Tunisin WSIS huippukokous nosti tietoyhteiskuntakysymykset kansainväliselle kehitysagendalle

WSIS, World Summit on Information Society, on prosessi, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta ICT:n merkityksestä yhteiskunnan eri aloilla ja valjastamaan ICT:n mahdollisuudet kansainvälisten kehitystavoitteiden, mukaan lukien vuosituhatjulistuksen tavoitteet, saavuttamiseksi.

Kokonaisvaltaisena pyrkimyksenä on kuroa umpeen ns. digitaalista kuilua kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä ja luoda ihmiskeskeinen, kaikenkattava ja kehitykseen suuntautuva tietoyhteiskunta, jossa ICT:n mahdollisuudet olisivat kaikkien kansojen käytössä.

Geneve, jossa järjestettiin ensimmäinen tietoyhteiskuntahuippukokous joulukuussa 2003, on toiminut keskeisenä neuvottelupaikkana WSIS:n edistämisessä myös sen toisen vaiheen aikana. Kaupungissa järjestettiin vuoden 2005 aikana kaksi toista vaihetta valmistelevaa kokoussessiota sekä useita välivaiheen neuvottelu- ja koordinaatiokokouksia. Prosessi huipentui Tunisissa 16.-18.11.2005 järjestettyyn toiseen tietoyhteiskuntahuippukokoukseen, johon osallistui noin 19 000 valtioiden, kansainvälisten järjestöjen, liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajaa.

Tunisin huippukokouksessa hyväksyttiin kaksi päätösasiakirjaa, ns. "Tunisin sitoumus" ja "Tunisin agenda tietoyhteiskuntaa varten". Yhdessä Geneven huippukokousten asiakirjojen kanssa ne muodostavat kokonaisuuden, jonka on määrä toimia ohjaavana kehyksenä tietoyhteiskuntaprosessin täytäntöönpanossa kaikki toimijat kattavassa yhteistyössä tulevien vuosien aikana.

Tunisin sitoumus on periaatteellinen julistus, joka vahvistaa Geneven huippukokouksessa sovitut päämäärät. Sitoumuksessa huomioitiin mm. ICT:n merkitys demokratian, hyvän hallinnon ja sosiaalisen koheesion vahvistamisessa, samoin kuin kulttuurillisen moniarvoisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä. Yksi uusi sisältökohta on ICT:n mahdollisuudet rauhan edistämisessä ja konfliktien estämisessä käyttämällä sen välineitä hyväksi kriisinhallinnassa, rauhanturvatoiminnassa ja konfliktien jälkeisessä jälleenrakennustyössä.

Tunisin toimintaohjelma sisältää osiot internetin hallinnasta, rahoitusmekanismeista sekä toimeen-panosta ja seurannasta. Internetin hallinnon osalta päätettiin, ettei olemassa olevia rakenteita ja internetin toimintatapaa muutettaisi. Sen sijaan päätettiin pyytää YK:n pääsihteeriä käynnistämään prosessi kohti tehostettua kansainvälistä yhteistyötä. Häntä pyydettiin myös kutsumaan koolle internetin hallintoa käsittelevä foorumi, jossa keskusteltaisiin internetin käyttöön keskeisistä kysymyksistä, mm. verkkorikollisuuden torjumisesta, tietoturvallisuuden parantamisesta, sähköisen kaupankäynnin edistämisestä jne. Kreikka tarjoutui järjestämään foorumin kokouksen vuoden 2006 aikana.

Rahoituksen osalta huomioitiin kehitysmaiden erityistarpeet sekä keinot digitaalisen kuilun kuromiseksi. Samalla, kun kehittyneiden maiden tulee edistää teknologian ja tietotaidon siirtoa kehitysmaille ja omaksua strategioita ja ohjelmia, joilla kehitysmaita tuetaan ICT:n omaksumisessa, on kehitysmailla itsellään vastuu varmistaa tietoyhteiskunnan rakentamiseen otollinen toimintaympäristö. Agendassa hyväksyttiin ns. digitaalinen solidaarisuusrahasto, jolla rahoitetaan vapaaehtoisten lahjoitusten pohjalta hankkeita kehitysmaiden ICT:n edistämiseksi. Yksi konkreettinen huippukokouksen yhteydessä esitelty innovaatio, jolla voidaan edistää ICT:n saatavuutta, on ns. 100 dollarin kannettava tietokone, joka toimii ilman sähköä kampea pyörittämällä.

Tietoyhteiskuntaprosessin toimeenpano ja seurantaprosessi järjestettiin kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla huomioiden kaikkien siihen liittyvien tahojen, ml. liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan osallistaminen. Maita kannustettiin luomaan kansallisia WSIS:n toimeenpanostrategioita ja sisällyttämään ne kehityssuunnitelmiinsa. Alueellisella tasolla sitouduttiin yhteistyön kehittämiseen erityisesti tietotaidon ja kokemusten levittämiseksi ja alueellisten toimeenpanostrategioiden luomiseksi.

Kansainvälisellä tasolla toimeenpanon ja seurannan koordinaatiosta vastaa YK. Sen pääsihteeriä pyydettiin perustamaan YK:n erityisjärjestöjen ja ohjelmien pääjohtajista koostuvan johtokunnan sisälle korkean tason tietoyhteiskuntaryhmän tätä tarkoitusta varten. Toinen keskeinen elin WSIS:n edistämisessä tulisi todennäköisesti olemaan talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) alainen tiede- ja teknologiakomissio. Yleiskokousta pyydettiin arvioimaan WSIS:n toimeenpanoa vuonna 2015, jolloin arvioidaan myös YK:n vuosituhatjulistuksen päämäärien toteutumista.

Suomea edusti Tunisin huippukokouksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mari Kiviniemen johtama valtuuskunta, jonka varapuheenjohtajana toimi liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen. Valtuuskuntaan kuului myös presidentti Martti Ahtisaari, joka osallistui paneelikeskusteluun ICT:n käytöstä rauhan rakentamisessa. Suomi järjesti kokouksessa myös oman paneelikeskustelun "information > knowledge > innovation, Finnish Roadmap for the Development of Society". Suomella oli myös näyttelyssä oma osasto, jossa esiteltiin tietoyhteiskuntamme perusteita eri näkökulmista.

WSIS-prosessin keskeinen saavutus lienee se, että se onnistui tarkastelemaan sitä valtavaa potentiaalia, joka ICT:llä ja tietoyhteiskunnan kehittämisellä on ihmiskunnan tulevaisuuden muokkaajana. Mutta ICT on vain väline ja sinänsä hyödytön, ellei sitä osata tai haluta käyttää oikein ja tehokkaasti maailmanlaajuisen kehityksen ja tasa-arvon edistämiseksi. On myös Suomen ja erityisesti tulevan EU-puheenjohtajuuskautemme asia huolehtia siitä, että näin tapahtuu ja että tietoyhteiskuntaprosessin toimeenpano jatkuu Geneven ja Tunisin sitoumusten mukaisesti yhteistyössä kaikkien siihen liittyvien toimijoiden kesken.