Euroopan ihmisoikeustuomioistuin jätti kolme Suomea vastaan tehtyä ihmisoikeusvalitusta tutkittavaksi ottamatta

Ensimmäisessä tapauksessa oli valittajan mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaista oikeutta perhe-elämään loukattu sen johdosta, että kaksi hänen lastaan oli otettu huostaan. Huostaanoton jälkeen viranomaiset olivat valittajan mielestä vaikeuttaneet heidän välistä suhdettaan tapaamisoikeutta rajoittamalla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin piti merkityksellisenä valittajan jatkuvaa yhteistyöhaluttomuutta sosiaaliviranomaisten kanssa perheen tilanteen ja mahdollisen avun tarpeen selvittämiseksi sekä hänen jatkuvaa poissaoloaan tapaamisista, joissa oli tarkoitus käsitellä toisen lapsen huoltosuunnitelman muuttamista. Ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että suomalaisilla viranomaisilla oli perusteltu syy ottaa lapset huostaan. Myöskään huostaanoton toimeenpano, mukaan lukien tapaamisrajoitukset, eivät rikkoneet ihmisoikeussopimuksen mukaista oikeutta perhe-elämään.

Myös toinen tapaus koski lasten huostaanottoa. Valittajien mukaan heidän oikeuttaan nauttia Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaista perhe-elämän kunnioitusta oli loukattu, kun heidän kaksi lastaan oli otettu huostaan, tapaamisoikeutta oli rajoitettu eikä lasten olinpaikkaa ollut ilmoitettu.
Ihmisoikeustuomioistuin piti merkityksellisenä sitä, että valittajat rikkoivat jatkuvasti viranomaisten kanssa tehtyjä sopimuksia ja määräyksiä koskien toisen lapsen sijoituspaikkaa. Vanhemmat olivat myös toistuvasti kadonneet otettuaan huostassa olleen lapsen luvatta mukaansa.Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan vastasyntyneen lapsen kiireellinen huostaanotto, lasten normaali huostaanotto sekä näiden toimeenpano tiukkoine yhteydenpitorajoituksineen oli ihmisoikeussopimuksen mukaista.

Kolmannessa tapauksessa oli kyse syyttömyysolettamasta. Vuonna 1993 keskusrikospoliisi suoritti Karhu-ryhmän avustamana etsinnän moottoripyöräkerho Overkill MC:n kerhotiloissa. Etsinnän tarkoituksena oli eräiden törkeästä pahoinpitelystä epäiltyjen henkilöiden kiinniotto. Viisi kerhon jäsentä otettiin etsinnän yhteydessä kiinni. Kerhon presidentti otettiin kiinni myöhemmin. Poliisi myös takavarikoi kerhotiloissa useita aseita. Myöhemmin osoittautui, että kaikkiin aseisiin oli aseenkantolupa.
Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja antoi etsinnän jälkeen lausunnon, joka sai laajaa julkisuutta tiedotusvälineissä.

Valittajien väittämän mukaan poliisi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukaista syyttömyysolettamaa, kun tutkinnanjohtaja antoi virheellisiä lausuntoja valittajien väitetysti rikollisesta taustasta. Valittajien mukaan tästä sai vaikutelman, että heidät olisi tuomittu huumausainerikoksista, pahoinpitelyistä, ryöstöistä ja muista rikoksista.Valitettuaan ensin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja julkisen sanan neuvostoon valittajat nostivat syytteen tutkinnanjohtajaa vastaan. Käräjäoikeus ja hovioikeus hylkäsivät syytteen. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa. Tämän jälkeen valittajat tekivät valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle.Kaikissa kolmessa tapauksessa ihmisoikeustuomioistuin totesi valittajien väitteet ilmeisen perusteettomiksi ja jätti valitukset tutkittavaksi ottamatta.

Lisätietoja: valtionasiamies Arto Kosonen,ulkoministeriön oikeudellinen osasto,puh. 1341 5729









ihmisoikeudet