Monenkeskinen järjestelmä tukee työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Monenkeskinen järjestelmä tukee työllisyyttä ja kestävää kehitystä.

Globalisaation ja teknisen kehityksen vaikutuksesta työmarkkinat ovat murroksessa ja myös perinteinen työn käsite muuttuu. Kuinka sääntöpohjainen monenkeskinen järjestelmä pysyy alati kiihtyvässä muutoksessa mukana?

Presidentti Tarja Halonen osallistuu 'Future of Work Summit' paneelikeskusteluun Genevessä.
Presidentti Tarja Halonen osallistuu 'Future of Work Summit' paneelikeskusteluun Genevessä.

Presidentti Tarja Halonen sanoo, että monenkeskinen järjestelmä on ehdottoman tärkeää kestävän kehityksen kannalta.

” Globalisaation vaikutukset ulottuvat laajemmallekin kuin YK:n Kestävän kehityksen Agenda 2030:ssa määritellyt kysymykset. Multilateralismi on erityisesti pienten mutta myös suurten maiden etu, sillä valtiot eivät voi yksinään nykyistä kehitystä hallita.”

Halonen osallistui Genevessä Suomen, Irlannin, Sveitsin ja EU:n järjestämään paneeliin, jossa pohdittiin työn tulevaisuutta. Future of Work Summitin tavoitteena oli miettiä, kuinka tulevaisuuden haasteet käännetään uusiksi mahdollisuuksiksi kestävällä tavalla.

Tilaisuuden työpajat keskittyivät oppimiseen, työn uusiin muotoihin, sosiaaliseen dialogiin ja työn kansainväliseen hallintoon.

Työlainsäädäntöä uudistettava

Teknisen kehityksen myötä yritysten mahdollisuudet toimia kansallisten rajojen yli paranevat. Nopean muutoksen vuoksi syntyy uudentyyppisiä työpaikkoja ja työsuhteita, jotka saattavat jäädä vanhan järjestelmän ulkopuolelle.

Rajatapauksissa tilanteesta pyritään myös hyötymään tarkoituksella. ”Työntekijäpuolen osalta saavutettujen etujen ulkopuolella toimiminen tarkoittaa, että luodaan työpaikkoja, joihin säännökset eivät sovellu tai sääntöjä ei yksinkertaisesti noudateta. Tilanne luo epävarmuutta niin yksilöiden kuin yritystenkin osalta”, Halonen arvioi.

Hän sanoi, että ihmisarvoisen työn käsite tarkoittaa yksilöiden kannalta taloudellisesti riittävää toimeentuloa, mutta työn on oltava riittävän mielekästä myös sisältönsä puolesta.

”Meidän on uudistettava työlainsäädäntöä, jotta ihmisarvoinen työ olisi kaikkien saavutettavissa. Toivon, että uusia säädöksiä kehitetään yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken niin kansallisesti kuin kansainvälisen järjestelmän puitteissa. ILO voi asiantuntijuutensa perusteella näyttää tässä suuntaa.”

Ympäristö huomioon

Halonen osallistui 2000-luvun alussa toisena puheenjohtajana ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta arvioivaan raportin laadintaan.

Hän sanoi, että järjestöllä on ollut suuri merkitys niin kehittyvien talouksien kuin teollistuneiden yhteiskuntien kannalta. ILO on auttanut kehitysmaita muuntumaan moderneiksi, sosiaalisesti tasa-arvoisemmiksi yhteiskunniksi tukemalla demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa. Globalisaatio vaikuttaa vahvasti myös teollisuusmaihin.

”Toivon, että ILO pystyy työllään ohjaamaan kehitystä tasapainoisempaan suuntaan edistämällä sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä taloudellista vakautta ja kasvua, joka huomioi myös ympäristöön kohdistuvat vaatimukset aiempaa vahvemmin.”

Halosen mukaan eri politiikanalojen, kuten työllisyys- talous- ja sosiaalipolitiikan välinen vuoropuhelu on välttämätöntä tasapainoisen kehityksen kannalta.

Levoton maailma aseellisine konflikteineen romuttaa niin työelämää kuin myös työelämän tasa-arvoa valitettavan tehokkaasti.

”Yhteiskuntarauha on tärkeä tekijä, eikä siihen pakottaminen näytä onnistuvan missään päin maailmaa. Siksi meidän on löydettävä keinoja, joilla rakennetaan tehokasta niin kansallista kuin kansainvälistä vuoropuhelua.”

Tasa-arvo kestävän kehityksen edellytys

Halonen huomautti, että sukupuolten välinen tasa-arvo on tunnustettu yhdeksi kestävän kehityksen edellytyksistä ja modernin yhteiskunnan rakenteista.

”Sukupuolten välinen tasa-arvo kohenee, mutta taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten seurauksena joudumme valitettavasti kamppailemaan yhä uudelleen jo saavutetuksi uskottujen etujen puolesta”, hän arvioi.

Kysymys kytkeytyy myös maan kehitystasoon. ”Esimerkiksi eurooppalaisilta valtioilta voimme vaatia huomattavasti enemmän kuin kehittyviltä talouksilta”, hän lisää.

”Toivon, että ILO ja YK:n muut erityisjärjestöt käyttävät trendiä hyväkseen. Yhteistyö näiden järjestöjen välillä on kehitystä vahvistava tekijä. ILO:lla on 100-vuotisjuhlavuosi meneillään ja Suomella on myöskin EU:n puheenjohtajuus, joten toivon saavamme aikaiseksi hyvää keskustelua”, Halonen päättää.

 

Teksti: Vesa Puoskari