”Mieluummin riippuvaisia ystävistä kuin muista”
Maailma muuttuu nyt ennennäkemättömällä tavalla. Venäjän laiton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on saanut lähes kaikki Euroopan maat arvioimaan turvallisuustilannettaan ja -politiikkaansa uudelleen. Näin myös Suomen, josta huhtikuussa 2023 tuli NATOn jäsenmaa.
Suurlähettiläs Nina Vaskunlahti osallistui Bruno Kreisky Foorumin kutsusta 25. syyskuuta keskusteluun Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Keskusteluun osallistuivat myös Bruno Kreisky Foorumin varapuheenjohtaja Eva Nowotny sekä Wolfgang Mühlberger CMI/ Martti Ahtisaari Peace Foundationista.
Suurlähettiläs Vaskunlahti kertasi aluksi Suomen polkua Nato-jäseneksi. Suomesta tuli Itävallan tavoin EU:n jäsen vuonna 1995. ”Se oli minulle myös turvallisuuspoliittinen päätös”, totesi Vaskunlahti ja jatkoi: ”EU-jäsenyyden myötä luovuimme puolueettomuudesta ja meistä tuli sotilaallisesti liittoutumattomia”. Pitkään NATO-jäsenyys oli vain vaihtoehto, jolle ei ollut kansan enemmistön tukea. NATOn kumppanuusmaa Suomesta tuli 2014.
Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta oleellista on aina ollut maantieteellinen sijaintimme. Suomen maanpuolustus on vahvaa. Asevelvollisuudesta ei olla monien muiden maiden tavoin koskaan luovuttu, reservijoukkojen määrä on noin 870 000. Suomi on myös rannikkovaltio, hieman saarivaltion kaltainen. 90 % viennistä kulkee Itämeren kautta, olemme riippuvaisia muista maista, mutta ”haluamme olla riippuvaisia ystävistä”, totesi Vaskunlahti.
Putinin puhe joulukuussa 2021, jossa Venäjä ilmaisi halunsa rajoittaa muiden lähinaapurivaltioiden oikeutta tehdä itsenäisiä turvallisuuspoliittisia valintoja, kuohutti ilmapiiriä Suomessa – se oli kuin tulivuoren purkautuminen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 osoittautui käännekohdaksi Suomelle ja Ruotsille. Sotilaallinen liittoutumattomuus ei enää riittäisi. Poliittisten päättäjien uhkakäsitykset muuttuivat perusteellisesti. Turvallisuusympäristömme oli muuttunut perusteellisesti.
NATO-jäsenyys vie meidät sinne, missä haluamme olla: läntisen liittouman jäsen. Suhteet Venäjään toimivat matalalla tasolla. Suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä. Tällä hetkellä Venäjän kanssa ei juurikaan ole mitään, mistä keskustella. Samanaikaisesti on tärkeää, että kielitaitoa ja kanavia ylläpidetään vastaisuuden varalle. Maantieteellinen sijaintimme ei muutu.
Teksti: Petra Hedman