Europa Club Wien: EU globaalina suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen torjunnassa
Suomen Wienin suurlähettiläs Pirkko Hämäläinen esitteli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ja kertoi EU:n globaalista suunnannäyttäjäroolista ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa Europa Clubin tilaisuudessa Wienissä 16.7.2019.
Suurlähettiläs ja Jörg Wojahn, Euroopan komission edustaja Itävallassa, keskustelivat tilaisuudessa Suomen omista sekä EU:n ilmastotavoitteista. Lisäksi 90-henkinen yleisö esitti aktiivisesti aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Itävallan Eurooppa -politiikka yhdistyksen (Österreichische Gesellschaft für Europapolitik(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) ja Haus der EU:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) kanssa.
Puheenvuorossaan Hämäläinen korosti erityisesti, miten tärkeä suunnannäyttäjän rooli EU:lla on ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU:n on nostettava profiiliaan globaalina ilmastojohtajana luomalla pitkän tähtäimen ilmastostrategia, jolla EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Yhteistyötä ja Euroopan laajuista dialogia tarvitaan tavoitteiden saavuttamisessa. Hämäläinen muistutti, että ilmastonmuutos tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia liiketoimintamallien ja työpaikkojen muodossa. Esimerkkialoina mainittiin mm. bio- ja kiertotalousosaaminen.
Jörg Wojahn kysyi suurlähettiläältä mm. Suomen käyttämien uusiutuvien energiamuotojen käytöstä. Erityisesti hän nosti esiin ydinenergian ja vesivoiman. Suurin ero Suomen ja Itävallan ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvissä toimenpiteissä on ydinenergian käyttö. Suomi näkee ydinenergian osana ilmatonmuutosta torjuvaa energiapakettia, kun taas Itävalta on kieltänyt ydinenergian käytön maassaan ja kannustaa muita EU-maita valitsemaan saman tien.
Vesivoiman vähäiseen hyödyntämiseen Suomessa suurlähettiläs Hämäläinen huomautti olevan useita syitä. Vesivoiman käyttö on päästönäkökulmasta hyödyllistä, mutta se aiheuttaa kuitenkin luonnon monimuotoisuudelle useita uhkia. Hämäläinen muistuttikin, ettei ilmastonmuutoksen torjunta keskity pelkästään päästövähennyksiin. On tärkeää huomioida myös luonnon monimuotoisuus ja sen heikkeneminen. Vesivoima estää vaelluskalojen vaellusreittejä ja heikentää muiden vesieliöiden elinmahdollisuuksia. Näistä syistä Suomi ei ole lisäämässä vesivoiman käyttöä, vaan keskittyy uusiutuvan energian tuotannossa tuuli- ja aurinkovoimaan.
Itämeren tilanne huolestuttaa niin Suomea kuin muitakin alueen valtioita, koska Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Hämäläinen totesi, että tehokas Itämeren suojelu on mahdollista ainoastaan syventämällä alueen maiden välistä dialogia ja yhteistyötä. Suurlähettiläs Hämäläinen nosti esiin myös arktisen alueen lämpenemisen ja erityisen nopeasti ilmastoa lämmittävän mustan hiilen. Mustan hiilen päästöjä vähentämällä voidaan saavuttaa nopeita tuloksia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja turvata arktisten alueiden ainutlaatuinen biodiversiteetti.
Suurlähettiläs on esitellyt Suomen EU-puheenjohtajuusohjelmaa aiemmin myös Itävallan parlamentissa, Itävallan kauppakamarin tilaisuudessa, YK-suurlähettiläiden koordinaatiokokouksessa sekä Suomen puheenjohtajuuden avajaiskonsertissa.
Teksti: Meri Leino