Yksi, kaksi, kolme. Suomen puheenjohtajuudet vuosina 1999, 2006 ja 2019. Kaksi vuosikymmentä on lyhyt aika. Mutta Euroopan integraatiossa se on kuin nälkävuosi.

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa hakee kolmea assistenttiharjoittelijaa Brysseliin Suomen EU-pj-kaudeksi. Harjoittelijat työskentelevät edustuston assistenttien ohjauksessa. Tehtävät liittyvät heinä-joulukuulle 2019 ajoittuvan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden käytännön järjestelyihin, mm. tapaamis- ja kokousjärjestelyt. Harjoittelujakso tarjoaa tuleville assistenteille ainutlaatuisen mahdollisuuden ja haasteen osallistua Suomen pj-kauden toteuttamiseen.

Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen pääosastolla työskentelevä Antti Karhunen päätyi Brysseliin maailmanpoliittisen tilanteen ollessa ison muutoksen edessä 1990-luvun alussa. Berliinin muuri oli murtunut, Neuvostoliitto romahtanut ja Suomi alkanut juuri ottaa paikkaansa Euroopassa. 25 vuotta myöhemmin Karhunen kutsuu edelleen Brysseliä kodiksi ja muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi kehitystyön parissa.

Euroopan unioni vaikuttaa monin tavoin sinunkin arkeesi, mutta moni EU:n helpottama tai mahdollista asia jää helposti huomaamatta. Eurooppatiedotuksen yhteistyössä Tussitaikureiden kanssa toteutetulla videolla Jusu ja Krebi huomaavat päivän aikana monta kertaa, että unionista saattaakin olla jotain hyötyä!

Suomen Brysselin-edustustojen yhteishallinto hakee palvelukseensa Brysseliin kahta autonkuljettajaa / vahtimestaria määräaikaiseen työsuhteeseen 14.03. - 31.12.2019 väliseksi ajaksi tai sopimuksen mukaan.

EU:n ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä 10. joulukuuta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Timo Soini. Lounasvieraaksi kokoukseen saapuu Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen on ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Vähäpäästöiseen, ja lopulta hiilineutraaliin maailmaan siirtyminen ei tapahdu helposti, vaan edellyttää muutoksia kaikilla elämänalueilla. Euroopan unionilla on merkittävä rooli niin suunnannäyttäjänä kuin ratkaisujen tarjoajana. Tämä edellyttää tietoon perustuvaa, määrätietoista ja kokonaisvaltaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

Moni meistä on kuullut tarinoita käyrät kurkut kieltävästä direktiivistä esimerkkinä EU:n järjettömästä tavasta säännellä kansalaistensa elämää. Herkullinen tarina on tosin suurelta osin legendaa: säädös on kumottu jo vuosikymmen sitten ja sen taustalla oli suurimmilta osin tuottajien vaatimukset, ei niinkään EU:n tarve säädellä kaikkea mitä mieleen juolahtaa.

Niin kutsuttu desk top -harjoitus keskittyy päätöksentekoon ja suunnitteluun. Tavoitteena on parantaa EU:n toimintakykyä kriiseihin vastaamisessa erityisesti unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla sekä edistää EU:n kykyä vastata hybridiuhkiin. Harjoitus perustuu kuvitteelliseen tilanteeseen, joka heijastelee nykyajan monitahoista kriisiä.

EU:n pohjoisimmasta pääkaupungista Brysseliin kotiutunut Jaana Kokkonen on työskennellyt Helsingin EU-toimistolla erityisasiantuntijana vuoden 2018 alusta alkaen. Digitalisaatioon erikoistuneen Kokkosen vastuulla on toimiston ylläpitäjien EU-edunvalvonta digitaalisiin yhteismarkkinoihin liittyen.