Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Italian väliset poliittiset suhteet ovat erinomaiset. EU-jäsenyys on tuonut suhteisiin sisältöä sekä lähentänyt maita. Monissa kansainvälisissä ja EU-kysymyksissä Suomi ja Italia ovat samoilla linjoilla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Italiassa on noin 90 yhtiötä, joissa on suomalaista pääomaa, lähinnä Pohjois- ja Keski-Italiassa. Italiassa ovat esimerkiksi Wärtsilä, Kemira, Ahlström, Nokia, F-Secure, Kone, Metso, UPM, Stora Enso, Metsä Board, Fiskars Iittala, Qvantel ja Tapojärvi.
Lisäksi monet suomalaisyritykset ovat Italiassa edustettuina agentin tai jakelijan välityksellä.
Suomessa italialaisten yritysten osuus on kasvussa. Italialaisomistuksessa ovat muun muassa merenkulkuyritys Finnlines (emoyhtiö Grimaldi), luksusveneveistämö Nautor’s Swan (Ferragamo), asevalmistaja Sako (Beretta), Meiran paahtimo (Massimo Zanetti Beverage Group), merikaapeleita valmistavan Prysmianin ja työstökoneita valmistavan Prima Powerin tehtaat.
Vuonna 2017 Italia oli Suomen 13. suurin vientimaa.

Kulttuurisuhteet

Suomalaisten tie vei Italiaan jo 1400-luvulla, jolloin ensimmäiset suomalaiset saapuivat maahan opiskelemaan. Suomalaisten taiteilijoiden parissa Italia on jo vuosisatoja ollut suosittu ainutlaatuisten taideaarteidensa vuoksi.

Suomen ja Italian väliset kulttuurisuhteet toimivat hyvin, ja vaihto on vilkasta kumpaankin suuntaan. Viime vuosina Italian lehdistö on ollut kiinnostunut raportoimaan suomalaisesta peruskoulutuksesta, tietoyhteiskunnasta, luonnosta ja kulttuurista. Maiden välillä on voimassa vuodelta 1976 peräisin oleva kulttuurivaihtosopimus.
Suomen kulttuuriviennin vahvuudet ovat merkittäviä etenkin arkkitehtuurissa, musiikissa ja kirjallisuudessa sekä Suomen Rooman-Instituutissa Villa Lantessa tehtävässä tutkimuksessa.

Suomalaiset, suomen kieli

Suomalaiset tekevät Italiaan vuosittain yli 200 000 matkaa. Lentäen tehtävien omatoimimatkojen osalta Italia lienee nykyään suomalaisten suosituin kohdemaa. Tämän matkustusmuodon suosio lisääntyy jatkuvasti, joten Italian merkitys suomalaisten kohdemaana korostuu entisestään.
Italiassa asuu suurlähetystön arvion mukaan pysyvästi vähintään 4 000 suomalaista.
Italiassa suomea voi opiskella Bolognan, Firenzen ja Napolin yliopistoissa. Yhdessäkään yliopistossa ei silti edelleenkään ole täyttä suomen kielen oppituolia. Lisäksi Suomi-seurat järjestävät kaikille suunnattuja suomen kielen kursseja.
Helsingissä toimii Italian kulttuuri-instituutti. Suomen Rooman-instituutti Villa Lante puolestaan keskittyy antiikin ja keskiajan historian, arkeologian, latinan kielen ja taidehistorian tutkimukseen. Instituutilla on myös pienimuotoista kulttuuritoimintaa.

Sopimukset

  • Kauppa- ja merenkulkusopimus, 1925 (muutos 1950, eräiden määräysten kumoaminen 1988)
  • Siviilisäätyilmoitusten vaihtamisesta tehty sopimus, 1928
  • Sopimus alkuperätodistusten laillistamisesta, 1930
  • Sopimus terveys- ja konsulitodistusten vastavuoroisesta poistamisesta, 1950
  • Maksusopimus, 1951 (lisäpöytäkirja 1953, lisäsopimus 1955)
  • Sopimus maahantuloleimausten poistamisesta, 1954 (muutos 1958)
  • Harjoittelijainvaihtosopimukset, 1962
  • Keskinäisessä lentoliikenteessä käytetyn lentokaluston tullikäsittelyä ja verotusta koskeva sopimus, 1973
  • Kulttuuri-instituuteille vastavuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskeva sopimus, 1974
  • Sopimus sivistyksellisestä ja tieteellisestä yhteistyöstä, 1976
  • Lihan vientiä Suomesta Italiaan koskeva eläinlääkintäsopimus, 1976
  • Kansainvälistä maantieliikennettä koskeva sopimus, 1977
  • Verosopimus, 1983
  • Lentoliikennesopimus, 1985
  • Sopimus yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa, 1990
  • Sopimus turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta, 2008