Kokemuksia ulkomaanvuosilta: haastattelussa suurlähettiläs Juha Ottman

Neljä vuotta Brysselissä Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa ovat tarjonneet erinomaisen mahdollisuuden seurata kansainvälisen politiikan käänteitä lähietäisyydeltä. Nyt edessä on paluu Suomeen yhteensä kahdeksan ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Haastattelussa suurlähettiläs Juha Ottman kertoo Brysselin vuosien kokemuksista ja maailmalta mieleen jääneistä hetkistä.

Millaiset ovat tunnelmasi nyt, kun lähdön hetki lähestyy?

Tunnelmat ovat hiukan haikeat. Neljä vuotta Suomen edustajana EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa (COPS) ovat olleet työntäyteistä, mutta palkitsevia. Bryssel on näköalapaikka sekä EU- että globaaliin politiikkaan. Toisaalta yhteensä kahdeksan vuotta ulkomailla on pitkä aika olla pois Suomesta, joten on aika palata kotiin. 

Mikä on ollut merkittävin oppi tai kokemus, jonka viet EU-edustustosta mukanasi Suomeen?

Ulkopolitiikan alueella se, ettei voi tuudittautua nykyiseen, vaan muutokset voivat tulla nopeallakin aikataululla. Hyvinä esimerkkeinä geopoliittinen murros, mikä alkoi helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Hamasin terrori-isku Israelissa 7.10.2023 ja sitä seurannut turbulenssi Lähi-idässä, joka on eskaloitunut entisestään. Myös Trumpin valinta toiselle kaudelle on vaikuttanut merkittävästi sekä Eurooppaan että muuhun maailmaan. Henkilökohtaisella tasolla olen oppinut sietämään epävarmuutta ja sitä, etteivät työt lopu tekemällä koskaan.

Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia tai haastavimpia hetkiäsi suurlähettiläänä?

Mieleenpainuvin hetki oli COPSin työvierailu Kiovaan 1.–2.7., jolloin Venäjä teki yhden suurimmista ilmaiskuista Ukrainaan ja erityisesti Kiovaan. Hotellin pommisuojassa vietetty yö osoitti konkreettisesti, millaista ukrainalaisten siviilien elämä on sodan keskellä.

Ulkoministeriö-urani haastavin hetki sen sijaan oli Belgradin suurlähetystön evakuointi Naton aloittaessa ilmaiskut Jugoslavian liittotasavaltaan (Serbia ja Montenegro) maaliskuussa 1999 Kosovon sodan vuoksi. Lähetystö siirtyi Unkarin puolelle rajaa vain kaksi tuntia ennen ilmaiskujen alkamista.  
Esihenkilönä haastavinta puolestaan on ollut erilaisiin henkilöstöön liittyviin haasteisiin vastaaminen, kuten esim. riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen muutostilanteissa, esimerkiksi kun kollegat siirtyvät siirtokierroksen ulkopuolella toisiin tehtäviin. 

Onko jokin asia, jota jäät erityisesti kaipaamaan EU-edustustosta tai Brysselistä?

Tulen kaipaamaan fiksuja ja reiluja kollegoita edustustossa samoin kuin edustuston hyvää ilmapiiriä ja tekemisen meininkiä. Sama koskee omia kollegoita COPSissa. Brysselistä tulen kaipaamaan lyhyitä välimatkoja ja hyviä kulkuyhteyksiä eri puolille Eurooppaan. Vaikka Bryssel ei olekaan suosikkikaupunkini, tulen kaipaamaan Brysselin monimuotoisuutta ja kosmopoliittisuutta.

 
Millaisia osaajia EU ja diplomatia tarvitsevat seuraavien vuosien aikana, ja miten nuoret voivat valmistautua kansainväliseen uraan?

EU:n tarvitaan hyvän ilmaisu- ja kielitaidon omaavia nuoria, joilla on sisäinen palo tai intohimo diplomatiaan tai EU-työhön. Myös aloitekyky on tärkeää. Nuorten on hyvä panostaa kielitaitoon ja työskentelyyn monikulttuurissa ympäristöissä esim. työharjoittelun tai opiskeluvaihdon kautta. On myös suositeltavaa hankkia kokemusta erilaisista työpaikoista ennen ulkoministeriöön tai EU-uralle tuloa.