Liikenaiset rauhan asialla

Naisilla on tärkeä rooli aseellisten konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa, olivatpa he sitten ihmisoikeuksien puolustajia tai rauhanaktivisteja. Tämä on kuitenkin jyrkässä ristiriidassa virallisten rauhanneuvottelujen kanssa, joista naisia on usein turha etsiä.

Vaikka tutkimukset osoittavat, että naisten osallistuminen lisää rauhanneuvottelujen kestävän onnistumisen mahdollisuuksia, vuosina 1992–2008 vain hieman useampi kuin yksi kymmenestä neuvotteluvaltuuskunnan jäsenestä ja jopa vain yksi 30:stä virallisten rauhanprosessien sovittelijasta oli nainen.

Tämä jännittävä teema oli aiheena 27. huhtikuuta, kun eri ammattialoja edustavat businessnaiset kokoontuivat suurlähettiläs Pirkko Hämäläisen ja Kärntenin kunniakonsulimme Daniela Steinin kutsusta ajatustenvaihtoon lähettilään residenssiin.

Viime vuosien kriisit kirvoittivat kunniakonsuli Steinin järjestämään illan tästä aiheesta: "Sodat ovat sosiaalinen todellisuus, jonka miehet ja naiset luovat ja ylläpitävät, mutta jossa molemmat sukupuolet toimivat eri rooleissa. Naiset ovat yleensä samanaikaisesti sekä rikoskumppaneita että uhreja. Näin ollen he tuntevat kriisin hinnan joka kantilta. Demokraattisia yhteiskuntia ei voida pitää itsestäänselvyyksinä, ja siksi niiden puolesta on taisteltava yhä uudelleen".

Kaksi korkeatasoista puhujaa takasi vilkkaan keskustelun.

Etyjin(Linkki toiselle web-sivustolle.) konfliktinehkäisykeskuksen johtaja ja Etyjin sihteeristön apulaispäällikkö Tuula Yrjölä totesi selväsanaisesti, että halukkuus poliittiseen vuoropuheluun on hyvin vähäistä nykyisessä poliittisessa maailmantilanteessa. Naisia tarvitaan enemmän kuin koskaan rauhanprosessin rakentamisessa. Meidän on varmistettava, että naiset nähdään rauhanprosesseissa tärkeinä ja merkityksellisinä osallistujina. Naiset ovat usein parempia kuuntelijoita kuin miehet ja tuntevat kriisitilanteiden arjen.

Edit Schlaffer, yhteiskuntatieteilijä, feministi ja Naiset ilman rajoja(Linkki toiselle web-sivustolle.) -järjestön perustaja, korosti hänkin, ettei riitä, että naiset ovat paikalla vain poseeraamassa kuvissa, vaan heidän on päästävä osallistumaan aktiivisesti. "Integraatio onnistuu vain osallistamalla", Schlaffer sanoi. Hän mainitsi monia kansainvälisiä esimerkkejä, jotka todistavat naisten rohkeudesta nousta patriarkaalisia yhteiskuntia vastaan. Nämä naiset tarvitsevat kuitenkin tukeamme, eikä heitä saa jättää yksin.

Suurlähettiläs Pirkko Hämäläinen kertoi, että Suomi panostaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" mukaisesti voimakkaasti naisten osallistumiseen rauhanprosesseihin ja pyrkii aktiivisesti varmistamaan, että päätöslauselman täytäntöönpanoa edistetään EU:n, YK:n ja Etyjin toiminnassa. Myös CMI Martti Ahtisaari Peace Foundation(Linkki toiselle web-sivustolle.) - järjestö, joka pyrkii ehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja vuoropuhelun ja rauhanvälityksen avulla - korostaa naisten osallistumisen merkitystä rauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Suomi pyrkii lisäämään naisten määrää kriisinhallinnassa kehittämällä koulutusta turvallisuusviranomaisille ja urapolkuja turvallisuusalalla työskenteleville naisille sekä vähentämällä rakenteellisia esteitä kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Naistoimijoiden määrän lisäksi huomiota kiinnitetään heidän osallistumisensa vaikuttavuuteen. Vuonna 2022 naisten osuus siviilikriisinhallintatehtäviin lähetetyistä asiantuntijoista Suomessa oli 46 prosenttia. Luku on maailman korkein. Suomessakin on kuitenkin aloja, joissa naiset ovat aliedustettuina. Naisten osuus sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa on viime vuosina vaihdellut 4,7 ja 7,8 prosentin välillä, kun YK:n tavoite on 15 prosenttia.

Paljon on vielä tehtävää, totesi kuulijakuntakin.