Euroopan unioni
Sisämarkkinoiden kehittäminen ja EU:n kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja kesäkuussa järjestettävien eurovaalien alla. Keskustelua vauhdittavat kahden Italian entisen pääministerin Enrico Lettan ja Mario Draghin korkean tason selvitykset. Huhtikuussa julkaistiin Eurooppa-neuvoston tilaama Lettan selvitys Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ja kesällä odotetaan Euroopan komission tilaamaa Draghin selvitystä, joka pureutuu laajemmin EU:n kilpailukykyyn. Keskustelu on ollut odotettua ja tärkeää. Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-vaikuttamisprioriteeteista.
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa hakee palvelukseensa Brysseliin assistenttia (Coreper II/Antici).
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa hakee korkeakouluharjoittelijaa ulkosuhdesektorille Brysseliin.
Information from the Austrian, Finnish, Slovenian and Swedish delegations, supported by the Bulgarian, Czech, Estonian, Hungarian, Irish, Italian, Latvian, Lithuanian, Polish, Portuguese, Romanian and Slovak delegations.
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa hakee palvelukseensa Brysseliin sektoriassistenttia (ulko- ja turvallisuuspolitiikka) määräaikaiseen työsuhteeseen (sijaisuus) ajalle 15.5.2024-30.4.2025.
Euroopan unioni kehittää pitkän aikavälin kilpailukykyä ja sitoutuu uudistamaan sisämarkkinoitaan. EU:n valtionjohtajat sopivat myös, että EU:n pääomamarkkinoita sujuvoitetaan. Tavoitteista päätettiin 17.-18. huhtikuuta ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä.
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa hakee palvelukseensa Brysseliin johdon assistenttia pysyvän edustajan sijaiselle (COR I) määräaikaiseen työsuhteeseen (perhevapaan sijaisuus) ajalle 01.07.2024 – 05.09.2025 tai sopimuksen mukaan.
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa ja Suomen Brysselin edustustojen yhteishallinto hakee palvelukseensa Brysseliin hallintoassistenttia.
Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa hakee palvelukseensa Brysseliin assistenttia Coreper II –sektorille.
Venäjän hyökkäyssodasta kärsivän Ukrainan tukeminen näkyi selkeästi vuoden 2023 kehitysyhteistyömenoissa niin Suomessa kuin monissa muissakin EU-maissa, kertovat OECD:n tänään julkistamat tiedot. Ukraina oli toista vuotta peräkkäin Suomelta eniten kehitysyhteistyörahoitusta saanut maa.