Italian ex-pääministerit Letta ja Draghi EU:n kilpailukykypolitiikan peräsimessä

Sisämarkkinoiden kehittäminen ja EU:n kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja kesäkuussa järjestettävien eurovaalien alla. Keskustelua vauhdittavat kahden Italian entisen pääministerin Enrico Lettan ja Mario Draghin korkean tason selvitykset. Huhtikuussa julkaistiin Eurooppa-neuvoston tilaama Lettan selvitys Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ja kesällä odotetaan Euroopan komission tilaamaa Draghin selvitystä, joka pureutuu laajemmin EU:n kilpailukykyyn. Keskustelu on ollut odotettua ja tärkeää. Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-vaikuttamisprioriteeteista.

Miksi kilpailukyky on noussut EU-keskusteluiden ytimeen?

Kyseessä ei ole uusi teema. Euroopan unionin neuvostossa kilpailukyvystä vastaavat ministerit kokoontuvat säännöllisesti edistämään Euroopan kilpailukykyä ja kestävää kasvua EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksiin.

Nyt huolet kumpuavat haasteista, joita ovat aiheuttaneet erityisesti koronavirus, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jaenergian hintojen nousu. Eurooppaa kohdanneiden kriisien seurauksena yritykset sekä päättäjät heräsivät pohtimaan muun muassa yritysten arvoketjujen riippuvuussuhteita. Euroopassakin koettiin pulaa esimerkiksi mikrosiruista ja lääkkeistä. Globaalin avoimeen kauppaan perustuvan järjestelmän perusteet ovat horjuneet ja johtaneet muun muassa valtiontukien liberaalimpaan käyttöön omien yritysten kilpailuaseman turvaamiseksi.

Sisämarkkinat luovat kestävän kasvun kehyksen EU:n yrityksille

Huolta on aiheuttanut myös eurooppalaisten yritysten toimintaympäristö ja sen ennakoitavuus. Sisämarkkinoiden olemassaolo on EU:n kilpailukyvyn kulmakivi. Sisämarkkinat perustuvat tavaroiden, palveluiden, pääoman ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Yritysten kannalta on hyödyllistä, että ne voivat samoja sääntöjä noudattaen myydä tuotteitaan 27 jäsenmaan alueella. Tämä auttaa yrityksiä myös kasvattamaan kokoaan ja sitä myöten menestymään globaalissa kilpailussa.

Säännöt, eli yritysten toimintaa määrittelevät lait, ovat kuitenkin samaan aikaan yrityksille sekä siunaus että kirous. Yhteisten sääntöjen sopiminen, eli lainsäädännön harmonisointi, on EU:n keskeinen työkalu ja sillä edistetään sisämarkkinoiden yhdentymistä. Sääntöjä EU:ssa on tehty viime vuosina runsaasti, kun on pyritty vauhdittamaan muun muassa vihreää ja digitaalista siirtymää sekä vastuullista yritystoimintaa. Monilla alueilla EU on pyrkinyt kansainvälisten standardien asettajaksi ja toivonut, että EU:n asetettua säännöt myös muut maanosat seuraavat perässä.

EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen on jatkuvaa työtä

Aina säännöillä ei pystytä heti korvaamaan kokonaisuudessaan jäsenmaissa käytössä olevia lakeja. Ongelmia aiheuttavat myös jäsenmaissa käytössä olevat lisäsäännöt, joista ei eri syistä haluta luopua. Muuttuvat vaatimukset kuormittavat yrityksiä. Eurooppalaiset yritykset ovatkin soittaneet hälytyskelloja, että sääntelyn vauhti on ollut liian kovaa ja sääntelyn määrä on paisunut liian suureksi suhteessa kilpailevien alueiden yrityksiin.

Lettan ja Draghin raportit nostavat tulevien kuukausien keskusteluihin monia merkittäviä teemoja ja avauksia. Nyt hahmotetaan tulevan EU:n strategisen agendan ja EU-komission kilpailukykypolitiikan suuntaviivoja seuraavalle viidelle vuodelle. Esiin nousevat muun muassa kilpailukykypolitiikan rahoitus ml. mahdolliset uudet linjaukset EU:n valtiontukipolitiikkaan, sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen erityisesti televiestintä-, energia-, pääomamarkkina-/finanssi- ja puolustussektoreilla sekä keinot hallinnollisten taakkojen vähentämiseen.

Draghin selvitys on vielä valmistelussa, mutta jo etukäteen Draghi on puheissaan korostanut EU:n kilpailukykypolitiikan tarvitsevan ”radikaalia muutosta”. Draghin selvityksessä korostunee keskustelu rahoituksesta ja erityisesti, miten sillä vastataan viime vuosien kriiseihin, jotka ovat vaikuttaneet EU:n kilpailukykyyn suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Katse tulevaisuuteen – EU:n kilpailukyky tulevina vuosina

Suomen näkemyksen mukaan EU:n strateginen kilpailukyky perustuu EU:n omien vahvuuksien kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Tässä keskeisiä ovat muun muassa vapaaseen liikkuvuuteen perustuvat toimivat sisämarkkinat sekä reilu tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka. Strategisen kilpailukyvyn lähtökohtana toimii se, että kukin jäsenvaltio vastaa julkisen taloutensa kestävyydestä. Lisäksi Suomen tavoitteena on biotalouden potentiaalin hyödyntäminen kilpailukyvyssä, teollisuuspolitiikassa sekä tutkimus- ja kehitysinnovaatioissa. Suomi toivoo selkeämpää EU-sääntelyä, jonka valmistelun pohjalla ovat kattavat ja perusteelliset vaikutusarviot.

Suomen kaltaisten, pienten vientivetoisten ja avoimeen maailmankauppaan nojaavien, jäsenmaiden kannalta EU:n sisämarkkinoiden toimivuus ja tulevaisuuden turvaaminen ovat elintärkeitä.

Nina Alatalo ja Iiro Kangas