Kahdenväliset suhteet

Suomen ja Itävallan väliset suhteet ovat hyvät. Maita yhdistävät samanaikainen EU-jäsenyys ja EU-politiikan samansuuntaiset näkemykset, muun muassa sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn kehittämisen, metsäpolitiikan ja  EU:n rahoituskehysten osalta. Maahanmuuton osalta maiden kannat ovat lähentyneet tosiaan Molemmat maat korostavat myös monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän turvaamisen merkitystä maailmanpolitiikassa.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt Itävallan kiinnostusta myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin ja kokonaisturvallisuusajatteluun , joskin Itävalta pitäytyy tiukasti perustuslakiinsa kirjatun puolueettomuuden takana.

Itävallan ja Suomen tuotantorakenteet ovat hyvin samankaltaiset, ja tämän vuoksi kauppavaihto Itävallan kanssa on suhteellisen pientä. Osasyy on myös, että Itävalta saksankielisenä alueena jää helposti Saksan varjoon.

Itävallan osuus Suomen kauppavaihdosta on prosentin luokkaa, ja tavarakauppa on ollut Suomelle alijäämäistä. Itävallasta tuodaan Suomeen eniten lääkevalmisteita ja farmaseuttisia tuotteita sekä teollisuuden koneita ja laitteita. Suomen suurimmat vientituotteet Itävaltaan ovat erikoiskoneet sekä puhelin-, radio- ja tv-laitteet. Palveluiden painoarvo maiden välisessä kaupassa on kuitenkin kasvanut tavaraviennin ohi. Suomalaisten palvelujen vienti Itävaltaan on suurempaa kuin tavaravienti, ja se myös tasaa kauppatasetta.

Suomen suurlähetystö sekä suomalais-itävaltalainen kauppakamari FINNCHAM edistävät Suomen ja Itävallan välisiä kauppasuhteita osana Team Finland -työtä.

Itävallassa toimii lähes 40 suomalaista tytäryhtiötä. Säännöllisissä kauppasuhteissa on noin 300 yritystä. Lisäksi osa suomalaisyrityksistä käyttää Itävaltaa porttina Itä-Eurooppaan ja Länsi-Balkanille.