Tasavallan Presidentti Tarja Halonen luovutti Wäinö Aaltosen veistoksen ILO:n päämajaan

ILO:n kolmiviikkoinen vuosikokous, Kansainvälinen työkonferenssi, joka päättyi Genevessä 17.6.2004, oli järjestyksessä jo nro 92. Kansainvälinen työjärjestö ILO on vanhin YK:n erityisjärjestöistä - paljon vanhempi kuin itse YK.

Tänä kesänä ILO:n jäsenmaiden hallitusten, työnantajien ja työntekijöiden kolmikantaneuvottelujen puurtamisen tuloksena syntyi mm. uusi toimintasuunnitelma siirtotyöväen työolojen parantamiseksi ja uudistettu suositus inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi. Viimemainitussa fokusoidaan ennen muuta koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämiseen.

Pohjoismaiden tiiviillä yhteistyöllä käynnistetty hanke saada hyväksytyksi sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva päätöslauselma yhdistettiin samapalkkaisuutta ja äitiyshuoltoa koskevan päätöslauselmaluonnoksen kanssa. Tuloksena oli askel sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi globaalitasolla. 92:n työkonferenssi eteni kiitettävästi myöskin maailman 35 miljoonan kalastuksesta leipänsä hankkivan työolojen kehittämistyössä.

Työkonferenssin keskeisin teema oli kuitenkin globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsittelevän Maailmankomission raportin pohjalta käyty keskustelu. Useiden valtion- ja hallitusten päämiesten ohella kaikkiaan 300 jäsenmaiden edustajaa käytti puheenvuoron helmikuussa 2004 julkaistun raportin teemoista. Maailmankomission raporttia pidettiin tasapainoisena, huolellisesti harkittuna ja innovatiivisena. Kansainvälisellä työjärjestöllä on tärkeä rooli globalisaation hyötyjen saamisessa tasapuolisesti kaikkien maiden, niin köyhien kuin rikkaidenkin ulottuville.

Suomen Tasavallan Presidentti Tarja Halonen osallistui Maailmankomission toisen puheenjohtajan, Tansanian Presidentti Benjamin Mkapan kanssa raporttia käsitelleeseen erityisistuntoon 7.6.2004. Päivän ohjelmaan saatiin mahtumaan myös lyhyt mutta juhlallinen lahjoitusseremonia, jossa oli läsnä myös työministeri Tarja Filatov ja koko Suomen ILC-valtuuskunta.

Tilaisuuden kuvia pääsee katsomaan alla olevasta linkistä.

Seremoniaan liittyvä tarina on pitkä ja mielenkiintoinen, ja sanan varsinaisessa merkityksessä "historiallinen": Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen veisti vuonna 1928 muotokuvapään ILO:n ensimmäisestä pitkäaikaisesta pääjohtajasta, joka on ranskalainen Albert Thomas, mutta pronssiveistos saatiin Suomesta ILO:n päämajaan vasta nyt eikä 76 vuotta sitten.

Idea veistoksen tekemisestä syntyi vuonna 1927, kun pääjohtaja Thomas vieraili Wäinö Aaltosen ateljeessa Suomessa. Mitä sen jälkeen tapahtui, on pitkä tarina, jonka ILO:n päämajassa 7.6.2004 tapahtuneeseen onnelliseen loppuunsaattamiseen tarvittiin mm. paljon hyvää tahtoa, suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen salapoliisityötä sekä Suomen työministeriön ja työmarkkinaosapuolten saumatonta yhteistyötä ja taloudellista tukea. Lopputuloksesta voi jokainen suomalainen ILO:n päämajassa Genevessä käyvä vierailija olla syystäkin ylpeä: Kansainvälisen työjärjestön hallintoneuvoston kokoussalia koristaa nyt Wäinö Aaltosen veistos kuten Suomen eduskunnan istuntosaliakin.

Kuvia patsaan luovutuksesta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)