Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 470 000 euroa valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Lisäksi myönnettiin 100 000 euroa europarlamenttivaaleihin liittyvään tiedotustoimintaan.

EU:n johtajuus ilmastopolitiikassa edellyttää vahvaa koordinaatiota EU-toimielinten ja jäsenvaltioiden kesken. Tylsästä nimestään huolimatta energiaunionin hallintomalli voi osoittautua odotettuakin keskeisemmäksi EU:n energia- ja ilmastopolitiikan välineeksi. Asetettujen velvoitteiden lisäksi tärkeää on se, millaisen merkityksen jäsenvaltiot ja toimielimet käytännössä antavat yhteiselle suunnittelu- ja koordinointijärjestelmälle. Ensimmäiset testit ovat edessä jo tänä vuonna Romanian ja Suomen puheenjohtajakausilla.

– Euroopan kyky kilpailla Kiinan ja Yhdysvaltain kanssa globaalissa taloudessa on kohtalonkysymys. Teollisuuden uudistaminen huomisen maailmaan on tämän kilpailukyvyn kannalta aivan keskeistä, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä puheessaan EU:n Industry Day -tapahtumassa 6.2.2019.

Suomalaista biotaloutta esitellään näkyvästi Brysselin virkamiehille. Ryhmä lähtee pysyvän edustajan sijaisen Minna Kivimäen johdolla tutustumaan suomalaisiin biotalouden innovaatioihin tammikuun lopussa. Monialainen biotalous uusiutuu tutkimuksen ja innovaatioiden avulla ja voi toimia ratkaisuna ilmatonmuutoksen torjunnassa.

Suomi sijoittui ensimmäiseksi 23. tammikuuta julkaistussa The Good Country Index -mittauksessa. Tutkimuksen mukaan Suomi tuottaa kokoonsa suhteutettuna eniten hyvää ihmiskunnalle ja kuormittaa maailmaa kaikista valtioista vähiten.

EU:n korkean tason kilpailun ja kasvun työryhmä kokoontui Brysselissä 24.1.2019. Työryhmä hyväksyi uuden työohjelman seuraavan 18 kuukauden jaksolle, jolloin ryhmän työtä luotsaa suomalainen puheenjohtaja.

Lainsäädäntökausi lähenee loppuaan ja Itävallan EU-neuvoston puheenjohtajakautta väritti kiireen tuntu. Euroopan parlamentin taholta oli aistittavissa, että ajatukset ovat jo toukokuun vaalien kampanjoinnissa. Komissio puolestaan työskenteli kovasti saadakseen mahdollisimman monia lainsäädäntöehdotuksiaan hyväksyttyä ennen nykyisen mandaattinsa päättymistä.

Yksi, kaksi, kolme. Suomen puheenjohtajuudet vuosina 1999, 2006 ja 2019. Kaksi vuosikymmentä on lyhyt aika. Mutta Euroopan integraatiossa se on kuin nälkävuosi.

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa hakee kolmea assistenttiharjoittelijaa Brysseliin Suomen EU-pj-kaudeksi. Harjoittelijat työskentelevät edustuston assistenttien ohjauksessa. Tehtävät liittyvät heinä-joulukuulle 2019 ajoittuvan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden käytännön järjestelyihin, mm. tapaamis- ja kokousjärjestelyt. Harjoittelujakso tarjoaa tuleville assistenteille ainutlaatuisen mahdollisuuden ja haasteen osallistua Suomen pj-kauden toteuttamiseen.

Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen pääosastolla työskentelevä Antti Karhunen päätyi Brysseliin maailmanpoliittisen tilanteen ollessa ison muutoksen edessä 1990-luvun alussa. Berliinin muuri oli murtunut, Neuvostoliitto romahtanut ja Suomi alkanut juuri ottaa paikkaansa Euroopassa. 25 vuotta myöhemmin Karhunen kutsuu edelleen Brysseliä kodiksi ja muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi kehitystyön parissa.