Työelämän kysymykset

Kansainvälinen työjärjestö ILO

Kansainvälisen työjärjestö ILOn tehtävänä on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoista työtä. ILOn erityispiirre on sen kolmikantainen rakenne ja toimintatapa - työnantaja- ja työntekijäjärjestöt osallistuvat järjestön työhön tasavertaisina valtioiden hallitusten kanssa.

ILOn keskeinen osaamisalue on kansainvälisten työsopimusten ja suositusten valmistelu sekä näiden seuranta ja valvonta. ILOlla on aluetoimistoja eri puolella maailmaa, ja se tekee kehitysyhteistyötä ihmisarvoisen työn maaohjelmien avulla. ILO tuottaa myös paljon tutkimus- ja tilastotietoa.
 

ILOlla on oma tärkeä roolinsa YK:n agenda 2030 ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, varsinkin liittyen ihmisarvoista työtä ja talouskasvua koskevaan tavoitteeseen nro 8. 

ILOn ylin päättävä elin on kansainvälinen työkonferenssi, jossa päätetään yleissopimusten ja suositusten hyväksymisestä sekä asetetaan ILOn hallintoneuvosto.

Suomi ja ILO

Suomen työoikeuden ydin perustuu pitkälti ILOn yleissopimuksiin.

Suomi toimii ILOssa osana EUta ja teollisten markkinatalousmaiden IMEC-ryhmää, myös pohjoismainen yhteistyö on tiivistä.

Toimimalla aktiivisesti ILOssa, Suomi voi korostaa sille ja kestävälle kasvulle tärkeitä työelämän asioita globaalisti, kansainvälisen yhteistyön kautta.

Suomi on ajanut ILOssa heikommassa asemassa olevien suojelua, lapsityön ja pakkotyön kieltämistä, yhdistymisvapauden ja kollektiivisten neuvotteluoikeuksien, työaikasuojelun, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä sekä yleisesti heikommassa asemassa olevien aseman huomioimista.

Suomi on myös tukenut ILOn kehitysyhteistyöhankkeita ja ollut mahdollistamassa suomalaisten nuorten työskentelyä ILOssa.

 

Suomella on parhaillaan paikka ILOn hallintoneuvostossa kesään 2020 saakka.