Suomi luotsaa pohjoismaista yhteistyötä vuonna 2011
Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2011. Suomi nostaa puheenjohtajuusohjelmassaan esille kolme painopistealuetta. Ensinnäkin halutaan saada ilmastonmuutos hallintaan. Toisena tavoitteena on jatkaa ja kehittää konkreettisia globalisaatiohankkeita ja panostaa pohjoismaiseen huippututkimukseen. Kolmanneksi Suomi pyrkii kannustamaan kansalaisia ja erityisesti nuoria ruohonjuuritason osallistumiseen.
Lisäksi on tärkeää jatkaa rajaesteiden poistamista.
"Tavoitteena on Pohjoismaiden entistä näkyvämpi rooli ilmastovaikuttajana. Ministerineuvoston varoin on jo aiemmin valmisteltu pohjoismaisia kantoja Kööpenhaminan ja Cancunin ilmastokokouksia varten", taustoittaa ulkoasiainneuvos Bo Lindroos ulkoministeriön Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöstä (PYS).
"Pyrkimyksenä on tunnistaa ja löytää kaikki ne rajaesteet, jotka hankaloittavat ihmisten ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Tehokkaaksi osoittautunut Rajaestefoorumi nostaa esiin arkipäivän ongelmia, kuten verotus- ja eläkeasioita", hän lisää.
Pohjoismainen yhteistyö on käytännönläheistä ja tarpeellista
Suomi pitää Lindroosin mukaan pohjoismaisessa yhteistyössä tärkeänä käytännönläheisyyttä ja jatkuvuutta.
"Emme halua keksiä keksimällä uusia asioita, vaan jatkaa niitä, jotka on koettu hyviksi. Jatkuvuus on minusta hyvä lähtökohta pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismainen hyvinvointimalli toimii erityisesti nyt talouskriisin aikana monesti kansainvälisenä esimerkkinä. Tämä osoittaa, että pohjoismainen malli toimii."
Lindroos arvioi, että Suomi tarvitsee pohjoismaista yhteistyötä EU-jäsenyydestä huolimatta. Pohjoismainen geenipankki on hyvä esimerkki tehokkaasta, kustannuksia säästävästä yhteistyöstä.
"On ensinnäkin muistettava, että vain kolme Pohjoismaata kuuluu EU:hun. Lisäksi Pohjoismaissa keskusteltiin esimerkiksi lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä useita vuosia ennen kuin keskustelu heräsi EU:ssa. Aihetta koskeneista ja Pohjoismaissa laadituista taustapapereista on siten ollut hyötyä EU:llekin. Myös pohjoismainen keskustelu talouskriisistä ja ilmastotavoitteista on antanut paljon kansainväliselle yhteistyölle."
Ulkoministeriö esittelee pohjoismaista yhteistyötä puheenjohtajakauden omilla verkkosivuilla ja Facebookissa sekä kouluissa yhdessä Eurooppatiedotuksen kanssa.
"Toivon, että saamme näkyvyyttä eri puolilla Suomea esimerkiksi ministerikokousten yhteydessä, jotta yhä useammat suomalaiset ja erityisesti nuoret kiinnostuisivat pohjoismaisesta yhteistyöstä", toteaa Lindroos.
Marraskuussa 2011 koko Suomen kouluissa järjestettävän pohjoismaisen ilmastopäivän yhteydessä yritetään edistää myös sitä, että suomalaisnuoret ymmärtäisivät pohjoismaisia kieliä aiempaa paremmin. Lisäksi Aalto-yliopistossa järjestetään syyskuun alussa ilmastotapahtuma pohjoismaisille opiskelijoille. Sen aikana etsitään ilmastonmuutokseen konkreettisia ratkaisuja pelkkien puheiden sijaan.
PYS koordinoi valtionhallinnon pohjoismaista yhteistyötä yhteistyöministeri Jan Vapaavuoren alaisuudessa. Jokainen viidestä Pohjoismaasta luotsaa pohjoismaista yhteistyötä ministerineuvoston puheenjohtajana vuoden kerrallaan. Ministerineuvosto pyörittää käytännön yhteistyötä eri toimialoilla, joista kulttuuri, opetus ja ympäristö ovat keskeisimpiä.