Kolumnit ja haastattelut

Euroopan unionissa työskentelee yli 40 000 henkilöä, joista reilu tuhat suomalaista. Mikko Hakkarainen työskentelee komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastolla muun muassa Schengen-asioiden parissa. Eurooppatiedotus kysyi Hakkaraiselta, miten hän päätyi töihin Euroopan unioniin ja millaisia vinkkejä hän antaisi EU-urasta haaveileville.

Suomalaisten asiantuntemus ja osaaminen ulkosuhteissa on huomattu Brysselissä. Vuoden 2019 Suomen puheenjohtajuuden jälkeen useita ulkoministeriön rautaisia osaajia on siirtynyt tukemaan EU:n ulkosuhdehallintoa. He ovat aitiopaikalla vaikuttamassa EU-politiikkaan nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä. Esittelemme vahvan suomalaisviisikon Brysselin ytimestä.

Suomen EU-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Marja Rislakki on nähnyt Suomen koko EU-jäsenyyden aitiopaikalta. Kun Suomi neuvotteli ETA-sopimuksesta ja sen jälkeen liittymissopimuksesta, hän oli pääneuvottelija ministeri Salolaisen virkamiessihteeri. Vuonna 2017 tie johti jälleen EU-asioiden pariin Brysseliin, kun EU-edustustoon haettiin uutta päällikköä. Nyt Marja Rislakin viimeinen posti on tullut päätökseensä. Hän jakaa ajatuksiaan EU:n tulevaisuudesta, Suomesta EU:ssa ja urastaan ennen eläkkeelle jäämistä.

Uuden EU-rahoituskehyksen tutkimus- ja innovaatioinstrumentaatio on viittä vaille valmis. Euroopan komission ja teollisuuden yli 20 miljardin euron arvoiset kumppanuudet saadaan lisäksi pian pakettiin. Kokonaisuudesta tuli sellainen kuin EU:kin: moniarvoinen ja rehellisyyden nimissä hivenen monimutkainen.

Ensimmäinen Kavaku-osastoharjoittelu on tulossa tiensä päähän. Kavakun eli kansainvälisten asioiden valmennuskurssin aikana suoritetaan ainakin kaksi osastoharjoittelua. Tämä minun ensimmäinen osastoharjoitteluni, joka sijoittui Brysseliin Suomen pysyvään edustustoon Euroopan unionissa, päättyy 31.7. Elokuussa aloitan toisen osastoharjoittelun uusissa tehtävissä päämajassa eli ulkoministeriössä Helsingissä. Kirjoittaessani seuraajalleni testamenttia on hyvä aika pohtia, haikein mielin, mitä tästä ensimmäisestä osastoharjoittelusta jääkään käteen.

Kun Euroopan komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen heinäkuussa 2019 esitteli poliittisia suuntaviivojaan uudelle komissiolle, mukana oli myös kaksivuotinen Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi. Sen ideana olisi tuoda yhteen kansalaisia ja EU:n toimielinten edustajia keskustelemaan EU:n tulevaisuudesta.

EU:n eteläiseen naapurustoon kuuluvat Pohjois-Afrikan maat, Jordania, Libanon, Syyria sekä Israel ja Palestiina. Alueen maita kuvaa – maasta riippuen – pitkään jatkunut poliittinen epävakaus. EU lisää taloudellista tukeaan eteläiselle naapurustolleen, mutta edellyttää samalla ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamista.

Euroopan unioni saavutti pitkällisten neuvotteluiden päätteeksi sovun tavasta toimia maailmassa aiempaa tehokkaammin ja joustavammin. Uudistus, jossa unionin tukimuotoja kolmansille maille yksinkertaistettiin, on merkittävimpiä unionin ulkosuhteita koskevia uudistuksia vuosiin.

Koronakriisivuoden 2020 jälkeen EU:n puheenjohtajana aloittaneen Portugalin puheenjohtajuus-slogan summaa hyvin sen, mistä vuonna 2021 on kyse. Time to deliver – aika laittaa toimeen.

Kohta kymmenettä kuukautta jatkuva koronapandemia on ollut monella tapaa testi EU:n toimintakyvylle ja uskottavuudelle. Samalla se on kääntänyt keskustelun EU:n yhteistyöstä terveysalalla uuteen asentoon.