Työpajat Helsingissä: Roadmap to South African Smart Cities, Energy & Agricultural Markets
Vasemmalla: Mahmoud El-Banna, Head of Digital Industries, CHIMEA
Oikealla: Slaven Gajovic, Chairman of South African Mega Projects Association ja CEO, Maximum Group
Team Finland Etelä-Afrikka järjesti elokuun lopussa Helsingissä kaksi työpajaa, joihin kutsuttiin julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita Etelä-Afrikan prioriteettisektoreilta. Tavoitteena oli nopeuttaa suomalaisten yritysten pääsyä näille sektoreille sekä luoda yhteinen kuva Etelä-Afrikan markkinatilanteesta, kertoa liiketoimintamahdollisuuksista ja tarjota käytännön neuvoja Etelä-Afrikan markkinoilla menestymiseen. Kaikkien puheenvuorojen yleisenä ohjeena oli, että Etelä-Afrikka on hyvä paikka aloittaa Afrikassa, tie menestykseen on oikean yhteistyökumppanin löytäminen, ja usein tarvitaan kärsivällisyyttä.
Älykaupunkien kehittämisen fokusalueina ovat kolme suurinta provinssia: Gauteng, Kwa-Zulu Natal ja Western Cape. Mahdollisuudet ovat merkittäviä, sillä pelkästään Gautengin alueella asuu 15 miljoonaa ihmistä kaupunkiympäristössä. Mitä tulee Etelä-Afrikan energiasektoriin, tällä hetkellä monopoliasemassa oleva kansallinen energiayhtiö Eskom vastaa lähes kaikesta energiatarjonnasta ja käyttää enimmäkseen fossiilisia polttoaineita (kivihiiltä). Yksityisten energiatuottajien määrä kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Vuoteen 2030 mennessä maan lisääntynyt energiatarve on 40–50 GW, josta suurin osa tulisi tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla.
Olimme kutsuneet Afrikan markkinoilla pitkään toimineiden Nokian ja Wärtsilän johtajat kertomaan kokemuksistaan Smart City – ja energiamarkkinoilla. Nokian johtaja Mahmoud El-Banna, (Head of Digital Industries, CHIMEA), kertoi miten he voivat auttaa yrityksiä ja kaupunkeja älyverkkojen rakentamisessa. Älykaupungit tarvitsevat nopeita ja varmoja yhteyksiä, jotta asukkaille voidaan tarjota luotettavia digitaalisia palveluja. Wärtsilän johtaja Tord Johnson, (General Manager, Strategic Relations & Business, East & South Africa, Wärtsilä Energy), kertoi, että hiilivoimaloiden merkitys on vähentymässä, koska niitä ei voida käyttää joustavasti, kun verkkoon yhdistetään uusiutuvaa energiatuotantoa. Akut ja uusiutuva energia ovat tulevaisuus. Sähkön tuotanto- ja myyntikaton poistumisen myötä on syntynyt paljon uusia mahdollisuuksia.
Etelä-Afrikasta tuli paikalle Helsinkiin myös eteläafrikkalainen yritysjohtaja Slaven Gajovic, (Chairman of South African Mega Projects Association ja CEO, Maximum Group). Hän esitteli yrityksen kaupunkikehittämiseen liittyviä rakennushankkeita, joihin he etsivät yhteistyökumppaneita. Maximum Groupilla on isoja projekteja (Mega Projects), joissa tavoitteena on rakentaa uusia kaupunginosia kestävän kehityksen mukaisesti ja mahdollisimman paljon digitalisaatiota hyödyntäen vähävaraisille perheille. Näihin tulee asuntojen lisäksi työpaikkoja, digitaalisia palveluja, ruokatuotantoa, kouluja, terveydenhuoltoa ja harrastusmahdollisuuksia.
Lopuksi Ministeri Ville Skinnari piti puheenvuoron, jossa hän korosti, että Suomi voi auttaa vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa monella alalla ja toivoi enemmän strategista riskinottoa. Skinnari saapuu Etelä-Afrikkaan edistämään vientiä yritysdelegaation kanssa 14-18.11.2022.
Mitä tulee Etelä-Afrikan maataloussektorin tarpeisiin, Etelä-Afrikka pyrkii aktiivisesti laajentamaan vientimarkkinoitaan muun muassa Lähi- ja Kaukoitään, joten viljelijöiden on pystyttävä vastaamaan uusien markkinoiden jatkuvasti kiristyviin vaatimuksiin niin laadullisesti kuin hygieniavaatimustenkin osalta. Näin ollen uudet innovatiiviset ratkaisut, jotka tukevat kehityksen aallonharjalla pysymistä, ovat eteläafrikkalaisille viljelijöille kiinnostavia. Kaupalliset maatilat käyttävät jo huipputeknologiaa, mutta ovat avoimia uusille innovaatioille. Sektorin haasteina on muun muassa se, että työntekijöillä ei välttämättä ole vaadittavaa osaamista. Lisäksi veden saanti ja kuljetusverkoston katkonaisuus ovat haasteita.
Isot kaupalliset maatalousyrittäjät, jotka tuottavat 80 % ruoasta, ovat jatkuvasti etsimässä uutta teknologiaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pienet aloittelevat viljelijät (2 miljoonaa) saavat valtion tukea, jotta voisivat modernisoida tuotantomenetelmiään ja oppia uutta. Suurin osa heistä on täysin ilman koulutusta ja viljelee perinteisillä tavoilla. Maataloussektori ja rakennusala ovat isoja työllistäjiä, siksi valtio tukee näitä aloja.
Räätälöidyt, tuotantoa tehostavat ratkaisut kiinnostavat pienviljelijöitä. Gajovicin mukaan pieni askel ylöspäin matalimmassa tuloluokassa on merkittävä liiketoimintamahdollisuus, koska heitä on määrällisesti paljon. Muun muassa toiminnan digitalisoinnilla voidaan tehostaa logistiikkaa, valvontaa ja jäljitettävyyttä.
Aulikki Hulmi maa- ja metsätalousministeriöstä päätti päivän kiteyttämällä, että ruokaturva on kaiken kehityksen perusta ja Afrikassa on runsaasti kehitettävää, mutta samalla myös kasvupotentiaalia. Suomessa on paljon ratkaisuja, joille löytyy mahdollisuuksia Etelä-Afrikassa. Roomassa järjestetään ensi vuonna EU-AU maatalousministerien konferenssi, joka pidetään joka toinen vuosi. Tällä kertaa MMM kutsuu mukaan myös yrityksiä.