Ajankohtaista

Suomen Brysselissä sijaitsevien edustustojen yhteishallinto hakee palvelukseensa hallintovirkailijaa Brysselin edustustojen yhteishallintoon vuoden kestävään määräaikaiseen tehtävään alkaen 01.01.2021 tai sopimuksen mukaan.

Suomi on mukana 11 EU-maan joukossa, joka tukee Euroopan komission esittämää uutta ilmastotavoitetta eli vähintään 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Maat ovat antaneet asiasta yhteisen julkilausuman. Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi Brysselissä 15. ja 16. lokakuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston aiheista.

Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on ottanut harppauksia viime vuosina ja se on vahvistanut EU:n roolia globaalina toimijana. Merkittävällä globaalilla toimijalla tulee olla puolustuspolitiikkansa tukena teknologisesti kehittynyt ja kilpailukykyinen oma puolustusteollisuus.

Vuoteen 2050 mennessä neljäsosa maailman väestöstä tulee olemaan afrikkalaisia ja jo nyt maailman kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta seitsemän on Afrikassa. Tämä luo sekä valtavia mahdollisuuksia että haasteita niin EU:lle kuin Suomelle. Vuodesta 2020 piti tulla EU–Afrikka-suhteiden ja yhteistyön supervuosi, mutta COVID-19-pandemian vuoksi jouduttiin ottamaan aikalisä. Nyt katseet on suunnattu COVID-kriisistä elpymiseen sekä EU–Afrikka strategisen kumppanuuden uudistamiseen.

Hakuaika päättyy 13.10 klo 12 Brysselin aikaa. Kilpailussa parhaiten menestyneet pääsevät varallaololistalle, josta Euroopan ulkosuhdehallinto voi rekrytoida pysyviä virkamiehiä palvelukseensa.

Protektionismin lisääntyminen, yhteisiin sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän rapautuminen, yksipuoliset toimet, ennakoimattomuus ja epävarmuus, vanhojen liittolaisuuksien rakoilu: onko kauppapolitiikassa mikään kuin ennen? Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin?

Kaikkia yhteiskuntia tasavertaisesti uhkaava terveyskriisi ei ole johtanut maailmalla käynnissä olevien kriisien rauhoittumiseen. Sen sijaan jonkinlainen vaikutus saatetaan nähdä viiveellä.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Vuonna 1994 tehtyä liittymispäätöstä on kuvattu tärkeimmäksi sotien jälkeen. Liittyessämme yhdessä Ruotsin kanssa, Itämeren alueesta tuli yhä tärkeämpi osa unionia. Vuonna 2004 Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan liittyessä jäseneksi Itämerestä tuli käytännössä unionin sisämeri. Eri päätöksin on pyritty lisäämään alueen turvallisuutta, vahvistamaan haurasta meriympäristöä, turvaamaan uhanalaisia luonnonvaroja ja lisäämään taloudellista ja kaupallista yhteistyötä. Suomen turvallisuuden kannalta Itämeri on merkittävä. Taloudellisessa mielessä se on elintärkeä, kun lähes 80 prosenttia tuonnistamme ja viennistämme kulkee meriteitse.

Euroopan unionin perussopimuksen mukaan eurooppalaisilla mailla on oikeus tulla unionin jäseneksi. Osa maista on halunnut tämän mahdollisuuden käyttää, esimerkiksi itäisen Euroopan maat vuosina 2004 ja 2007, mutta muun muassa Norja, Islanti ja Sveitsi eivät. Turkki on pyrkinyt lähentymään unionia jo pitkään, mutta sen jäsenyysneuvottelut ovat käytännössä pysähdyksissä. Balkanin maille annettiin vuonna 2003 niin sanottu eurooppalainen perspektiivi eli mahdollisuus liittyä EU:n jäseneksi kriteerit täyttäessään. Lupauksen taustalla vaikutti alueen vaikea historia. EU:n itäisen kumppanuuden maille, kuten Ukrainalle ja Georgialle, on tunnustettu näiden eurooppalainen aspiraatio, mutta ilman näkymää jäsenyydestä.