Tietoyhteiskuntahuippukokous oli menestys

Tietoyhteiskuntahuippukokouksen ensimmäinen osa järjestettiin menestyksekkäästi Genevessä 10.-12.12.2003.

Kokous nosti tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset YK:n asialistalle korkeimmalla poliittisella tasolla, mutta lisäsi myös tietoisuutta tietoteknologian mahdollisuuksista edistää kehitystä.

Vaikeat kaksi vuotta kestäneet neuvottelut päättyivät julistuksen ja toimintasuunnitelman hyväksymiseen (www.itu.int/wsis). Niin Suomi kuin EU:kin on varsin tyytyväinen loppuasiakirjojen sisältöön. Nämä muodostavat jatkossa viitekehyksen kansainväliselle ja kansalliselle tietoyhteiskuntapolitiikalle. Neuvotteluissa lopullista ratkaisua vaille jäivät rahoitusta ja Internetin hallintaa koskevat kysymykset. YK:n pääsihteeriä pyydettiin perustamaan työryhmät jatkamaan näiden kysymysten käsittelyä.

Huippukokouksen valmisteluprosessin huomattavana saavutuksena oli, että siihen voitiin kytkeä kaikki tietoyhteiskunnan osapuolet: hallitukset, yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta ja kansainväliset järjestöt, mikä on tärkeää tietoyhteiskuntien kehittämisen kannalta.

Huippukokous oli yksi YK:n historian suurimpia tapahtumia. Huippukokoukseen osallistui 54 valtion tai hallituksen päämiestä, 83 ministeriä ja yhteensä 4500 hallitusten edustajaa edustaen 176 valtiota. Tämän lisäksi kokoukseen osallistui suuri joukko kansalaisyhteiskunnan (yli 3000), yritysmaailman (yli 500) ja kansainvälisten järjestöjen edustajia sekä median edustajia (noin 2000). Huippukokous koostui poliittisen osuuden lisäksi lähes 300 oheistapahtumasta ja tietoyhteiskunta- ja kehitysnäyttelystä (www.ict-4d.org), jotka kokosivat yhteen tietoyhteiskunnan eri tahoja. Eri tapahtumiin osallistui yli 11 000 henkilöä.

Ministerit Lehtomäki ja Luhtanen

Suomi oli huippukokouksessa edustettuna korkeimmalla mahdollisella tasolla. Suomen valtuuskuntaa johti Tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka avasi kokouksen yleisistunnon. Hänen lisäkseen valtuuskuntaan kuuluivat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen, kansanedustajia, eri ministeriöiden edustajia, jne.

Suomi oli hyvin näkyvillä huippukokouksessa. Presidentin puheen lisäksi Nokian pääjohtaja Jorma Ollila piti yritysmaailman edustajan puheen huippukokouksen tervetulijaisserenomiassa. Oheistapahtumana olleessa tietoyhteiskunta- ja kehitysnäyttelyssä Suomi oli yksi neljästä kutsuvierasmaasta Malesian, Malin ja Bolivia ohella. Mailla oli yhteinen seminaari, jossa ne esittelivät tietoyhteiskuntapoliittisia näkemyksiään, sekä omat kansalliset esittäytymispaneelit. Ulkoasianministeriöllä, eräillä yliopistoilla ja Nokialla oli lisäksi omat näyttelyosastonsa. Suomalaiset keräsivät lisäksi innovatiivisten nuorisohankkeiden palkinnon ympäristökategoriassa ja sisällöntuottamispalkinnon terveyskategoriassa.

Ulkoasiainneuvos Numminen

Suomella oli keskeinen rooli myös huippukokouksen valmisteluissa. Ulkoasiainneuvos Asko Numminen johti neuvotteluprosessia sen ratkaisevassa vaiheessa. Ja Geneven edustuston ministerineuvos Anneli Vuorinen veti prosessin ajan länsiryhmää.

Tietoyhteiskunta huippukokouksen toinen osa järjestetään Tunisissa 16.-18.11.2005. Jatkon valmistelut käynnistyvät vuoden 2004 alussa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla pidetään valmistelukokous, jossa sovitaan jatkoprosessin tavoitteista ja rakenteesta.