Humanitaarinen toiminta

Geneveä kutsutaan usein maailman humanitaariseksi pääkaupungiksi: Genevessä sijaitsee useiden humanitaaristen järjestöjen päämaja tai aluetoimisto. Suomen pysyvä edustusto hoitaa yhteistyösuhteita näihin järjestöihin ja koordinoi Suomen hallituksen järjestöille antamaa humanitaarista apua. Kansainvälisten avustusjärjestöjen lisäksi edustusto on tiiviissä yhteistyössä muiden Genevessä toimivien avunantajayhteisön jäsenten kanssa, ml. kansalaisjärjestöt.

EU-yhteistyö humanitaarisissa järjestöissä perustuu yhteisiin tavoitteisiin ja sitoumuksiin, varrinaista EU-koordinaatiota ei kuitenkaan ole. Suurimmissa humanitaarisissa kokouksissa EU -puheenjohtajamaa esittää yleensä EU:n yhteisen kannan, minkä jälkeen jäsenmaat voivat tuoda esille myös omia kansallisia näkökulmiaan. Humanitaarisissa kysymyksissä EU -jäsenmaiden kannat ovat usein varsin samansuuntaiset.

Humanitaarisessa avussa avunantajamaat korostavat avun koordinoinnin merkitystä mahdollisimman tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi häthätilanteissa. Konkreettisena esimerkkinä koordinaatiosta ovat vuosittaiset ns. CAP (Consolidated Appeal Process) -vetoomukset, joissa YK -järjestöt yhdessä esittävät seuraavan vuoden rahoitustarpeensa.  Humanitaarisen avun koordinaatiossa keskeistä on myös koordinaatio kentällä, avustuskohteessa. Vuodesta 2006 lähtien humanitaarisen reformiprosessin puitteissa on toteutettu ns. klusterimallia avustustoimien johtamisessa ja koordinoinnissa. Klustereita on kaikkiaan yksitoista, joiden johdossa on asianomainen YK-järjestö. Myös kansalaisjärjestöt osallistuvat koordinaatioon klusteritoiminnan puitteissa. Klusterimallin tarkoituksena on vähentää päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa kriisitilanteissa selkeällä vastuunjaolla.

Humanitaarisen avun koordinaatiosta vastaa YK-sihteeristön alainen Office for Coordination on Humanitarian Aid (OCHA), jolla on toimisto Genevessä ja New Yorkissa.

Humanitaaristen järjestöjen antama apu tavoittaa vuosittain miljoonia ihmisiä, jotka ovat joutuneet luonnononnettomuuden tai aseellisen kriisin tai konfliktin uhreiksi eri puolilla maailmaa.  Järjestöjen tavoitteena on avun mahdollisimman nopea perille saaminen kriisin sattuessa. Humanitaarisen avun tavoitteena on myös kriisien ennaltaehkäisy ja niihin ennalta varautuminen.

Humanitaarinen apu on yleensä lyhytaikaista. Kun pahin on ohi, humanitaariset toimijat väistyvät ja tilalle tulee pidempiaikainen kehitysapu keskittyen mm. jälleenrakentamiseen ja alueen kehittämiseen. Humanitaarisen- ja kehitysavun jatkumoon on viime vuosina kiinnitetty huomiota kasvavassa määrin.

Linkkiluettelo Genevessä toimivista humanitaarisista järjestöistä:

YK -järjestelmän osalta Genevessä toimii useita YK:n alaisia järjestöjä, jotka ovat keskittyneet humanitaarisen avun antamiseen ja pakolaisten auttamiseen.