Geneven-edustuston historia

Suomi perusti diplomaattisen edustuston Geneveen v. 1926 huolehtimaan sekä Suomen suhteista Sveitsiin että Suomen edustautumisesta Genevessä toimintansa aloittaneessa Kansainliitossa. Toisen maailmansodan sytyttyä Kansainliiton toiminta lamaantui, jolloin Suomen Sveitsin-suhteiden hoitamista varten edustusto siirrettiin normaaliksi lähetystöksi liittovaltion pääkaupunkiin Berniin v. 1940. Sodan päätyttyä ja Yhdistyneiden Kansakuntien käynnistettyä toimintansa ja sijoitettua osan toiminnoistaan Geneveen Suomi avasi v. 1949 uudelleen pysyvän edustuston Genevessä. Sen jälkeen edustuston vastuualueet ovat laajentuneet sitä mukaa, kuin Geneveen on sijoittunut uusia järjestöjä.

 

Suomen Geneven-edustuston ensimmäiset päälliköt Rafael Erich (1926-1927) ja Rudolf Holsti (1927-1940) olivat oman aikansa johtavia suomalaisia kansainvälisen politiikan tuntijoita, ja heistä kumpikin toimi uransa aikana kotimaassa myös valtioneuvoston jäsenenä. Kun edustusto avattiin uudelleen v. 1949, ensimmäiseksi pysyväksi edustajaksi nimitettiin Viljo Jaakko Ahokas. Häntä ovat sittemmin seuranneet Leo Tuominen (1950-1952), Olli Vallila (1952-1954), Paavo Pulkkinen (1954-1955), Torsten Tikanvaara (1955-1959), Kaarlo Mäkelä (1959-1961), Olli Kaila (1961-1962), Reino Honkaranta (1962-1965), Pentti Talvitie (1965-1970), Klaus A. Sahlgren (1970-1975), Paavo Kaarlehto (1975-1981), Paavo Rantanen (1981-1986), Olli Mennander (1986-1990), Antti Hynninen (1990-1995), Björn Ekblom (1995-1998), Pekka Huhtaniemi (1998-2003), Markku Reimaa (CD-suurlähettiläänä 1997-2005) ja Vesa Himanen (2003-2008), Hannu Himanen (2008-2012), Päivi Kairamo (2012-2016), Terhi Hakala (2016- ).