Miten sinä suhtaudut elinikäiseen oppimiseen?

Osaamisen kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen (engl. skills, re-skilling and lifelong learning) ovat yksi tämän päivän puhutuista teemoista niin työllisyysasteen nostamisen kuin tulevaisuuden työelämän muutosten suhteen Suomessa ja maailmalla.

Harjoittelija Pauliina Sohlo Genevessä.
Harjoittelija Pauliina Sohlo Genevessä.

Osaamisen kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen (engl. skills, re-skilling and lifelong learning) ovat yksi tämän päivän puhutuista teemoista niin työllisyysasteen nostamisen kuin tulevaisuuden työelämän muutosten suhteen Suomessa ja maailmalla. Suomessa on osaavaa työvoimaa, mutta elinikäinen oppiminen pitäisi edelleen saada luontevaksi osaksi jokaisen elämää. 

 

Miten aiheeseen perehtymätön yksilö kokee jatkuvan oppimisen ja kehittämisen tarpeista käydyn julkisen keskustelun? Itselleni korkeakouluopiskelijana ja varmasti monille muillekin kuuleminen elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta ensi kerran voi saada aikaan kasvojen nyrpistymisen: pitääkö taas palata opiskelemaan, juurihan sieltä päästään pois ja työelämään! Joitakin ajatus saattaa jopa ahdistaa: ’eikö mikään riitä’?

 

Genevessä Suomen ja yhteistyökumppaneiden - Irlannin, Sveitsin, EU delegaation sekä paikallisen Graduate Instituten – marraskuussa 2019 järjestämässä Future of Work Summitissa aihe nousi keskusteluissa keskeiseksi ja siihen palattiin usein myös muiden aiheiden yhteydessä. Tällä hetkellä ajatus elinikäisestä oppimisesta nähdään mielestäni usein ennen kaikkea jonkun taakkana: joko oppimismahdollisuuksien tarjoajan kuluina tai yksilöiden ylimääräisenä työnä jo tehdyn lisäksi. Pitäisikö aiheesta keskustella toisesta näkökulmasta: miten yksilöt saadaan kiinnostumaan enemmän itsensä kehittämisestä?

 

Mieleeni painui tapahtuman korkean tason paneeliin osallistuneen Presidentti Tarja Halosen kommentti elinikäisestä oppimisesta: on erityisen tärkeää huomioida, miten elinikäisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen konsepti tarjotaan yksilöille? Presidentti Halosen mukaan on selvää jo nyt, ettei ensimmäinen hankittu koulutus tule todennäköisesti kantamaan koko loppuelämää työssä: ensimmäinen koulutus tarjoaakin rakennuspalikoiden pohjan.  Tulevaisuutta tulisi Halosen mukaan katsoa yksilön tavoitteiden ja unelmien kautta: mitä tietoja ja taitoja hän tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa? Oman pohjan päälle aletaan näin rakentamaan lisää pieniä palikoita, jotta saavutetaan näitä tavoitteita ja onnistumisen kokemuksia.

 

Mielestäni tärkeää on korostaa kaikille, ettei oppiminen ole ainoastaan substanssiosaamisen lisäämistä ja näin paluuta koulun penkille pänttäämään. Tulevaisuuden työelämässä keskeisiksi on nostettu pehmeät taidot, joita teknologia ei voi korvata. Näitä ovat esimerkiksi paneelissa asian esiin nostaneen professori Richard Baldwinin mukaan uteliaisuus, luovuus, tunneäly sekä empatia. Itsensä kehittämiseen voivat kuulua myös sosiaaliset- ja työyhteisötaidot sekä vaikkapa eri sukupolvien välinen yhteistyö. Oppimisen ja itsensä kehittämisen tulisi olla luonteva ja mielekäs osa ihmisen elämää sen eri muodoissa, eikä tarjota sitä ainoastaan pakollisena tulevaisuuden työelämän uhkakuvista selviämisen keinona.

 

Usein elinikäisestä oppimisesta keskusteltaessa esiin nousevat lähinnä kysymykset siitä, kuka oppimisen ja kouluttamisen mahdollistaa ja maksaa sekä ovatko vastuussa opin tarjoajat vai yksilö itse. Pitäisikö julkinen keskustelu ja strateginen lähestymistapa osaamisen kehittämisestä ja elinikäisestä oppimisesta kääntää toisin päin, katsomalla aihetta julkisen keskustelun ja ’idean myymisen kautta’: miten oppiminen ja kehittyminen saadaan tarjottua ajatuksella innostavasta ja luontevasta oman tekemisen osasta jokaisen arjessa? Samalla voidaan kysyä, kasvattaisiko hyvin myyty idea ja yksilöiden mukaan saaminen vuorostaan intoa panostaa elinikäiseen oppimiseen sen tarjoajien puolelta?

 

Pauliina Sohlo

Harjoittelija, Suomen pysyvä edustusto Geneve, syksy 2019

Yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija, Tampereen yliopisto

 

Kiinnostuitko? Käy katsomassa Future of Work Summitin keskustelu tulevaisuuden työelämästä oheisesta linkistä(Linkki toiselle web-sivustolle.).