Ajankohtaista

Ulkoasiainhallinnon konsuliasioiden neuvontaa annettiin vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Keväällä koronaviruspandemian alkuvaiheessa kymmenille tuhansille ulkomailla olleille matkailijoille annettiin henkilökohtaisia ohjeita ja neuvoja. Tuhansia matkailijoita avustettiin palaamaan Suomeen lentoliikenteen keskeydyttyä yllättäen.

Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Suomen kampanjan pääviesti ”A Diverse World, Universal Human Rights” korostaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Vaali järjestetään lokakuussa 2021 YK:n yleiskokouksessa.

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2021. Ennakkoäänestys on mahdollista ulkomailla 7.-10.4.2021. Ulkoministeriö vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla.

Geneve tarjoaa suomalalaisyrityksille monipuoliset ja kansainväliset hankintamarkkinat. Usealla merkittävällä organisaatiolla on päämaja Genevessä. Suomalaisosaamista ajatellen mahdollisuuksia löytyy erityisesti seuraavilta sektoreilta: humanitaarisen kriisiliiketoiminta, terveys, ITC-palvelut ja teknologia, ympäristö ja kestävä kehitys.

Syksyllä 2020 meitä korkeakouluharjoittelijoita aloitti Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä poikkeuksellisen monta, yhteensä seitsemän, sillä kevään koronatilanteen vuoksi harjoitteluja oli jouduttu siirtämään.

Korkeakouluharjoittelu koronaviruksen aikaan Suomen edustustossa antoi poikkeuksellisen sekä myös rikkaan kokemuksen kriisitilanteessa työskentelystä. Keskiöön nousi kriisin hallitseminen ja mahdollisuus nähdä toiminta kriisitilanteessa ”eturivistä”. Kriisitilanteessa korostuu yhteistyö ja solidaarisuus.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn tuore vuosisatajulistus työn tulevaisuudesta toteaa, kuinka käynnissä olevat kriisit ja inhimilliset katastrofit eri puolilla maailmaa ovat uhka ihmisarvoiselle työlle.

Osaamisen kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen (engl. skills, re-skilling and lifelong learning) ovat yksi tämän päivän puhutuista teemoista niin työllisyysasteen nostamisen kuin tulevaisuuden työelämän muutosten suhteen Suomessa ja maailmalla.

Globalisaation ja teknisen kehityksen vaikutuksesta työmarkkinat ovat murroksessa ja myös perinteinen työn käsite muuttuu. Kuinka sääntöpohjainen monenkeskinen järjestelmä pysyy alati kiihtyvässä muutoksessa mukana?