Syrjinnän poistaminen Suomen keskeisenä teemana ihmisoikeustoimikunnassa

Suomi aloitti vuoden alussa kolmivuotisen jäsenkautensa YK:n ihmisoikeustoimikunnassa oltuaan kymmenen vuotta tarkkailijana. Jäsenyys on Suomelle neljäs. Ulkoministeri Erkki Tuomioja esitteli puheessaan 15. maaliskuuta ihmisoikeustoimikunnan 61. istunnossa Genevessä Suomen keskeisimmät tavoitteet ja painopisteet jäsenkaudellansa 2005-2007.

Ihmisoikeustoimikunta on maailmanlaajuisia ihmisoikeusnormeja luova instituutio. Vuotuinen kuusiviikkoinen istunto on osaltaan edistänyt ihmisoikeuksien toteutumista. Ulkoministeri Tuomioja korosti lausunnossaan ihmisoikeuksien universaalisuutta ja tarvetta puuttua yksittäisiin maatilanteisiin. Tehokkuutta saataisiin ihmisoikeuskoneistoa virtaviivaistamalla. Samalla YK:ssa ihmisoikeuksille kuuluvaa painoarvoa tulisi heijastaa myös budjetissa.

Tuomioja korosti, että terrorismin vastaisen taistelun on aina tapahduttava ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kaikkien yksilön oikeuksien toteutuminen on avainasemassa myös terrorismin ennaltaehkäisyssä. Suomi toivookin toimikunnalta selvää kannanottoa aiheeseen ja alleviivaa oikeusvaltion ja demokraattisten prosessien tärkeyttä. Ihmisen perusturvallisuuteen viitaten Tuomioja painotti asevientikieltoa maihin, joissa kansalaiset altistuvat vainolle ja ihmisoikeusloukkauksille.

Syrjinnän ehkäiseminen on ollut perinteisesti Suomelle tärkeä aihealue. Ihmiskaupan ja eritoten naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen toivotaan saavan laajempaa huomiota Suomen jäsenyyden myötä. Tuomiojan mukaan vakavaa syrjintää tapahtuu myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella, mihin toimikunnan on puututtava.

Tulevaisuuden haasteita ei niinkään ole uusien työkalujen luominen vaan olemassa olevien normien täytäntöönpano. Suomi kokee tärkeänä jatkaa aktiivisesti lisäpöytäkirjan kehittämistä kansainväliseen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yleissopimukseen. Lisäpöytäkirja loisi yksilövalitusmekanismin oikeuksien loukkauksia vastaan, totesi Tuomioja.

Tuomioja painotti myös vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden vahvistamista. Esimerkillistä integrointityötä on tehty Euroopan romanifoorumissa. Ihmisoikeuksien toteutumista edistetään osallistumisella, kuten antamalla kansalaisjärjestöille laajempia vaikutusmahdollisuuksia.

Lopuksi Tuomioja muistutti ajankohtaisista vaaroista demokratialle ja ihmisoikeuksille. Kansainvälisen yhteisön on varmistettava, että luodut mekanismit ehkäisevät vaaratilanteiden, kuten laaja-alaisten ihmisoikeusrikkomusten ja kansanmurhien, syntymistä.

Lisätietoja: ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Johanna Suurpää, puh + 358 40 724 0287

Tiedote 91/2005
15.3.2005