Kuulumisia aseidenriisunnasta

Suomen aseidenriisuntaedustuston toimintavuotta 2004 hallitsi loppuvuodesta 2003 vastaanotettu koordinaatiovastuu ajoneuvomiinakysymyksissä (MOTAPM). Kyseisiä asioita käsitellään eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW) puitteissa.

Yhteensä noin viisi viikkoa kestäneet CCW-asiantuntijakokoukset ajoneuvomiinoista maaliskuussa, heinäkuussa ja marraskuussa, jolloin pidettiin myös CCW:n vuosikokous, edellyttivät lukuisia konsultaatiota sekä Genevessä että keskeisten maiden pääkaupungeissa.

CD-edustusto (koordinaattorina toimiva sls Reimaa ja koordinaattorin sijainen mn. Mäki-Reinikka) valmisteli asiantuntijakokouksien ohjelmat, koordinaattorin sisältöpaperit ja yhteenvedot. Ministeriön ja puolustushallinnon merkittävällä tuella työläs prosessi hoidettiin hyvässä yhteistyössä ja onnistuneesti. Edustustolla oli apuna kaksi korkeakouluharjoittelijaa, kesällä Tanja Jääskeläinen ja syyskaudella Janne Salminen.

CCW-prosessi kokonaisuudessaan (miinojen lisäksi mm. sotien räjähtämättömät jäänteet, yleissopimuksen noudattamiskysymykset) on Suomen kannalta entistä tärkeämpi, koska CCW:n tarkastelukonferenssi pidetään Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006.

Marraskuun CCW-vuosikokous päätti, että Suomi jatkaa ajoneuvomiinaprosessin vetäjänä vuonna 2005.

CD-edustusto osallistui myös toimintavuoden aikana henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen tapahtumiin, mm. Nairobissa pidettyyn tarkastelukonferenssiin ja sen valmisteluihin Genevessä. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä käyty julkinen keskustelu lisäsi tässä mielessä myös mielenkiintoa Genevessä ja Nairobissa järjestettyjä tapahtumia ja sopimusmaiden universalisaatiopyrkimyksiä kohtaan.

Ottawan sopimuksen mukaisissa kokouksissa käsiteltiin vuonna 2004 mm. sopimuksen yleistä asemaa ja toimintaa, miinauhrien avustamista, miinanraivausta, miinavarastojen tuhoamista ja tulevia tapahtumia. Suomen päätös liittyä sopimukseen vuonna 2012 ja hävittää henkilömiinat vuoteen 2016 mennessä merkinnee myös aktiviteettimme kasvamista Ottawan sopimuksen puitteissa.

Vuosi 2004 Geneven aseidenriisuntakonferenssissa (CD) osoitti puolestaan edustuston olettamuksen todeksi konferenssin umpikujatilanteen jatkumisesta. Vaikka CD ei päässyt mandaattinsa mukaisesti aloittamaan neuvotteluita mistään agendansa mukaisesta aiheesta, niin se toimi edellisvuosien tapaan tärkeänä puheidenpito- ja keskustelufoorumina asevalvontakysymyksissä ja erityisesti asekelpoisen ydinmateriaalin tuotantokieltoon (FMCT), ydinaseriisuntaan ja ulkoavaruuden kilpavarustelun ehkäisemiseen liittyvissä aihekokonaisuuksissa.

CD:ssä ja sen oheistapahtumissa käsiteltiin entistä enemmän myös ns. uusia kysymyksiä kuten terrorismia ja kriittistä infrastruktuuria.

Toimintavuoden aikana CD:ssä pidettiin keskeisistä aiheista kattavat epäviralliset täysistunnot. Mm. Venäjä ja Kiina esittelivät ajatuksiaan ulkoavaruuden kilpavarustelun estämiseen tähtäävän sopimuksen (PAROS) mahdollisesta verifikaatiosta. USA puolestaan ilmoitti, ettei se pidä FMCT:ssä tehokasta verifikaatiota mahdollisena. USA toi CD:ssä esille myös ehdotuksensa maamiinojen myynti- ja vientikiellosta.

CD-edustusto osallistui toimintavuoden aikana ydinsulkusopimuksen (NPT) kolmanteen valmistelukokoukseen New Yorkissa. Kaksiviikkoinen kokous pidettiin toukokuussa New Yorkissa. Valmistelukokouksen epäonnistuminen kasvatti konsultaatiotarpeita vuoden 2005 toukokuussa pidettävään tarkastelukonferenssiin valmistauduttaessa.

Biologiset aseet kieltävän sopimuksen (BWC) mukaiset kokoukset ovat Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuskauden lähestyessä myös entistä tärkeämmällä sijalla. BWC:n seuraava tarkastelukonferenssi pidetään sekin vuoden 2006 loppupuoliskolla, Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana.

Toimintavuonna 2004 aiheina olivat kansainvälisten voimavarojen kehittäminen bioaseiden käytön ja epidemioiden vaikutusten hallitsimiseksi sekä yhteistyö tartuntatautien alalla. BWC sai vuosikokouksessaan aikaan minimalistiset johtopäätökset vuoden 2004 teemoista. Johtopäätöksiä on pidettävä bioaseregiimin kannalta varsin itsestäänselvinä. Uudenlainen, oljenkorreksikin mainittu herkkä multilateraalinen prosessi kuitenkin jatkuu kohti vuonna 2006 pidettävää tarkastelukonferenssia.

Suomi tukee Genevessä toimivaa BioWeaponsPrevention Projektia, joka julkaisi vuosiraporttinsa 2004 Suomen avustamana 9.12.2004. Vuosiraportin esittelytilaisuuden avasi suurlähettiläs Markku Reimaa ja paikalla oli satapäinen yleisö.

YK:n aseidenriisuntatoimikunta (UNDC), jonka istuntoon CD-edustusto osallistui lyhyehkön ajan, kokoontui New Yorkissa. UNDC:n työ on murroksessa heijastaen pyrkimyksiä uudistaa YK:n työskentelyä laajemminkin.

CD-edustuston osallistuminen YK:n yleiskokouksen aseidenriisunnasta ja turvallisuudesta vastaavan I-komitean työskentelyyn jäi vuonna 2004 ajoneuvomiinakoordinaatiosta johtuen tavanomaista lyhyemmäksi. Siitä huolimatta CD-edustusto pyrki antamaan parhaan mahdollisen asiantuntemuksena ja panostuksensa komitean työskentelyyn.

I-komitea hyväksyi viisiviikkoisen työskentelynsä päätteeksi yksimielisesti päätöslauselman komitean työskentelytapojen uudistamisesta. Taustalla on kuitenkin erimielisyyksiä todellisista uudistamistarpeista länsimaiden ja kehitysmaiden välillä.

Noin 60 prosenttia I-komitean päätöslauselmista (yhteensä 57) hyväksyttiin yksimielisesti. Niistä suurin osa on vuodesta toiseen lähes samanlaista päätöslauselmaa. Noin 40 prosenttia päätöslauselmista hyväksyttiin äänestyksellä.

Mm. uusi agenda-koalition ydinaseriisuntaa koskeva päätöslauselma oli aikaisempia vuosia maltillisempi ja sai tuekseen enemmistön, ml. Suomen ja yhdeksän muuta EU:n jäsenmaata sekä kahdeksan NATO-maata. Äänestys ydinasekelpoisen materiaalin tuotantokiellosta (FMCT) sai vastaansa USA:n ja tämä vaikeuttaa entisestään Geneven aseidenriisuntakonferenssin tavoitetta aloittaa neuvottelut.

I-komitean yhteydessä Suomen Kanadan suurlähettiläs Pasi Patokallio valittiin heinäkuussa 2005 pidettävän pienasekokouksen puheenjohtajaksi.

CD-edustusto osallistui toimintakertomusvuonna entistä useammin pienasekysymyksiä käsitteleviin tapahtumiin ja liittyi ns. Geneva Processin pienaseryhmään. Edustusto osallistui myös Small Arms Surveyn ( SAS) ns. ohjausryhmän kokouksiin. Suomi jatkaa SAS:n taloudellista tukemista.

Edustusto osallistui toimintakertomusvuonna eri yhteyksissä kymmeniin länsiryhmän ja EU-maiden kokouksiin niin Genevessä, Brysselissä kuin New Yorkissakin. Edustusto seuraa myös alansa coreu-sähkevaihtoa ja osallistuu tarvittaessa ministeriön kanssa Suomen coreu-sähkeiden laadintaan.

CD-edustusto oli paikalla myös lukuisissa, esim. YK:n aseidenriisuntainstituutin UNIDIRin ja Geneva Call'in seminaareissa.

CD-edustusto osallistui lisäksi Geneven kansainvälisen miinanraivauskeskuksen (GICHD), Geneven turvallisuuspoliittisen keskuksen (GCSP), Asevoimien demokraattisen valvonnan keskuksen (DCAF) ja kansalaisjärjestöjen tilaisuuksiin.

Edustuston henkilökunta koostuu suurlähettiläästä ja ministerineuvoksesta. CD-edustuston palveluksessa on pysyvän edustuston vahvuudessa oleva kokopäivätoiminen sihteeri. Suurlähettiläällä on käytössään autonkuljettaja. Edustustossa työskenteli kauden aikana kaksi ns. kolme kuukauden korkeakouluharjottelijaa, sekä kesällä että syyskaudella. CD-valtuuskunnan käytössä on Helsingistä käsin myös eri hallinnonalojen asiantuntijoita.

CD-edustuston tietohallinto on osa Geneven pysyvän edustuston tietohallintoa. Edustustojen kotisivut sisältävät perus- ja ajankohtaistietoa CD-edustuston toiminnasta ja tapahtumista.