Kolumnit ja haastattelut

Jori Arvonen on aloittanut työnsä Suomen uutena EU-suurlähettiläänä Brysselissä. Hän astuu Suomen EU-edustuston johtoon aikana, jolloin Euroopan unioni on monien suurten muutosten ja haasteiden keskellä. Arvosella on vuosien kokemus merkittävistä EU-tehtävistä erityisesti Helsingistä käsin, mutta nyt hän siirtyy innostuneena suoraan päätöksenteon ytimeen Brysselissä.

Kesäkuun puolivälissä Suomessa vieraili seitsemän Euroopan komissiossa työskentelevää virkamiestä. Heille näytettiin erityisesti metsään perustuvaa biotaloutta, mutta myös maatilalla käytiin. Oli hienoa nähdä, että kohteet kiinnostivat siinä määrin, että paikasta toiseen piti lähteä, vaikka kysymyksiä ja keskustelua olisi voinut jatkaa. Biotalous on yksi Suomen pääprioriteeteista seuraavan komission ohjelmaan vaikuttamisessa.

EU-kansalaiset ovat valinneet 720 edustajaa Euroopan parlamenttiin viisivuotiskaudelle 2024–29. Millaisen perinnön väistyvä parlamentti jättää, ja mikä muuttuu alkavalla kaudella – vai muuttuuko sittenkään mikään kovin olennaisesti? Entä miten parlamentti valmistautuu EU:n käynnistyvään viisivuotiskauteen?

Sisämarkkinoiden kehittäminen ja EU:n kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja kesäkuussa järjestettävien eurovaalien alla. Keskustelua vauhdittavat kahden Italian entisen pääministerin Enrico Lettan ja Mario Draghin korkean tason selvitykset. Huhtikuussa julkaistiin Eurooppa-neuvoston tilaama Lettan selvitys Euroopan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ja kesällä odotetaan Euroopan komission tilaamaa Draghin selvitystä, joka pureutuu laajemmin EU:n kilpailukykyyn. Keskustelu on ollut odotettua ja tärkeää. Strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yksi Suomen EU-vaikuttamisprioriteeteista.

Vuodenvaihde merkitsee Espanjan EU-puheenjohtajakauden päättymistä. Espanjalla oli suuri paine edistää ja saattaa loppuun keskeisiä, vielä avoinna olevia lainsäädäntöesityksiä. Näin se tekikin – laskujen mukaan viimeistelty on 71 lainsäädäntöesitystä. Tahtia, jolla maa on edistänyt lainsäädäntötyötä kaikilla sektoreilla, voidaan pitää jopa poikkeuksellisen hengästyttävänä. Erityisesti vihreän siirtymän vauhdittamisessa puheenjohtajamaa onnistui jopa odotuksia paremmin. Ukrainan tukeminen eri keinoin jatkui Espanjan puheenjohtajakaudella.

EU:n toimielimet etsivät nyt riveihinsä taloustieteilijöitä. Lähes tuhat henkilöä on haussa pysyviin EU-virkoihin taloustieteen eri sektoreilta. Ekonomistikilpailun hakuaika päättyy 25.7.

Euroopan unionissa työskentelee yli 40 000 henkilöä, joista reilu tuhat suomalaista. Mikko Hakkarainen työskentelee komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastolla muun muassa Schengen-asioiden parissa. Eurooppatiedotus kysyi Hakkaraiselta, miten hän päätyi töihin Euroopan unioniin ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.

Suomalaisten asiantuntemus ja osaaminen ulkosuhteissa on huomattu Brysselissä. Vuoden 2019 Suomen puheenjohtajuuden jälkeen useita ulkoministeriön rautaisia osaajia on siirtynyt tukemaan EU:n ulkosuhdehallintoa. He ovat aitiopaikalla vaikuttamassa EU-politiikkaan nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä. Esittelemme vahvan suomalaisviisikon Brysselin ytimestä.

Suomen EU-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Marja Rislakki on nähnyt Suomen koko EU-jäsenyyden aitiopaikalta. Kun Suomi neuvotteli ETA-sopimuksesta ja sen jälkeen liittymissopimuksesta, hän oli pääneuvottelija ministeri Salolaisen virkamiessihteeri. Vuonna 2017 tie johti jälleen EU-asioiden pariin Brysseliin, kun EU-edustustoon haettiin uutta päällikköä. Nyt Marja Rislakin viimeinen posti on tullut päätökseensä. Hän jakaa ajatuksiaan EU:n tulevaisuudesta, Suomesta EU:ssa ja urastaan ennen eläkkeelle jäämistä.

Uuden EU-rahoituskehyksen tutkimus- ja innovaatioinstrumentaatio on viittä vaille valmis. Euroopan komission ja teollisuuden yli 20 miljardin euron arvoiset kumppanuudet saadaan lisäksi pian pakettiin. Kokonaisuudesta tuli sellainen kuin EU:kin: moniarvoinen ja rehellisyyden nimissä hivenen monimutkainen.