Eläkkeelle siirtyvän metsäpolitiikan konkarin mietteitä: verkostoituminen avain EU-vaikuttamiseen

Miltä tuntuu jättää taakseen vuosikymmenten mittainen työura, joka on kulkenut Suomen EU-jäsenyyden alkuhetkistä aina viimeisimpiin metsästrategioihin saakka? Brysselistä eläkkeelle jäävä metsä- ja biotalouden erityisasiantuntija Tapio Kytölä kertoo tuntemuksistaan ennen paluumuuttoa Suomeen. Haastattelussa avautuu vaikuttava polku EU-vaikuttamisen eturintamassa – toimittajasta attaseaksi. Lue, millaisia neuvoja metsäasioiden konkari antaa seuraaville EU-vaikuttajille ja mitä hetkiä hän kantaa erityisesti mukanaan.

Miltä tuntuu siirtyä eläkkeelle pitkän ja vaiheikkaan uran jälkeen?

Pääosin hyvältä, kun olen vielä kohtuullisessa kunnossa. Muutamme vaimoni kanssa Suomeen, jossa lapsemme ja monet ystävät asuvat. Varmasti on myös asioita Brysselissä, joita jään kaipaamaan.

Mikä sai sinut alun perin hakeutumaan attasean tehtäviin – ja millainen polku vei siihen rooliin?

Melkein koko työurani olen käyttänyt EU-asioihin aina Suomen ETA-neuvotteluista lähtien. Ei tämä siis ole mikään syrjähyppy, vaan jatkumoa.

Attasean tehtävä kiinnosti ja vuonna 2011 pääsin edustustoon maatalouden erityisasiantuntijaksi.  Olin Brysselissä jo valmiina ja hyvin sisällä asioissa. Välillä kävin kansallisena asiantuntijana komission tutkimus- ja innovaatiopääosastolla, kun EU:n biotalousstrategiaa edellisen kerran uudistettiin. Palasin uudelleen edustustoon Suomen EU-puheenjohtajakaudelle. Työlistalla oli maataloutta, biotaloutta ja metsäasioita. Viime vuodet olen saanut keskittyä metsään ja biotalouteen.

Mitkä hetket uraltasi ovat jääneet erityisesti mieleen?

EU-jäsenyysneuvotteluja seurasin toimittajana. Silloin tuli perehdyttyä erityisesti EU:n maatalouspolitiikkaan sekä myös yleisemmin neuvottelujen seuraamiseen. Maatalousasioiden virkamiesneuvotteluja vetänyt Esa Härmälä sai usein vastailla kiperiin kysymyksiin, välillä myös pääneuvottelija Veli Sundbäck ja hänen oikea kätensä Antti Satuli.

Olin EU-jäsenyyden alussa Brysselissä kirjeenvaihtajana Maaseudun Tulevaisuudessa. Tiedon tarve oli kova ja paljon tuli tehtyä juttuja. Ihan vuoden 1995 alussa komission tiedotustilaisuudet olivat ranskaksi, mutta pian englanti alkoi vallata alaa. Toimittajana sai tavata komissaareja ja ministereitä. Hienoa aikaa. Parhaita reissuja olivat epäviralliset maatalousministerikokoukset. Ensimmäinen komissaarimme Erkki Liikanen piti meille kirjeenvaihtajille säännöllisiä briefejä. Maatalouskomissaari Franz Fischlerin kanssa oli monta tapaamista. Viimeksi hänet tapasin joulun alla 2023 Innsbruckissa.

Kun pääsi valtion edustajaksi, se avasi mahdollisuudet suoraan vaikuttamiseen. Olin mukana neuvottelupöydissä, vähintäänkin takarivissä. Sitä olen arvostanut samoin kuin erinomaisia työkavereita ja pomoja.

Mitkä neuvottelut muistat erityisen hyvin?

Ulkopuolelta katsoen yleisen tullisopimuksen GATTin Uruguayn kierroksen päätökseksi tavoitellun Brysselin ministerikokouksen neuvottelut vuonna 1990. Silloin Brysselissä oli myös suurin mielenosoitus, mitä olen koskaan nähnyt. Ministerikokouksesta ei tulosta saavutettu, mutta siitä alkoivat EU:n maatalouspolitiikan merkittävät uudistukset. Lopulta Uruguayn kierros saatiin päätökseen ja syntyi maailman kauppajärjestö WTO vuonna 1995.

Myöhemmin sitten olen saanut olla mukana useamman EU:n maatalousuudistuksen neuvotteluissa. Niissä on aina saavutettu Suomen kannalta kohtuullisia tuloksia.

Jäsenyysneuvotteluissa Suomi sai oikeuden maksaa maataloudelle myös kansallista tukea, kun EU-järjestelmä ei olisi muuten riittänyt. Etelä-Suomen tukea komissio piti kuitenkin siirtymäkauden tukena. Vuonna 2013 saimme Etelä-Suomen tuelle pitävämmän pohjan, kun siitä tuli kirjaus EU:n asetukseen. Sen saimme tuomalla sopivat pykälät neuvottelupöytään EU:n parlamentin kautta. Onneksi valtiosihteeri oli vienyt ministerin parlamenttiin ja olimme luoneet sinne hyvät suhteet.

Millaisia muutoksia olet nähnyt työssäsi ja EU-vaikuttamisessa vuosien varrella?

Koska komissio on aina lainsäädännölle aloitteentekijä, komissiolla on valtavan suuri merkitys. Jokaisella komissiolla on tietty visio, joka näkyy komission tekemissä aloitteissa.

Metsäasioita olen seurannut jäsenyyden alusta. EU:n metsäala melkein kaksinkertaistui Suomen, Ruotsin ja Itävallan liityttyä unioniin. Olimme aloitteellisia ja halusimme metsäasioihin koordinaatiota komission sisällä. Sen suuntainen lausunto tehtiin EU:n talous- ja sosiaalikomiteassa ja sama ajatus oli Euroopan parlamentin mietinnössä.  Tältä pohjalta komission maatalouspääosasto johdolla tehtiin ensimmäinen EU:n metsästrategia vuonna 1998.

Seuraava metsästrategia tehtiin komission ja jäsenvaltioiden yhteistyönä. Vuonna 2013 julkaistu toinen EU:n metsästrategia olikin erinomainen. Kolmas EU:n metsästrategia julkaistiin vuonna 2021. Sen valmistelussa päävastuu oli siirretty komission ympäristöpääosastolle. Jäsenvaltioita ei haluttu mukaan valmisteluun. Ensimmäinen vuotoversio löytyi vasta kuukausi ennen strategian julkistamista ja siinä vaiheessa sen sisältöön ei enää voinut vaikuttaa merkittävästi.

Matkan varrella metsäasioissa oli siirrytty jäsenvaltioiden aloitteesta, komission ja jäsenvaltioiden yhteistyön kautta komission autonomiaan.

Mikä on ollut työssäsi vaikeinta ja mikä puolestaan kaikkein palkitsevinta?

Palkitsevinta on, kun yhdessä oman porukan ja samanmielisten kanssa saamme asioita edistettyä Suomelle hyvään suuntaan.

Mitkä ovat omat vinkkisi onnistuneeseen EU-vaikuttamiseen?

Vain verkostoitumalla voi saada asioita eteenpäin. Pitää olla kavereita niin komissiossa kuin jäsenvaltioissa ja parlamentissa. Erilaiset likeminded-ryhmät ovat tärkeitä.

Onko jokin yksittäinen kohtaaminen, tilanne tai sattumus, joka on jäänyt sinulle erityisesti mieleen?

Oli mukavaa, kun sain suomalaisen biotalousnäyttelyn Berlaymontin ala-aulaan kahden viikon ajaksi. Kiitos edustuston johdolle tuesta. Loppuhuipennus oli, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuli yhdessä tutkimuskomissaari Ekaterina Zaharievan kanssa varta vasten katsomaan näyttelyä sen viimeisenä päivänä kuudes kesäkuuta ja sain heidät siellä tavata.

Miten työsi on vaikuttanut omaan maailmankuvaasi tai suhteeseesi Eurooppaan?

On hienoa, kun on hyviä tuttuja joka puolelta EU:ta. Olemme oikeassa porukassa.

Mitä neuvoja antaisit henkilölle, joka on aloittamassa EU-uraa tai vasta haaveilee sellaisesta?

EU-asioilla on suuri vaikutus suomalaisten elämään. Täällä tarvitaan osaavia ihmisiä, joille on sydämen asia löytää eurooppalaisia ratkaisuja, jotka sopivat hyvin myös Suomelle.

Miten aiot viettää eläkepäiväsi? Onko luvassa matkoja, harrastuksia tai kenties aivan uutta?

Ensin pitää asettua kotiin Espooseen. Mukavaa, kun on jo pari kutsua ystävien mökeille, kun omaa mökkiä ei ole. Pyöräilyä pitää jatkaa sulan kelin aikana ja talvella toivottavasti on lunta, jotta voisin hiihtää.

Onko jokin asia, jonka haluaisit vielä sanoa kollegoillesi tai yhteisölle, jonka parissa olet työskennellyt?

Suuri kiitos teille kaikille työtoveruudesta, avusta ja hyvästä seurasta. EUE on innostava työpaikka.