Ajankohtaista

Naiset ovat yksi niistä ihmisryhmistä, jotka kärsivät konflikteissa eniten. Tästä huolimatta naisten osuus rauhanneuvotteluissa on maailmanlaajuisesti vielä hyvin pieni. YK:n mukaan rauhanneuvottelijoista vain noin kaksi prosenttia vuosien 1990-2017 välillä koostui naissukupuolen edustajista. Rauhansopimusten sukupuolisensitiivisyys käy myös ilmi vain muutamassa allekirjoitetussa rauhansopimuksessa.

Valtioneuvosto nimesi torstaina 13. kesäkuuta kansanedustaja, kasvatustieteiden maisteri Jutta Urpilaisen Suomen jäsenehdokkaaksi seuraavaksi nimitettävään Euroopan komissioon toimikaudelle 2019–2024.

Suomeen sijoitetaan uusi eurooppalainen supertietokone, jonka avulla rakennetaan maailmanluokan laskenta- ja datapalvelut. Supertietokone (ns. EuroHPC) tuo merkittävää lisäetua Suomen ja koko Euroopan tutkimukselle, teollisuudelle, osaamisen kehittämiselle, työllisyydelle ja kilpailukyvylle.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen yhteiskunta ovat tärkeitä arvoja Suomelle. Finland Promotion Board lanseeraa maailmanlaajuisen kampanjan, jossa kiitetään yhdenvertaisuustyöstä ja kannustetaan kaikkia rakentamaan entistä yhdenvertaisempaa maailmaa. Yhdenvertaisuuden viestiä vauhditetaan antamalla maailmalle yhdenvertainen suomen kielen sana: hän.

EU-maiden johtajat pyrkivät sopimaan korkean tason nimityksistä kesäkuun huippukokouksessaan. Nimitykset sekä Euroopan parlamentin vaalin tulos olivat pääaiheena Brysselissä tiistaina 28. toukokuuta järjestetyssä epävirallisessa päämieskokouksessa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen, talouskasvun ja työllisyyden edistäminen, elintarviketurvallisuuden takaaminen ja ihmisoikeuksien suojeleminen ovat muutamia esimerkkejä EU:n vastuualueista. Näiden ja muiden tehtävien hoitamiseksi EU tarjoaa töitä monien eri alojen osaajille. Juristien, ekonomien, viestijöiden ja kielitieteilijöiden lisäksi unioni tarvitsee palvelukseensa esimerkiksi tutkimuksen, ulkosuhteiden ja rakentamisen asiantuntijoita.

Suomi ottaa kestävän kehityksen periaatteet johdonmukaisesti huomioon EU-puheenjohtajakauden kokousjärjestelyissä. Suomi haluaa näin kiinnittää huomiota ilmastovaikutuksiin ja uudistaa toimintatapoja. Kestävyysajattelu näkyy myös puheenjohtajuuden visuaalisessa ilmeessä: Suomen edellisen PJ-kauden ilme on kierrätetty ja uudistettu heinäkuussa alkavaa puheenjohtajuutta varten.

Romaniassa Eurooppa-päivänä 9.5. järjestetty epävirallinen huippukokous katsoi tulevaisuuteen. EU-maiden päämiehet keskustelivat ensimmäistä kertaa unionin painopistealueista seuraavalle viidelle vuodelle. EU-johtajat hyväksyivät myös Sibiun julistuksen, joka korostaa EU:n yhtenäisyyden vahvistamista epävakaassa ja haastavassa maailmassa.

Energia- ja ilmastopolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Suomen tulevan hallituksen työsarka on jo monelta osin selvillä, muun muassa EU-velvoitteiden kautta. Heinäkuun alussa alkava Suomen puheenjohtajakausi antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa EU:n painopisteisiin matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Kotimaassa tulisi tehostaa erityisesti taakanjakosektorin päästövähennystoimia.