Suomen edustajat mukana Unescon alaisen ICCROMin kokouksessa Roomassa: keskiössä kulttuuriperintö ja muuttoliike
Roomassa järjestettiin marraskuussa Unescon “International Centre for the Study of the Preservation and Restoration of Cultural Property” (ICCROM)-tutkimus- ja koulutusjärjestön kokous, johon myös Suomi osallistui. ICCROM:n päämaja sijaitsee Roomassa.
Erikoisasiantuntija Elisa Heikkilä sekä yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta edustivat Suomea marraskuussa Roomassa Unescon “International Centre for the Study of the Preservation and Restoration of Cultural Property” (ICCROM)-tutkimus- ja koulutusjärjestön kokouksessa. Kokoukseen osallistui myös edustuston päällikön sijainen Virpi Kankare Suomen Rooman suurlähetystöstä.
Hallintoneuvostoon Pohjoismaiden ja Baltian yhteinen ehdokas
Suomi tekee kokouksissa tiivistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Kokouksessa äänestettiin uusia jäseniä hallintoneuvostoon, ja Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen ehdokas, Ruotsin Ola Wetterberg, tuli valituksi. Wetterbergillä on hallintoneuvostosta kokemusta jo yhden kauden ajalta.
Italia on ICCROM:ille tärkeä maa: järjestön päämaja on sijainnut alusta saakka Roomassa. Italian valtiolla on myös aina edustaja hallintoneuvostossa. ICCROMin toimistossa Trasteveressa sijaitsevat järjestön kattava kirjasto ja arkisto sekä laboratoriot.
”Oli hienoa olla paikan päällä kokouksessa neljän vuoden tauon jälkeen. Pandemia-ajan kokouksesta oli saatu hyviä ideoita kokouskäytäntöjen sujuvoittamiseen. Vaikka kokouspäivät olivat pitkiä, on lounastauon näkymä FAOn kattoterassilta mitä mainion”, kommentoi Museoviraston Elisa Heikkilä kokousta.
Muuttoliikkeet muuttavat käsityksiä kulttuuriperinnöstä
ICCROM:n joka toinen vuosi järjestettävässä yleiskokouksessa keskitytään sääntömääräisten asioiden lisäksi johonkin erityisteemaan, tänä vuonna kulttuuriperinnön ja muuttoliikkeen suhteisiin. Muuttoliikkeellä on ollut merkittävä rooli monien kansojen kulttuuriperinnön muovaamisessa. Yleiskokouksessa puhunut arkkitehti ja urbanisti Gegê Leme Joseph toi esille, kuinka muuttoliikkeet muuttavat käsityksiä kulttuuriperinnöstä sekä tarjosi ehdotuksia inklusiivisemman kulttuuriperinnön rakentamisesta.
”Läpi historian ihmiset ovat olleet liikkeellä. Ilmastokriisin ja konfliktien kaltaiset kehityskulut ajavat kuitenkin muutosta ennennäkemättömässä mittakaavassa ja -vauhdissa”, hän sanoi. Parhaimmillaan muuttoliikkeet laajentavat kulttuurista rikkautta, Leme Joseph huomautti, sekä synnyttävät uusia käsityksiä identiteetistä ja kuulumisen historiasta.