EU:n johtajuus ilmastopolitiikassa edellyttää vahvaa koordinaatiota EU-toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken. Tylsästä nimestään huolimatta energiaunionin hallintomalli voi osoittautua odotettuakin keskeisemmäksi EU:n energia- ja ilmastopolitiikan välineeksi. Asetettujen velvoitteiden lisäksi tärkeää on se, millaisen merkityksen jäsenvaltiot ja toimielimet käytännössä antavat yhteiselle suunnittelu- ja koordinointijärjestelmälle. Ensimmäiset testit ovat edessä jo tänä vuonna Romanian ja Suomen puheenjohtajakausilla.

Lainsäädäntökausi lähenee loppuaan ja Itävallan EU-neuvoston puheenjohtajakautta väritti kiireen tuntu. Euroopan parlamentin taholta oli aistittavissa, että ajatukset ovat jo toukokuun vaalien kampanjoinnissa. Komissio puolestaan työskenteli kovasti saadakseen mahdollisimman monia lainsäädäntöehdotuksiaan hyväksyttyä ennen nykyisen mandaattinsa päättymistä.

Yksi, kaksi, kolme. Suomen puheenjohtajuudet vuosina 1999, 2006 ja 2019. Kaksi vuosikymmentä on lyhyt aika. Mutta Euroopan integraatiossa se on kuin nälkävuosi.

Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen pääosastolla työskentelevä Antti Karhunen päätyi Brysseliin maailmanpoliittisen tilanteen ollessa ison muutoksen edessä 1990-luvun alussa. Berliinin muuri oli murtunut, Neuvostoliitto romahtanut ja Suomi alkanut juuri ottaa paikkaansa Euroopassa. 25 vuotta myöhemmin Karhunen kutsuu edelleen Brysseliä kodiksi ja muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi kehitystyön parissa.

Ensi viikolla EU-johtajat tapaavat presidentti Putinin Jekaterinburgin huippukokouksessa. Uuden perussopimuksen neuvottelut, Venäjän WTO-jäsenyyden toimeenpano, energia, viisumikysymykset ja Venäjän kansalaisyhteiskunta puhututtavat päämiehiä.

Mennyt kevät on kulunut tupakan merkeissä. Kansalaisista etääntyneeksi väitetyn koneistojättiläisen tuotokset voivat olla myös hyvin konkreettisia ja käsin kosketeltavia - kuten muutoksia tulevaisuuden tupakka-askeihin. Komissio julkaisi vuosia odotetun uudistetun tupakkatuotedirektiiviehdotuksensa sopivasti terveysväen joululahjaksi 19. joulukuuta 2012. Kaikkien osapuolten vastaanotto ehdotukselle ei ole ollut yhtä lämmin.

Elettyäni puolitoista vuotta rahoituskehysneuvotteluelämää en osaa heti lakata katsomasta asioita lukuina. Tätä kirjoittaessani takana on 115 ½ päivää pysyvän edustajan sijaisen ja Suomen Coreper I –edustajan elämää.

Jos mielii EU-virkamieheksi, niin ensimmäinen askel on hakeutua EPSO:n nettisivuille. Akronyymin takana on EU-toimielimien yhteinen henkilöstövalintatoimisto (European Personnel Selection Office).

Eurooppalainen autoteollisuus on yksi globaalin talouskriisin selkeimmistä uhreista. Arvion mukaan autojen kysyntä putoaa Euroopassa vielä tänäkin vuonna lähes miljoonalla kappaleella. Malliesimerkkinä mainittakoon Volvo, jonka myynti laski jo kriisin alussa vuonna 2008 lähes puoleen edellisvuodesta. Opelin ja Saabin tehtaiden myynti tai myynnille vaihtoehtoinen tehtaiden sulkeminen on ollut otsikoissa viime päiviin saakka.

EU:ssa on aina taitettu paljon peistä päätöksentekomuodoista – kuka päättää ja miten. Päätöksentekotavoista kannattaakin elämöidä, silloin kun muutos palvelee paremman politiikan parempaa toteuttamista, niin kuin nyt esimerkiksi EU:n uusien huippuvirkojen on tarkoitus. Pahaa ei silti tekisi tiukempi keskittyminen sisältöön ja tuloksiin. Tähän tähtää Suomessa kohta pidettävä aivan uudenlainen huippukokous, joka pureutuu Itämeren pahoinvointiin konkreettisten sitoumusten kautta.