Kolumnit ja haastattelut

Sarjassamme EU-edustuston ulkosuhdetiimin arkea työtään valottaa tällä kertaa kehityspolitiikan parissa toimiva Kaisa Heikkilä.

Pakotteet ovat keppi, joka voidaan ottaa esiin, kun EU:n ulkoisen vaikuttamisen porkkanoiden ei katsota purevan. Euroatlanttisen yhtenäisyyden rakoilu on viime vuosina näkynyt myös pakoterintamalla, esimerkkinä tästä vaikkapa Iranin ydinsopimus. Unionin pakotepolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin lukeutuu myös Ison-Britannian EU-ero. Pakotteista päätettäessä Suomi panostaa perusoikeuksien toteutumiseen.

COVID-19-pandemia on osoittanut, kuinka pienellä planeetalla lopulta elämme. Virus on nujerrettava kansainvälisellä yhteistyöllä, muuten se uhkaa kaikkia. Vaikka omienkin rajojen sisällä riittää nyt tekemistä, EU panostaa myös ulkoiseen toimintaansa kriisin keskellä.

Koko maailman yhteinen toivelista joulupukille on tänä vuonna jo kirjoitettu. Sen kärjessä on tepsivä rokote koronavirukselle. Paljon kysyntää on myös lääkkeille, uusille hoitomenetelmille, digiratkaisuille ja mobiilisovelluksille – ja koronatiedolle sen kaikissa muodoissaan.

Keväällä 2020 COVID-19 on hiljentänyt Brysselin ja vähentänyt Euroopan unionin kokousrumbaa. EU:n ulkopolitiikassa tapahtuu kuitenkin jatkuvasti ja Suomen pysyvän EU-edustuston ulkosuhdetiimi jatkaa työtänsä toistaiseksi lähinnä etäyhteyksien varassa. Uudessa blogisarjassamme ’EU maailmassa – EU-edustuston ulkosuhdetiimin arkea’ haluamme avata työtämme EU:n yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä siihen liittyvän lyhenneviidakon parissa. Käynnistämme blogisarjan kertomalla, keitä olemme ja mitä me täällä oikeastaan teemme.

Euroopan unioni toimii monin tavoin maailmanlaajuisen koronakriisin ratkaisemiseksi. Päätöksenteko jatkuu poikkeustilanteessa – koronatilanteeseen mukautetuin keinoin. Lisäksi unionin erilaisia kriisinhallinnan mekanismeja on otettu käyttöön.

Suumaski ja suojakäsineet. Nuori nainen pälyilee hermostuneesti kassajonossa. Suotta, pidän määrätyn 1,5 metrin etäisyyden. Lähikorttelini supermarkettiin on tunnin jono. Tähän on tultu. Eurooppa on menossa ja mennyt kiinni. Ei vain ulkorajoilla vaan myös sisäisesti. Myös Belgiassa on meneillään kolmen viikon ns. lockdown.

Naiset ovat yksi niistä ihmisryhmistä, jotka kärsivät konflikteissa eniten. Tästä huolimatta naisten osuus rauhanneuvotteluissa on maailmanlaajuisesti vielä hyvin pieni. YK:n mukaan rauhanneuvottelijoista vain noin kaksi prosenttia vuosien 1990-2017 välillä koostui naissukupuolen edustajista. Rauhansopimusten sukupuolisensitiivisyys käy myös ilmi vain muutamassa allekirjoitetussa rauhansopimuksessa.

Energia- ja ilmastopolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Suomen tulevan hallituksen työsarka on jo monelta osin selvillä, muun muassa EU-velvoitteiden kautta. Heinäkuun alussa alkava Suomen puheenjohtajakausi antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa EU:n painopisteisiin matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Kotimaassa tulisi tehostaa erityisesti taakanjakosektorin päästövähennystoimia.