Kuinka merilehmä nousi parrasvaloihin

”Ihmisille näyttää olevan tärkeää muistaa ihmisiin kohdistuvat pahat teot, kun taas eläimiin kohdistuviin pahoihin tekoihin ei kiinnitetä juuri lainkaan huomiota.”

Iida Turpeinen Sellerin merilehmän edessä Wienin Luonnonhistoriallisessa museossa. Kuva: Anna Ahlbom/ ÖFG Wien
Iida Turpeinen Sellerin merilehmän edessä Wienin Luonnonhistoriallisessa museossa. Kuva: Anna Ahlbom/ ÖFG Wien

Suomalaista kirjailijaa Iida Turpeista askarrutti lajien kuoleminen sukupuuttoon ja hän halusi kiinnittää aiheeseen huomiota. Turpeinen oli rakastunut jo kirjallisuutta opiskellessaan tieteen historiaan ja etsi vuonna 2016 eläintä, jonka myötä hän voisi käsitellä aihetta romaanin muodossa. Helsingin Luonnontieteellisessä museossa hän törmäsi Stellerin merilehmän luurankoon. Luettuaan, että eläin oli kuollut sukupuuttoon vain 27 vuotta löytymisensä jälkeen, hän tiesi löytäneensä romaaniinsa sopivan eläimen.

27. syyskuuta Iida Turpeinen ja kääntäjä Maximilian Murmann esittelivät Wienin Literaturhausissa Turpeisen esikoisromaania Elolliset (Das Wesen des Lebens). Se on mukaansatempaava romaani, jonka keskiössä on Stellerin merilehmä ja sen surullinen kohtalo. Romaani kertoo lajien sukupuuttoon kuolemisen historiasta, mutta myös siitä, miten ihminen vasta hitaasti tajusi, että hän kykenee omalla toiminnallaan hävittämään muita lajeja. Yksi Stellerin merilehmän harvinaisista luurangoista on esillä myös Wienin luonnonhistoriallisessa museossa, jossa kirjailija sitä Wienin-vierailunsa aikana kävi ihailemassa.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat kolmelle eri vuosisadalle. Turpeinen törmäsi tutkimustensa aikana jatkuvasti uusiin, kiehtoviin yksityiskohtiin ja ennen kaikkea vahvoihin naishahmoihin, jotka hän halusi sisällyttää kirjaan. Tämän seurauksena hän työsti romaaniaan kokonaiset seitsemän vuotta. Tänä aikana 400 lajia kuoli sukupuuttoon. 

Romaani on saanut Suomessa paljon huomiota. Helsingin Luonnontieteellisen museon kävijämäärä on noussut romaanin myötä 30 prosentilla, Stellerin merilehmän luuranko jouduttiin suojaamaan väkijoukoilta lasiseinällä ("absurdia", totesi Turpeinen), ja yhdelle romaanin hahmoista - kuvittaja Hilda Olsonille - omistetaan kirjailijan suureksi iloksi ensi vuonna näyttely Ateneumin Kansallismuseossa. Kirjan käännösoikeudet on myyty 27 kielelle.

Romaani on nyt saatavilla myös Itävallassa Maximilian Murmannin kääntämänä  (S.-Fischer-Verlag).

Aiheeseen liittyviä linkkejä itävaltalaisissa tiedotusvälineissä:

Eine Seekuh und eine Wundekammer von einem Buch(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Kaum 27 Jahre Ruhm waren der Seekuh vergönnt(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Teksti: Petra Hedman