Mikä talouskomissio?
YK:n Euroopan talouskomissio ECE kokoontui päämajassaan Genevessä 30.3.-1.4.2009 joka toinen vuosi pidettävään ylimmän tason kokoukseen. Tällä kertaa keskusteltiin mm. ECE:n tunnettavuudesta. Järjestön nimi on jo sinänsä harhaanjohtava, sillä sen toimintakenttä levittäytyy taloudellista yhteistyötä laajempaan kestävän kehitysten tukemiseen eri yhteiskuntasektoreilla, olipa kysymyksessä liikenne, ympäristö, metsät, energia, asuminen tai tilastoasiat.
ECE:ssä laaditaan erilaisia normeja, standardeja ja sopimuksia ja tuetaan jäsenmaita niiden omaksumisessa ja noudattamisessa. EU soveltaa osaa ECE:n normeista direktiiveinä. EU:n näkökulmasta ECE:llä on myös tärkeä tehtävä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden lainsäädännön ja käytäntöjen lähentämisessä. Maantieteellisesti ECE:n jäsenpohja ulottuu Euroopan yli aina Pohjois-Amerikkaan ja Keski-Aasian tasavaltoihin saakka. Siirtymätalousmaiden tukeminen onkin keskeinen osa järjestön toimintaa.
Tämänkertaisen vuosikokouksen paneelikeskusteluissa käsiteltiin alueen taloudellista tilannetta ja ilmastonmuutosta. Talouskriisi koskettaa jäsenmaita eri tavoin, vaikka tuskin mikään maa säilyy haavoittumattomana. Kriisi nähtiin toisaalta taloudellisen yhtenäisyyden ja Euroopan rahaliiton koetinkivenä, mutta toisaalta myös mahdollisuutena toteuttaa kauan kaivattuja uudistuksia, koskivatpa ne sitten kansallista eläkejärjestelmää tai kansainvälistä talousarkkitehtuuria. Jotkut panelisteista puhuivat moninapaisemman ja oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Yhtenä kriisin seurauksena pidettiin lähialueen yhteistyön merkityksen korostumista, missä ECE:llä nähtiin jatkossakin tärkeä rooli. Esimerkkeinä mainittakoon energiasektorin vuoropuhelu, rajat ylittävien liikenneyhteyksien ja tullauksen sujuvuuden parantaminen ja muiden kaupan teknisten esteiden helpottaminen.
Talouskriisi huomioitiin myös mahdollisuudeksi siirtyä uudenlaiseen, ympäristöystävällisempään teknologiaan ja talouteen. ECE:n ympäristöpolitiikan komitealla ja sen alaisilla sopimuksilla nähtiin tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen tukemisessa; esimerkiksi ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen (LRTAP) tavoitteiden yhteys ilmastonmuutossopimukseen. Kokouksessa toivottiin, että vuoden 2012 jälkeinen ilmastoregiimi omaksuisi integroidun näkökulman kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmansaasteiden vähentämiseen. Ilmastonmuutos muodostaa käytännössä poikkileikkaavan teeman ECE:n alakomiteoiden toiminnassa. Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström kertoi Euroopan tilastokonferenssin (CES) puheenjohtajan ominaisuudessa tilastojen merkityksestä ilmastonmuutostyössä. CES tarkastelee eri mahdollisuuksia, miten se voi osallistua tilastojen tuottamisen ja kehittämisen kautta ECE:n ilmastonmuutostoimintaan.
Kokouksen Suomen delegaatioon kuuluivat pääjohtaja Jeskanen-Sundströmin lisäksi suurlähettiläs Hannu Himanen (puheenjohtaja) ja ulkoasiansihteeri Mervi Kultamaa Geneven pysyvästä edustustosta sekä yksikönpäällikkö Ilkka Saarinen ja ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen UM:stä. Suomi sai tunnustusta kokouksen eri yhteyksissä esimerkkinä korkeaan taloudelliseen kehitykseen tähtäävästä koulutusjärjestelmästä, tutkimukseen ja innovaatioihin panostamisesta sekä asuntojen energiatehokkuuden huomioimisesta. Suomen delegaatio nosti itse esille Laajemman Euroopan aloitteen, jonka piirissä Suomi tukee UNEPin koordinoimaa Ympäristö- ja turvallisuushanketta (ENVSEC), jossa ECEkin on mukana.
ECE:ssä Suomi tunnetaan mm. kahden entisen pääsihteerin, Sakari Tuomiojan ja Klaus Sahlgrenin kotimaana. Suomessa eri valtionhallinnon yksiköt osallistuvat aktiivisesti ECE:n toimintaan. Euroopan tilastokonferenssin lisäksi suomalaisia toimii tällä hetkellä luottamustehtävissä taloudellisen yhteistyön ja integraation alakomiteassa, metsäkomiteassa ja sisämaanliikennekomitean TIR-sopimuksen johtokunnassa. Ulkoasiainministeriössä ECE:tä koordinoidaan kauppapoliittisen osaston markkinoillepääsyasioiden yksikössä (KPO-20).