Asevalvonta, aseriisunta, ja rauhanvälitys

Geneve on turvallisuuspolitiikan keskus. Genevessä on määritelty muun muassa kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen liittyvää sodankäynnin säännöstöä ja solmittu useita keskeisiä aseriisuntasopimuksia. Tavoitteena on edistää kansainvälistä turvallisuutta ja rauhanrakennusta monenkeskisellä yhteistyöllä.

Suomen osallistumisen globaaliin aseidenvalvontaan ja aseidenriisuntaan on keskeinen turvallisuuspolitiikkamme osa.

Asevalvonnan tavoitteena on rajoittaa kahdenvälisin tai monenkeskisin sopimuksin ja järjestelyin aseiden määrää ja hallintaa. Aseriisunnan pyrkimyksenä on kokonaisten asekategorioiden poistaminen. Rauhanvälityksellä tuetaan kestävää rauhaa luomalla pohjaa poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle.

Pysyvän edustuston asevalvonnan asiantuntijat edustavat Suomea Geneven aseriisuntakonferenssissa (CD), joka on 65 jäsenvaltion muodostama YK:sta riippumaton toimielin. Konferenssin tehtävänä on neuvotella monenkeskisiä aseriisuntasopimuksia, joista tärkeimmät ovat ydinsulkusopimus (NPT), biologisten aseiden kieltosopimus (BTCW), kemiallisten aseiden kieltosopimus (CWC) sekä ydinkoekieltosopimus (CTBT).

Konferenssin avainkysymyksiä ovat ydinaseriisunta, asekelpoisen fissiilimateriaalin tuotantokielto, avaruuden aseistamisen estäminen sekä ydinaseettomille maille annettavat turvallisuustakeet. Konferenssilla on vuosittain kolme istuntokautta. Työtä johtaa neljän viikon välein vaihtuva puheenjohtaja. Suomi on toiminut konferenssin puheenjohtajamaana vuosina 2002 ja 2012.

Lisäksi edustuston asiantuntijat vastaavat yhdessä Suomesta lähetettävien valtuuskuntien kanssa muiden Genevessä pidettävien asevalvontasektorin kokousten valmistelusta sekä osallistuvat aseidenriisuntaneuvotteluihin ja hankkeisiin, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin aseidenriisunnan ja asevalvonnan aihepiireihin

  • Pienaseet (SALW)
  • Biologiset aseet (BWC)
  • Jalkaväkimiinat (Ottawa Convention)
  • Eräät tavanomaiset aseet (CCW)
  • Kansainvälinen asekauppasopimus (ATT)
  • Autonomiset asejärjestelmät (LAWS)

Vuonna 2019 Suomi toimii CCW-sopimuksen protokolla V puheenjohtajamaana. Protokolla V on ensimmäinen monenkeskinen sopimus, joka velvoittaa osapuolia raivaamaan ja tuhoamaan sodanaikaiset räjähtämättömät ammukset. 

Lisäksi edustuston asiantuntijat pitävät yhteyttä Genevessä sijaitseviin kansainvälisiin järjestöihin, laajaan kansalaisjärjestökenttään sekä turvallisuuspoliittisiin tutkimuslaitoksiin. Rauhanvälityksen Suomi keskittyy etenkin rauhanvälitysprosessien seuraamiseen ja tukemiseen niin poliittisen vaikuttamisen, rauhanvälityksen kapasiteetin kehittämisen kuin rauhavälitysjärjestöjen tukemisen kautta.

 

Lisätietoja Suomen toiminnasta asevalvonnan ja aseidenriisunnan puolella.

Lisätietoja Suomen toiminnasta rauhanvälityksen puolella.