Ihmisoikeudet
Geneve on keskeinen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan keskus. Kaupungissa sijaitsee YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, ihmisoikeusneuvosto sekä useita ihmisoikeusasioihin keskittyneitä kansalaisjärjestöjä.
Ihmisoikeudet ja Suomi
Ihmisoikeuksien edistäminen on keskeinen osa Suomen Geneven pysyvän edustuston toimintaa. Suomen pitkäaikaisia ihmisoikeusprioriteetteja ovat perinteisesti olleet syrjinnän poistaminen ja heikommassa asemassa olevien oikeuksien edistäminen sekä alkuperäiskansojen, naisten ja vammaisten oikeudet.
YK:n ihmisoikeusneuvosto (Human Rights Council)
YK:n yleiskokous perusti keväällä 2006 ihmisoikeusneuvoston(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), joka korvasi vuonna 1946 perustetun ihmisoikeustoimikunnan. Ihmisoikeusneuvoston tehtävänä on edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua maailmanlaajuisesti.
Ihmisoikeusneuvostoon kuuluu 47 jäsenmaata, joista kolmannes vaihtuu vuosittain. Neuvoston jäsenmaat valitaan YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa maantieteellisen maaryhmäjaon pohjalta. Suomi valittiin jäseneksi neuvoston ensimmäisissä vaaleissa toukokuussa 2006 sekä uudelleen syksyllä 2021 kaudelle 2022-24.
Neuvosto kokoontuu vuosittain kolmeen yleisistuntoon, joissa pyritään eri tavoin ennaltaehkäisemään ihmisoikeusloukkauksia sekä puuttumaan ihmisoikeusrikkomuksiin. Kaikki YK:n jäsenmaat saavat osallistua neuvoston kokouksiin, mutta ainoastaan neuvoston jäsenet saavat äänestää päätöksistä. Neuvostolla on käytössään lukuisia erityismekanismia, kuten erityisraportoijia, itsenäisiä asiantuntijoita ja työryhmiä, jotka raportoivat neuvostolle.
Neuvosto voi tarvittaessa pitää myös erityisistuntoja.
Ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (UPR, Universal Periodic Review) tarkastelee kaikkien YK:n jäsenmaiden ihmisoikeustilannetta noin viiden vuoden välein. Määräaikaistarkasteluja pidetään kolme kertaa vuodessa.Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto laatii käsittelyssä olevan maan ihmisoikeustilanteesta raportin keräten tietoa useista eri lähteistä. Tarkasteltavana oleva maa laatii halutessaan vastavuoroisesti oman kirjallisen selvityksen ihmisoikeustilanteestaan. Muut jäsenmaat voivat osallistua raporttien tarkasteluun ja esittää tarkasteltavalle maalle kysymyksiä ja suosituksia. Näkemystenvaihdon jälkeen tarkastelusta laaditaan raportti, joka sisältää päätelmiä tarkastellun maan ihmisoikeustilanteesta sekä suosituksia tilan kohentamiseksi. Suomen viimeinen määräaikaistarkastelu oli vuonna 2022.
Ihmisoikeusneuvoston lisäksi Genevessä toimii erilaisia temaattisia työryhmiä.
Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR, Office of the High Commissioner for Human Rights)
YK ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) toimi perustettiin 1993 Wienin ihmisoikeuskokouksen suositusten perusteella. YK:n järjestyksessään yhdeksäntenä ihmisoikeusvaltuutettuna aloitti itävaltalainen Volter TÜRK lokakuussa 2022. Ihmisoikeusvaltuutettu ja hänen toimistonsa ovat YK-järjestelmän keskeinen ihmisoikeuselin. Valtuutetun toimiston tavoite on ennalta ehkäistä ihmisoikeusloukkauksia ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti.
Ihmisoikeusvaltuutettu keskittyy kaikkein vakavimpiin ihmisoikeusloukkauksiin ja kaikkein haavoittuvimpien suojelemiseen. Toimisto edistää kansalais- ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Toimisto tekee yhteistyötä YK:n, sen jäsenmaiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen ihmisoikeuksien toimeenpanoa ja kunnioittamista.
Suomi tukee ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa vuosittain noin 9 miljoonalla eurolla. Ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja erityisesti sen perustoimintojen vahvistaminen YK:n sääntömääräisen budjetin kautta on Suomen keskeisimpiä tavoitteita YK:ssa.
Lisää aiheesta