Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomella ja Etelä-Afrikalla on erinomaiset ja monipuoliset suhteet. Suomi painottaa suhteissa kokonaisvaltaisuutta niin, että poliittiset ja taloudelliset suhteet sekä kehitys- ja paikallisyhteistyö
täydentävät ja tukevat toisiaan. Etelä-Afrikan ja Suomen hyvät kahdenväliset suhteet juontavat juurensa Suomen ja Pohjoismaiden tukeen apartheidin vastaiselle taistelulle ja myöhemmin Suomen tukeen maan siirtymävaiheelle demokratiaan.
Suomen tärkeimmät viitekehykset Etelä-Afrikan suhteissa ovat maiden välinen kumppanuusjulistus, EU:n ja Etelä-Afrikan välinen strateginen kumppanuus, sekä Pohjoismaiden ja Etelä-Afrikan yhteisjulistus yhteistyöstä kolmansissa maissa. Suomella ja Etelä-Afrikalla on säännölliset yhteistyöneuvottelut valtiosihteeritasolla.
Suomi ja Etelä-Afrikka solmivat vuonna 2009 julistuksen kahdenvälisten suhteiden tiivistämisestä kumppanuuksien avulla (Declaration of Intent: Deepening Bilateral Relations and Strenghtening Partnerhisp). Julistus kattaa suhteiden eri osa-alueet. Suomi ja Etelä-Afrikka jakavat yhteiset arvot, joiden pohjalle kumppanuuksia rakennetaan. Julistuksessa aiemman yhteistyön jatkumona korostuvat erityisesti kumppanuus tiede- ja teknologiakehityksen saralla sekä osaamispohjaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä.
Suomi ja Etelä-Afrikka ovat käynnistäneet useita osaamispohjaisen tietoyhteiskunnan rakentamista, kansallista innovaatiojärjestelmää ja tiede- ja teknologiakehitystä tukevia alueellisia yhteistyöhankkeita.
Yhteistyön painopiste on tieto- ja osaamispohjaisten Etelä-Afrikan kehitystä tukevien kumppanuuksien kehittämisessä. Potentiaalia on myös esimerkiksi opetussektorin, uusiutuvan energian sekä puhtaan teknologian alalla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Etelä-Afrikka on Suomen tärkein kauppakumppani Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja mantereen kehittynein talous. Viennin arvo nousi vuonna 2017  yhteensä 295 miljoonaan euroon. Maidemme välinen kauppatase oli Suomelle 177 miljoonaa euroa positiivinen, sillä tuonti Etelä-Afrikasta putosi 17 prosenttia 118 miljoonaan euroon vuonna 2017. Vientimme koostui edellisvuosien tapaan ennen kaikkea erilaisista koneista ja laitteista sekä paperista, kartongista ja pahvista. Muovin ja muovitavaran sekä sähkökoneiden ja –laitteiden vienti nousi selvästi, yli 22 miljoonaan euroon kummassakin kategoriassa.
Etelä-Afrikka on 55 miljoonan ihmisen markkina, jonka infrastruktuuri on modernia ja rahoitussektori varsin laaja. Etelä-Afrikan valtiovarainministeriö ennustaa bruttokansantuotteen nousevan 1,4 (WB 2019) prosenttia vuonna 2019 ja kasvun kiihtyvän 2,3 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (EIU 2019).
Presidentti Ramaphosan valtaannousun aiheuttama ”Ramaphoria” on hälventynyt sitä mukaa kun taloustilanteen ja Zuman jättämän perinnön todellisuus ovat vuonna 2018 toimintansa aloittaneiden valtionkaappauskomissioiden (State Capture Commissions) paljastusten myötä valjenneet. Ramaphosan lupaaman ”uuden aamunkoiton” tiellä seisoo edelleen hyvin hauras taloudellinen tilanne ja korruption syövyttämän hallituksen, ministeriöiden ja valtion omistamien yritysten vyyhti. Presidentin ajamat rakenteelliset uudistukset ovat toteutuneet odotettua hitaammin. Korkean työttömyysasteen seisetila on yhteiskunnan vakautta heikentävä merkittävä haaste.
Etelä-Afrikka käyttää budjetistaan noin kaksi kolmasosaa (noin 123 miljardia euroa) sosiaalipalveluihin, suurimpana menoeränä peruskoulutus. Etelä-Afrikka pyrkii laajentamaan kolmannen asteen koulutustarjontaa ja lisäämään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta, jotta nuorisotyöttömyyttä saataisiin laskettua ja osaavan työvoiman osuus kasvaisi. Eteläafrikkalaisia kiinnostaa suomalainen perusasteen ja ammatillinen opettajankoulutus. Etelä-Afrikassa nopeasti kasvava yksityiskoulusektori käyttää jo varsin paljon digitaalisia oppimisratkaisuja, ja julkinen sektori tulee perässä.
Koulutuksen lisäksi muita kiinnostavia sektoreita suomalaisyrityksille ovat muun muassa cleantech (mukaan lukien kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet, esimerkiksi waste-to-energy), telekommunikaatio, terveys sekä elintarvikkeet. Etelä-Afrikka on jo nykyisin merkittävä vientimaa suomalaiselle kauralle. Suomi sai vuonna 2017 tuontiluvat kuntoon myös maitotuotteille, jonka myötä markkina on tältä osin auki. Neuvottelut ovat edelleen kesken tuontilupien saamiseksi sian- ja siipikarjanlihalle.
Noin kolmellakymmenellä suomalaisyrityksellä on tytäryhtiöitä ja tuotantoa Etelä-Afrikassa ja yli 150 suomalaisyrityksellä on maassa toimintaa paikallisten edustajiensa välityksellä. Etelä-Afrikassa toimii suomalaisyrityksistä muun muassa Metso Minerals, Outotec, Kemira, Wärtsilä ja Huhtamäki.
EU allekirjoitti vuonna 2016 talouskumppanuussopimuksen (EU SADC EPA) Botswanan, Lesothon, Mosambikin, Namibian, Etelä-Afrikan ja Swazimaan kanssa. EU on SADC EPA -ryhmän suurin kauppakumppani. Etelä-Afrikan osuus sopimuksen viitekehyksessä tehdystä viennistä ja tuonnista on suurin kaikista allekirjoittaneista SADC-maista. Sopimus sääntelee suurta osaa EU:n, samalla myös Suomen, tavarakaupasta Etelä-Afrikan kanssa.
Lue Maailman Markkinat 2018–2019, Etelä-Afrikka:

Kulttuurisuhteet

Kulttuurivaihto maiden kulttuuritoimijoiden välillä on suhteellisen aktiivista. Eri taiteenalan vierailuja tehdään puolin ja toisin.
Kapkaupunki seurasi Helsinkiä maailman muotoilupääkaupunkina vuonna 2014. Monet suomalaiset toimijat kuten Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopisto olivat aktiivisesti ja näkyvästi mukana Kapkaupungin WDC-vuoden ohjelmassa. Aalto-yliopisto jatkoi yhteistyötä myös vuonna 2017 Koodibussin merkeissä: http://finland100africa.fi/

Suomalaiset, suomen kieli

Etelä-Afrikassa asuu vakituisesti noin 400 Suomen kansalaista. Suurin osa näistä asuu Gautengin ja Western Capen alueilla.

Sopimukset

Voimassa olevat sopimukset