Muutakin kuin museo – Akseli Gallen-Kallelan Italia

Muutakin kuin museo – Akseli Gallen-Kallelan Italia

Koronakevät antoi taidehistorioitsija Maria Stella Bottaille aikaa viimeistellä pitkään vireillä olleen tutkimustyön Akseli Gallen-Kallelasta. Juuri ilmestynyt, kustannusyhtiö Gangemin julkaisema kirja "Akseli Gallen-Kallela e l'Italia 1895-1950" on toistaiseksi ainoa italiankielinen teos taiteilija Gallen-Kallelan suhteesta Italiaan. Bottai paneutuu kirjassaan Gallen-Kallelan matkaan saapasmaassa 1897-1898 ja sen aikana kerättyihin vaikutteisiin ja opittuihin tekniikoihin, aikalaiskohtaamisiin ja Italian-näyttelyiden saamaan vastaanottoon.

Kirjan kansi jossa Gallen-Kallelan omakuva.

Akseli Gallen-Kallela on taiteilija jonka suomalaiset tuntevat hyvin, koska hän kuuluu kultakauden ”kaanoniimme”. Miten on italialaisten laita? Tunnettiinko Gallen-Kallela Italiassa paremmin hänen omana aikanaan?

– Ei epäilystäkään siitä, etteikö Gallen-Kallela olisi ollut tunnetumpi Italiassa 1900-luvun alussa, kertoo Maria Stella Bottai.

– Vuosi 1914 on erityisen tärkeä merkkipaalu taiteilijalle Italiassa: nimikkonäyttely Venetsian biennaalissa, jossa oli esillä 59 teosta, sekä näyttelyä seurannut positiivinen kritiikki lehdissä. Samana vuonna Italian Opetusministeriö tilasi taiteilijalta omakuvan Uffizin Galleriaan. Taulu valmistui 1916, mutta ensimmäisen maailmansodan takia se ei koskaan saapunut Firenzeen. Taiteilijan tuotanto kiersi noina vuosina Yhdysvalloissa ja Eurooppaan paluun jälkeen poliittinen tilanne oli täysin muuttunut: tiivis yhteydenpito Italiaan vaimentui. Ennen vuotta 1950 hänen töitään kuitenkin oli esillä muutamissa näyttelyissä. Tuolloin alkanut pitkä tauko päättyi vasta vuonna 2011 kun kolme Gallen-Kallelan teosta oli esillä osana Munch e lo spirito del Nord -näyttelyä Villa Maninissa. Siitäkin on jo lähes kymmenen vuotta.

– Tänä päivänä taiteilijan nimi on tuttu 1900-luvun alun eurooppalaisen taiteen tuntijoille ja etenkin symbolismin ja kaivertamisen (tekniikka, jonka Gallen-Kallela hallitsi erinomaisesti) asiantuntijoille. Suuri yleisö voisi löytää Gallen-Kallelan uudelleen. Kirjani tarjoaa hyödyllisiä dokumentteja taidehistorioitsijoille, mutta myös yleisesittelyn taiteilijasta kaikille lukijoille.

Haastattelu on kokonaisuudessaan luettavissa italiaksi tällä sivulla.

Maria Stella Bottai opettaa taidehistoriaa taidelukiossa sekä taidehistorian didaktiikkaa ja metodologiaa Sapienzan yliopistossa Roomassa. Bottai on kuratoinut useita näyttelyitä sekä Italiassa että Suomessa, viimeisimpänä taidemuseo Göstan ”Onnea etsimässä” –näyttelyn yhdessä Lorella Scaccon ja Pirjo Immosen kanssa.  

"Akseli Gallen-Kallela e l'Italia 1895-1950" -kirjan tiedot Gangemi-kustantamon sivuilla.