Euroopan unionin neuvosto edustaa jäsenvaltioita

Euroopan unionin neuvosto on yksi EU:n seitsemästä toimielimestä. Neuvoston kokouksiin osallistuvat jäsenvaltioiden ministerit. Neuvosto on EU:n lainsäätäjä ja budjettivallan käyttäjä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. EU:n puheenjohtajamaalla on päävastuu neuvoston työskentelystä omalla puheenjohtajuuskaudellaan. Suomen seuraava puheenjohtajuuskausi on loppuvuodesta 2019.

Copyright: European Union
Euroopan unionin neuvosto.

EU-asioiden käsittely Brysselissä

Lainsäädäntöehdotuksen käsitteleminen alkaa neuvoston työryhmistä ja komiteoista, joita on kaikkiaan noin 200. Työryhmissä jäsenmaata edustaa joko pääkaupungista lähetetty tai pysyvässä edustustossa työskentelevä asiantuntija. Työryhmät kokoontuvat viikoittain. Neuvostolla on myös erityiskysymyksiin keskittyviä pysyviä komiteoita. Vuonna 2000 perustettu Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (COPS) keskustelee ja muokkaa yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kannanottoja ja päätöksiä. Sotilaskomitea (EUMC) puolestaan koostuu jäsenmaiden puolustusvoimien komentajista, joita edustavat heidän sotilasedustajansa.

Seuraava neuvotteluporras on Coreper (Comité des Représentants Permanents), jäsenmaiden pysyvien edustajien eli EU-suurlähettiläiden komitea. Se käsittelee ja valmistelee kaikki ministerineuvoston kokouksiin tulevat asiat. Coreper kokoontuu Brysselissä viikoittain. Coreperissa pyritään ratkaisemaan mahdollisimman suuri osa jäsenvaltioiden näkemyseroista. Mikäli yhteisymmärrystä Coreperissa ei saavuteta, asia käsitellään ministereiden kesken neuvoston istunnossa.

Coreper työskentelee kahdessa eri kokoonpanossa, jotka erotetaan toisistaan roomalaisilla numeroilla I ja II. Coreper II -kokouksiin kokoontuvat jäsenmaiden EU-edustustojen pysyvät edustajat. Suomen edustaja on pysyvä edustaja, suurlähettiläs Marja Rislakki. Coreper II -komitean vastuualueita ovat:

  • Yleiset asiat ja ulkosuhteet
  • Talous- ja raha-asiat
  • Oikeus- ja sisäasiat
  • Eurooppa-neuvostojen valmistelu

Coreper I -kokouksissa jäsenmaita edustavat unionin jäsenmaiden pysyvien edustajien sijaiset. Suomea edustaa suurlähettiläs Minna Kivimäki. Coreper I -komitean vastuulle kuuluvat:

  • Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat
  • Kilpailupolitiikka (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus)
  • Liikenne, televiestintä ja energia
  • Maatalous ja kalastus
  • Ympäristö
  • Koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu

Päätökset vahvistetaan neuvostossa, jotka kokoontuvat kymmenessä eri kokoonpanossa riippuen siitä, mitä asioita sen käsiteltävänä on. Osallistuva ministeri määräytyy sen mukaan, mitä aihepiiriä käsitellään. Ministerineuvosto päättää asioista joko yksimielisesti, määräenemmistöllä tai yksinkertaisella enemmistöllä.

Neuvoston kokoonpanot:

  • Yleiset asiat (YAN)
  • Ulkosuhteet (UAN)
  • Talous- ja rahoitusasiat (Ecofin)
  • Oikeus- ja sisäasiat (OSA)
  • Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat (TSTK)
  • Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (KIKY)
  • Liikenne, televiestintä ja energia
  • Maatalous ja kalastus
  • Ympäristö
  • Koulutus, nuoriso ja kulttuuri

EU:n puheenjohtajamaa

Euroopan unionin neuvosto puheenjohtajamaa vaihtuu puolivuosittain ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Puheenjohtajamaan rooli on EU:n sisäisen työskentelyn kannalta keskeinen, sillä puheenjohtajamaa johtaa neuvoston työskentelyä kaikilla neuvotteluiden tasoilla työryhmistä ministerikokouksiin. Sillä on myös merkittävä vaikutusmahdollisuus puheenjohtajakaudella esille otettaviin ja käsiteltäviin kysymyksiin.

Puheenjohtajamaan rooli on nykyisin vähemmän näkyvä EU:n ulkopuolella, sillä puheenjohtajuus Eurooppa-neuvostoissa on Eurooppa-neuvoston pysyvällä puheenjohtajalla ja ulkoasiainneuvostossa korkealla edustajalla. Aikaisemmin nämäkin tehtävät kuuluivat puheenjohtajamaalle.

Eurooppa-neuvoston kokoukset

Eurooppa-neuvosto on jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiesten kokous, joka tunnetaan myös EU:n huippukokouksena. Eurooppa-neuvosto sai alkunsa vuonna 1974, kun EU:n poliittiset johtajat alkoivat kokoontua säännöllisesti. Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan joulukuussa 2009 Eurooppa-neuvostosta tuli EU:n virallinen toimielin. Suomen valtuuskuntaa Eurooppa-neuvostossa johtaa pääministeri.

Eurooppa-neuvoston tehtävänä on antaa yleiset poliittiset suuntaviivat unionin kehitykselle. Eurooppa-neuvosto myös ratkaisee erimielisyyksiä, joita ei muuten ole saatu sovituksi. Lisäksi se määrittää talouspolitiikan sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat. Se on siten EU:n ylin poliittinen elin. Eurooppa-neuvosto sai Lissabonin sopimuksen myötä toimivaltuuksia tehdä oikeudellisesti sitovia päätöksiä.

Valtionpäämiehet kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtaja voi näiden lisäksi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Kokoukset pidetään Brysselissä.

EU-asioiden käsittely Suomessa

Päävastuu EU-asioiden seurannasta, valmistelusta ja Suomen kannanottojen määrittelystä on toimivaltaisilla ministeriöillä. EU-asioiden yhteensovitusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että Suomella on yhteen sovitettu ja Suomen yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden eri käsittelyvaiheissa. EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmään kuuluvat toimivaltaiset ministeriöt, EU-ministerivaliokunta ja EU-asioiden komitea sekä sen asettamat EU-jaostot. EU-asioiden käsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota eduskunnan osallistumiseen ja oikea-aikaiseen informointiin sekä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen osallistumiseen ja tiedonsaantiin.

Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä osallistuu EU-asioiden valmisteluun. Pysyvä edustusto valmistelee Euroopan Unionin neuvoston päätöksiä Suomen hallituksen ohjeiden pohjalta. Suomen EU-politiikan toteuttamisessa pysyvä edustusto on avainasemassa. Tiivis yhteistyö pääkaupungin kanssa mahdollistaa toimivan työnjaon edustuston ja ministeriöiden välillä.