Valtaosa suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota lisää kehitysyhteistyön tarvetta

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Venäjän hyökkäyssota lisää 85 prosentin mielestä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta. Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön kuitenkin jakaa suomalaisia entistä enemmän.

Tuoreesta, vuosittain tehtävästä kehitysyhteistyön mielipidekyselystä käy selvästi ilmi Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset suomalaisten ajatuksiin kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta. Jopa 94 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen on tärkeää antaa humanitaarista apua Ukrainaan. 85 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta ylipäätään. Viime vuonna vastaava osuus oli 82 prosenttia.

Humanitaarista apua tärkeänä pitävien osuus on noussut viime vuosina: tänä vuonna jo 80 prosenttia pitää Suomen antamaa humanitaarista apua erittäin tai melko tärkeänä, kun vuonna 2022 ja 2021 osuudet olivat 77 ja 68 prosenttia. Humanitaarinen apu on osa kehitysyhteistyötä ja sitä kohdennetaan esimerkiksi luonnononnettomuuksien ja aseellisten konfliktien uhrien auttamiseen.

Kehitysyhteistyö jakaa suomalaisia

Suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on yhä jakautuneempaa. Naisista kehitysyhteistyötä pitää erittäin tai melko tärkeänä 80 prosenttia vastaajista, mutta miehistä alle puolet, 46 prosenttia. Vuonna 2022 vastaavat osuudet olivat 76 ja 55 prosenttia.

Jakautuminen näkyy myös puoluekannatuksen suhteen. Vain 15 prosenttia perussuomalaisia äänestävistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, kun vuonna 2022 osuus oli 25 prosenttia. Vihreiden kannattajissa taas vastaava osuus nousi viime vuoden 94 prosentista 98 prosenttiin.

Jakautuminen näkyy myös käsityksissä kehitysyhteistyön tuloksista. Puolet vastaajista (46%) on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä saavutetaan tuloksia erittäin tai melko hyvin, kun toinen puolisko (45%) on päinvastaista mieltä.

Taloustutkimus on toteuttanut kehitysyhteistyön mielipidetutkimuksia vuosittain ulkoministeriön toimeksiannosta reilun 20 vuoden ajan. Tämän vuoden kysely toteutettiin internetpaneelissa touko-kesäkuun vaihteessa (30.5.–5.6.2023), ja siihen vastasi 1 152 henkilöä eri puolilla Suomea. Kohdejoukkona olivat 15–79-vuotiaat, ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luotettavuustasolla.