Lisäksi paperin ja kartongin tuotannon nopea kasvu Aasiassa on kaventanut eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten metsäteollisuusyritysten vientimahdollisuuksia sekä lisännyt kilpailua, koska uusissa tuottajamaissa tuotantokustannusten taso on selvästi matalampi kuin läntisissä kilpailijamaissa. Erityisesti Kiina on alkanut tuoda paperia myös länsimarkkinoille.

Viime vuosien aikana Aasia on noussut Euroopan ja Pohjois-Amerikan ohi maailman suurimmaksi paperin ja kartongin tuottajaksi. Sen osuus on jo 35 % koko maailman tuotannosta. Myös paperin ja kartongin kulutus kasvaa erityisesti Aasiassa (muun muassa Kiinassa ja Intiassa 6-7 prosentin vuosivauhtia). Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Keski-Eurooppa, Kiina ja Etelä-Amerikka ovat maailman suurimmat paperin ja kartongin tuojat, ja Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikka ovat suurimmat viejät. Venäjä on maailman suurin raakapuun viejä. Etelä-Amerikasta on puolestaan tullut lyhyessä ajassa maailman selluteollisuuden uusi voimatekijä.

Metsäteollisuuden merkitys Kanadan ja Suomen taloudelle on huomattava

Kanadan pinta-alasta lähes puolet on metsää. Metsä onkin yksi maan tärkeimmistä luonnonvaroista. (10 % kaikista maailman metsistä on Kanadassa.) Kanadan perustuslaki määrää metsää koskevat omistusoikeudet. Metsistä 94 % on julkisessa omistuksessa ja 71 % näistä metsistä on provinssien omistamia ja hallinnoimia. Ainoastaan 6 % metsistä on yksityisomistuksessa. (80 % yksityisomistuksessa olevista metsistä sijaitsee Manitobassa ja Atlantin rannikolla olevissa provinsseissa.) Merkittävä ero Kanadan ja Suomen metsänomistusrakenteessa on se, että suurin osa Suomen metsistä on yksityisomistuksessa (62 %).

Metsäteollisuuden merkitys sekä Kanadan että Suomen taloudelle on huomattava. Metsäteollisuuden osuus Kanadan bruttokansantuotteesta on 2,9 %. Kanadan metsäteollisuus voidaan jakaa kahteen pääryhmään: saha- ja levyteollisuuteen (esim. vaneri) sekä paperi- ja selluteollisuuteen. Metsäteollisuus työllistää yli 375 000 ihmistä. Vaikka maailmanlaajuisesti tarkasteltuna metsäteollisuus on pääasiassa kotimarkkinateollisuutta, sekä Kanadan että Suomen metsäteollisuus on ennen kaikkea vientiteollisuutta. Kanada on maailman suurin sahatavaran sekä paperin ja kartongin viejä. Maan metsäteollisuuden vienti suuntautuu pääasiassa Yhdysvaltoihin, EU-maihin ja Japaniin.

Metsäteollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 4 %. Suomalaisten metsäteollisuus-yritysten osuus metsäteollisuuden maailmanlaajuisesta tuotannosta on noin 10 %. Suomi on maailman toiseksi suurin paperin ja kartongin viejä. Korkealaatuisten paino- ja kirjoituspapereiden vienti kattaa Suomen metsäteollisuuden viennistä noin puolet. Suomen metsäteollisuuden viennistä 75 % suuntautuu Eurooppaan. Tärkeimmät yksittäiset vientimaat ovat Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Muut keskeiset Suomen metsäteollisuuden markkina-alueet ovat Yhdysvallat ja Aasia.

Suomen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille rakentunut teollisuus- ja tuotantokeskittymä työllistää lähes 200 000 ihmistä. Suomen metsäteollisuuden korkealaatuiset tuotteet ja menestys markkinoilla perustuvat pitkälti tiiviiseen yhteistyöhön metsäteollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan välillä (ns. metsäklusteri). Tiiviin yhteistyön avulla pyritään luomaan uusia innovaatioita. Lisäksi Suomessa metsäteollisuuden investoinnit ovat maailman kärkitasoa (noin 730 milj. euroa vuonna 2006). Investointien tarkoituksena on olemassa olevan tuotantokapasiteetin toimintakyvyn ja korkean teknologisen tason ylläpitäminen. Suomen metsäteollisuus käyttää noin 250 milj. euroa vuodessa tutkimukseen ja kehitystoimintaan.

Kanadan metsäteollisuuden kriisi

Vientihintoja nostava Kanadan dollarin vahvistuminen (Kanadan dollari on vahvistunut Yhdysvaltain dollariin verrattuna noin 30 % vuosituhannen vaihteesta nykyhetkeen), energia- ja tuotantokustannusten hinnannousu, hintojen- ja kysynnän lasku Yhdysvaltojen rakennusmarkkinoilla sekä sahatavaralle asetetut vientitullit ovat ajaneet Kanadan metsäteollisuuden vuosikymmenien pahimpaan kriisiin. Kriisin seurauksena kymmeniä paperi- ja sellutehtaita on jouduttu sulkemaan.

Kesäkuussa 2007 kaksi kanadalaista metsäteollisuusyhtiötä, Commonwealth Plywood Co. Ltd ja Tembec Inc., ilmoittivat sulkevansa tehtaitaan. Commonwealth Plywood Co. Ltd. ilmoitti sulkevansa määräämättömäksi ajaksi 18 tehdasta Quebecissä. Tehtaiden sulkemisen seurauksena noin 1200 yhtiön työntekijää jää työttömäksi. Tembec Inc. puolestaan ilmoitti vähentävänsä tuotantoa kahdessa Brittiläisessä Kolumbiassa ja yhdessä Ontariossa sijaitsevassa tehtaassaan, sekä sulkevansa muutaman viikon ajaksi kolme Quebecissä ja kaksi Ontariossa sijaitsevaa tehdastaan. Tehtaiden seisokit koskevat noin 1000 yhtiön työntekijää. Heinäkuussa 2007 Domtar Corp. ilmoitti sulkevansa Gatineaussa (Ottawa) sijaitsevan paperitehtaan. Tehtaan sulkemisen seurauksena noin 250 yhtiön työntekijää jää työttömäksi.

Kanadan metsäteollisuuden kriisin syvetessä Kanadan hallitus ilmoitti marraskuussa 2005 tukevansa maan metsäteollisuutta yhteensä 1,5 miljardilla dollarilla seuraavan viiden vuoden aikana. Hallitus myös julkisti metsäteollisuutta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman (Forest Industry Competitiveness Strategy), jonka tarkoituksena on turvata Kanadan metsäteollisuuden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla ja metsäteollisuudesta riippuvaisten yhteisöjen toimeentulo. (Kansallinen toimintasuunnitelma täydentää provinssien omia metsäteollisuuden tukiohjelmia.) Kansallinen toimintasuunnitelma tähtää muun muassa metsäteollisuuden työntekijöiden ammattitaidon parantamiseen, uusien markkinoiden löytämiseen ja teknologisten innovaatioiden tukemiseen.

Kanadan metsäteollisuuden kriisin taustalla olevat syyt

Kanadan metsäteollisuus on kärsinyt 1980-luvulta lähtien havupuutavaran vientiä koskevasta kiistasta Yhdysvaltojen kanssa (Softwood lumber dispute). Kiista sai alkunsa, kun yhdysvaltalaiset havupuutavaran tuottajat vaativat Yhdysvaltain hallitusta rajoittamaan havupuutavaran tuontia Kanadasta kotimaisen havupuuteollisuuden turvaamiseksi. Syyskuussa 2006 Kanadan ja Yhdysvaltain hallitukset pääsivät vihdoin sopimukseen kiistan ratkaisemiseksi. Sopimus on merkittävä Kanadan metsäteollisuuden kannalta, koska havupuutavara on yksi maan tärkeimmistä Yhdysvaltojen markkinoille suunnatuista vientituotteista, ja siitä saatavat vientitulot nousevat useisiin miljardeihin dollareihin.

Kanadan metsäteollisuutta rasittavat myös vanhanaikaiset, paljon energiaa kuluttavat tehtaat. Pikaisia voittoja tavoittelevat metsäteollisuusyhtiöt eivät ole halunneet sijoittaa pääomaa modernien tehtaiden rakentamiseen, vaan ne ovat pyrkineet rakentamaan tehtaansa mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Toisaalta sellu- ja paperiteollisuuden huono kannattavuus on johtanut yritysten investointihaluttomuuteen. Tämä on omalta osaltaan heikentänyt tehtaiden teknistä tasoa ja sitä kautta niiden kilpailukykyä, jonka kannalta tuotantokoneiston hyvä teknologinen taso on tärkeä tekijä.

Luonnonsuojelijoiden ajama politiikka puolestaan rajoittaa metsäteollisuuden tarvitseman puun saatavuutta, koska luonnonsuojelijat vaativat yhä suurempia metsäalueita jätettäväksi teollisen toiminnan ulkopuolelle. Metsäteollisuusyhtiöiltä vaadittavat raportit ja lisäselvitykset ovat osaltaan lisänneet metsäteollisuuden kustannuksia.

Kanadan metsäteollisuus kärsii myös liikatuotannosta ja fragmentoitumisesta. Viime vuosien aikana toimintoja on pyritty yhdistämään metsäteollisuuden kilpailukyvyn, kustannustehokkuuden ja tuotantokapasiteetin parantamiseksi. Myös Kanadan kilpailuviranomaiset, jotka ovat perinteisesti vastustaneet fuusioita, ovat pikkuhiljaa alkaneet suhtautua myötämielisemmin yritysostoihin.

Kanadan metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymät

Kanadan metsäteollisuuden tulevaisuudesta on olemassa erilaisia näkemyksiä, mutta on todennäköistä, että paperintuotannon osuus maan metsäteollisuudesta tulee pienenemään. Paperin kysynnän todennäköinen lasku pakottaa rajoittamaan paperin tuotantoa, mikä johtaa paperitehtaiden sulkemiseen. Lisäksi mäntypistiäisen aiheuttamat tuhot tulevat pidemmällä tähtäimellä vaikuttamaan suuresti sahateollisuuteen erityisesti Länsi-Kanadassa heikentämällä raaka-aineen saatavuutta. Jäljellejäävien paperi- ja sellutehtaiden teknologisen tason ja infrastruktuurin parantaminen on ensiarvoisen tärkeää kovenevassa globaalissa kilpailussa.

Kanadan metsät tarjoavat valtavan potentiaalin vihreän energian tuotantoon. Tämä potentiaali on jäänyt toistaiseksi käyttämättä johtuen puutteellisesta infrastruktuurista ja pitkistä etäisyyksistä, mitkä vaikeuttavat muun muassa hakkuujätteiden keräämistä kannattavasti. Energiantuotannon ottaminen oleelliseksi osaksi metsäteollisuutta avaisi kanadalaisille metsäteollisuusyhtiöille täysin uusia markkinoita vihreän energian kysynnän kasvaessa maailmalla. Ehkä tulevaisuudessa kanadalaiset metsäteollisuusyhtiöt tulevat siirtymään yhä lisääntyvässä määrin paperin- ja selluntuotannosta energiantuotantoon.

UPM sulkee toistaiseksi Miramichin paperitehtaan Kanadassa

Pohjois-Amerikan valloitus on ollut suomalaiselle paperiteollisuudelle vaikeaa. Vuonna 2000 Stora Enso osti yhdysvaltalaisen aikakauslehtipaperia valmistavan Consolidated Papers -yhtiön 4 miljardilla eurolla. Yhtiö on kirjannut kaupasta miljardin euron tappiot. Aikakauslehtipaperin alhainen hinta ja Kanadan dollarin vahvistumisesta johtuva tuotantokustannusten nousu ja myyntitulojen lasku ovat puolestaan pakottaneet UPM-Kymmenen sulkemaan Miramichissä, New Brunswickissä, sijaitsevan paperitehtaansa ainakin 9-12 kuukaudeksi. Seisokki alkaa elokuussa 2007 ja se koskee yhtiön 600 työntekijää. Samalla yhtiö kirjaa yhteensä 385 miljoonan euron arvonalennukset tehtaan koneista ja koko konsernin aikakauslehtipaperien tuotannon liikearvosta.

UPM-Kymmene osti Miramichin tehtaan vuonna 2000. Tehtaan kauppahinta oli miljardi euroa. Pian kaupan jälkeen metsäteollisuuden suhdanne kääntyi ja paperien hinnat alkoivat laskea jyrkästi. Miramichin tehdas on aiheuttanut UPM-Kymmenelle satojen miljoonien tappiot. Tehtaan lopullinenkin sulkeminen on realistinen mahdollisuus jos liiketoimintaympäristössä ei tapahdu olennaisia muutoksia. New Brunswickin metsätaloustuotteita myyvät yritykset etsivät nyt epätoivoisesti uusia markkinoita useiden provinssissa sijaitsevien paperitehtaiden lopetettua toimintansa. Yritykset ovat neuvotelleet paperipuun myynnistä muun muassa suomalaisen metsäteollisuuskonserni Metsäliiton kanssa.