Kolumnit ja haastattelut

Naiset ovat yksi niistä ihmisryhmistä, jotka kärsivät konflikteissa eniten. Tästä huolimatta naisten osuus rauhanneuvotteluissa on maailmanlaajuisesti vielä hyvin pieni. YK:n mukaan rauhanneuvottelijoista vain noin kaksi prosenttia vuosien 1990-2017 välillä koostui naissukupuolen edustajista. Rauhansopimusten sukupuolisensitiivisyys käy myös ilmi vain muutamassa allekirjoitetussa rauhansopimuksessa.

Energia- ja ilmastopolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Suomen tulevan hallituksen työsarka on jo monelta osin selvillä, muun muassa EU-velvoitteiden kautta. Heinäkuun alussa alkava Suomen puheenjohtajakausi antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa EU:n painopisteisiin matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Kotimaassa tulisi tehostaa erityisesti taakanjakosektorin päästövähennystoimia.

EU:n johtajuus ilmastopolitiikassa edellyttää vahvaa koordinaatiota EU-toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken. Tylsästä nimestään huolimatta energiaunionin hallintomalli voi osoittautua odotettuakin keskeisemmäksi EU:n energia- ja ilmastopolitiikan välineeksi. Asetettujen velvoitteiden lisäksi tärkeää on se, millaisen merkityksen jäsenvaltiot ja toimielimet käytännössä antavat yhteiselle suunnittelu- ja koordinointijärjestelmälle. Ensimmäiset testit ovat edessä jo tänä vuonna Romanian ja Suomen puheenjohtajakausilla.

Lainsäädäntökausi lähenee loppuaan ja Itävallan EU-neuvoston puheenjohtajakautta väritti kiireen tuntu. Euroopan parlamentin taholta oli aistittavissa, että ajatukset ovat jo toukokuun vaalien kampanjoinnissa. Komissio puolestaan työskenteli kovasti saadakseen mahdollisimman monia lainsäädäntöehdotuksiaan hyväksyttyä ennen nykyisen mandaattinsa päättymistä.

Yksi, kaksi, kolme. Suomen puheenjohtajuudet vuosina 1999, 2006 ja 2019. Kaksi vuosikymmentä on lyhyt aika. Mutta Euroopan integraatiossa se on kuin nälkävuosi.

Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen pääosastolla työskentelevä Antti Karhunen päätyi Brysseliin maailmanpoliittisen tilanteen ollessa ison muutoksen edessä 1990-luvun alussa. Berliinin muuri oli murtunut, Neuvostoliitto romahtanut ja Suomi alkanut juuri ottaa paikkaansa Euroopassa. 25 vuotta myöhemmin Karhunen kutsuu edelleen Brysseliä kodiksi ja muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi kehitystyön parissa.

EU:n pohjoisimmasta pääkaupungista Brysseliin kotiutunut Jaana Kokkonen on työskennellyt Helsingin EU-toimistolla erityisasiantuntijana vuoden 2018 alusta alkaen. Digitalisaatioon erikoistuneen Kokkosen vastuulla on toimiston ylläpitäjien EU-edunvalvonta digitaalisiin yhteismarkkinoihin liittyen.

Det sjudande, lättsamma och kaotiska Bryssel svepte med sig Päivi Wood för åtta år sedan. Snart är det åter dags att gå vidare då Päivi med familj återvänder till Finland. ”Jag kommer att sakna Bryssels kreativa kaos.”

Kupliva, kepeä ja kaoottinen Bryssel vei Euroopan komissiossa asiantuntijana työskentelevän Päivin mukanaan kahdeksan vuotta sitten.