Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Arabiemiirikuntien väliset suhteet ovat perinteisesti olleet hyvät, vaikka maat ovat verrattain etäiset maantieteellisesti ja kulttuurisesti. Suhteiden keskeinen elementti on pitkään ollut kauppa- ja talousyhteistyö. Molemminpuolinen kiinnostus on kasvamassa, mikä heijastuu esimerkiksi kaupallisessa yhteistyössä, korkean tason vierailuissa ja matkailun lisääntymisessä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Arabiemiirikunnat on Suomen toiseksi suurin vientimaa Lähi-idän alueella. Kauppa on selvästi Suomelle ylijäämäistä. Noin viidelläkymmenellä suomalaisyrityksellä on toimisto ja usein myös aluekeskus Arabiemiirikunnissa, ja lisäksi lukuisat suomalaisyritykset toimivat agenttien kautta vieraillen maassa ajoittain.
Suomen vienti Arabiemiirikuntiin
Suomen vienti Arabiemiirikuntiin oli viime vuosikymmenen puolivälissä parhaimmillaan miljardin euron luokkaa (2003−2005). Sittemmin vienti on alentunut tasaisesti. Tähän vaikuttivat mm. matkapuhelinviennin vähentyminen tuotannon siirryttyä Suomesta halvempien tuotantokustannusten maihin ja taloussuhdanteet. Viennin osuus Suomen kokonaisviennistä on viime vuosina ollut noin puoli prosenttia.
Koko vienti (miljoonaa €)
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
275
254
382
251
174,4
263
258
210,5
310
242,4
Suomen vienti on perinteisesti käsittänyt matkapuhelimia, puhelinverkkoja, nostureita, hissejä sekä muita koneita ja laitteita. Vuonna 2018 suurimpia vientituotteita olivat paperi- ja pahvituotteet, eri toimialojen erikoiskoneet, muut sähkökoneet ja laitteet, muovit, rauta ja teräs, teollisuuden koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit, puhelin-, radio ja tv- yms. laitteet sekä puutavara ja korkki.
Suomen tuonti Arabiemiirikunnista
Tuonti Arabiemiirikunnista Suomeen on ollut vaatimatonta – noin 10 miljoonan euron luokkaa – ja käsittänyt lähinnä muovi- ja tekstiilituotteita. Vuonna 2018 suurimmat tuontituotteet olivat pääasiassa elektroniikka-, tekstiili- ja elintarviketuotteita. Suomi ei osta Arabiemiirikunnista öljyä tai kaasua.
Koko tuonti (miljoonaa €)
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
6,4
8,1
10,9
12,9
9,4
10,8
18,7
11,9
10
12,6
On hyvä huomata, että Tullihallituksen tilasto ei sisällä kaikkea suomalaisyritysten toimintaa alueella.
Lähde: Tullihallitus – Ulkomaankauppatilastot

Suomalaiset, suomen kieli

Arabiemiirikunnissa asuu arviolta 1400 suomalaista enemmän tai vähemmän pysyvästi. Lisäksi maassa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia suomalaismatkailijoita. Arabiemiirikunnista vierailee Suomessa kymmenistentuhatta matkailijaa vuodessa. Matkailijamäärät ovat olleet kasvussa viime vuosina.
Dubaissa ja Abu Dhabissa toimivat Suomi-koulut, jotka järjestävät suomenkielistä kerhotoimintaa lapsille.
Suomi-koulu Dubaissa ( https://www.dubainsuomikoulu.fi/ )
Suomi-koulu Abu Dhabissa ( http://www.abudhabinsuomikoulu.net/ )

Sopimukset

Sopimukset Suomen ja Arabiemiirikuntien välillä:
  • Sopimus taloudellisesta, teollisesta ja teknisestä yhteistyöstä, niin sanottu TTT-sopimus (1982)
  • Sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta, niin sanottu investointisuojasopimus (1996)
  • Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, niin sanottu verosopimus (1996)
  • Sopimus lentoliikenteestä (2013)
  • Sopimus veroasioita koskevasta tiedonvaihdosta (2016)
Lisäksi maiden välillä on solmittu useita yhteistyöasiakirjoja (Memorandum of Understanding).

Vierailut

Maiden välinen korkean tason vierailuvaihto on viime vuosina ollut verrattain vilkasta.
Ministeritasonvierailut Suomesta Arabiemiirikuntiin:
  • Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén marraskuussa 2002
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki tammikuussa 2007
  • Ympäristöministeri Paula Lehtomäki tammikuussa 2009
  • Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tammikuussa 2010
  • Viestintäministeri Suvi Lindén toukokuussa 2010
  • Puolustusministeri Jyri Häkämies elokuussa 2010
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen tammikuussa 2011
  • Opetusministeri Henna Virkkunen helmikuussa 2011
  • Puolustusministeri Jyri Häkämies helmikuussa 2011
  • Pääministeri Jyrki Katainen/ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb maaliskuussa 2013
  • Viestintäministeri Krista Kiuru maaliskuussa 2013
  • Peruspalveluministeri Susanna Huovinen tammikuussa 2015
  • Elinkeinoministeri Olli Rehn lokakuussa 2015
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka marraskuussa 2015
  • Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen lokakuussa 2016
  • Eduskunnan puhemies Maria Lohela joulukuussa 2016
  • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tammikuussa 2017
  • Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila tammi-helmikuussa 2017
  • Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila tammi-helmikuussa 2018
  • Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari heinäkuussa 2019
  • Ulkoministeri Pekka Haavisto heinäkuussa 2019
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vuonna 1996
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö huhtikuussa 2015
Ministeritason vierailut Arabiemiirikunnista Suomeen:
  • Ulkoministeri sheikki Abdullah bin Zayed Al Nahyan toukokuussa 2009
  • energiaministeri Mohamed bin Dhaen Hamli 2010
  • Opetusministeri Humaid Mohammad Al Qutami syyskuussa 2011
  • Kehitysministeri Lubna bint Khalid Al Qasimi lokakuussa 2013
  • Sosiaaliministeri Maryam Al Roumi syyskuussa 2014
  • Talousministeri Sultan Bin Saeed Al Mansouri helmikuussa 2015
  • Ympäristöministeri Rashid Ahmad bin Fahad syyskuussa 2015
  • Apulaisministeri (Minister of State) Sultan Ahmed Al Jaber toukokuussa 2017
Lisäksi lukuisat virkamies- ja yritysdelegaatiot vierailevat maiden välillä vuosittain.

Historia

Suomi tunnusti Yhdistyneet arabiemiirikunnat vuonna 1972, ja vuodesta 1975 mailla on ollut kahdenväliset diplomaattisuhteet. Ensimmäinen Suomen suurlähettiläs oli Carolus Lassila, joka akkreditoitiin Abu Dhabiin vuonna 1975. Kaksi vuotta myöhemmin Kai Heleniuksesta tuli hänen seuraajansa. Molemmat suurlähettiläät hoitivat tehtävää Jeddasta, Saudi Arabiasta käsin.
Suurlähettiläs Pertti Ripatti akkreditoitiin Abu Dhabiin Kuwaitista vuonna 1982. Tämän jälkeen Esko Kunnamo toimi Suomen suurlähettiläänä Kuwaitissa sekä Abu Dhabissa vuosina 1985−1989. Tero Lehtovaarasta tuli Suomen Kuwaitin ja samalla Abu Dhabin suurlähettiläs 1989. Persianlahden sodan vuoksi vuonna 1990 Lehtovaara joutui siirtymään Helsinkiin, josta käsin hän hoiti tehtävänsä kiertävänä suurlähettiläänä. Pertti Kaukonen puolestaan oli viimeinen Suomen suurlähettiläs, joka hoiti Abu Dhabia Kuwaitista käsin vuosina 1992−1997.
Suomi sai ensimmäisen edustustonsa Abu Dhabiin vuonna 1980. Varsinkin kaupallisten asioiden hoitaminen edellytti aktiivista läsnäoloa Abu Dhabissa. Suomen ensimmäisenä kaupallisena neuvoksena aloitti Harri Lahti ja vuonna 1984 Pekka Laitiosta tuli hänen seuraajansa. Rainer Wegelius astui sen sijaan tehtävään vuonna 1988.
Vuonna 1991 konsulaatista tehtiin suurlähetystö, jolloin suurlähetystö sai ensimmäisen asiainhoitajansa Aleksei Lahden . Caj Söderlund toimi asiainhoitajana vuodesta 1994 kunnes Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Abu Dhabissa, Matti Pullinen astui virkaansa vuonna 1997.  Häntä seurasivat suurlähettiläät Risto Rekola, Raimo Anttola, Matti Lassila, Ilkka-Pekka Similä ja viimeisimpänä Riitta Swan. Suurlähettiläs Swan oli Abu Dhabin ensimmäinen suomalainen naissuurlähettiläs.
Tänä päivänä suurlähetystöä johtaa suurlähettiläs Marianne Nissilä, joka astui virkaansa kesäkuussa 2019. Suurlähettilään lisäksi suurlähetystössä työskentelee kaksi ulkoministeriön lähettämää suomalaista virkamiestä sekä kahdeksan asemamaasta palkattua henkilöä. Osan vuodesta suurlähetystössä työskentelee edelle mainittujen lisäksi korkeakouluharjoittelija. Vuonna 1999 suurlähetystö muutti Istiqlal Streetiltä nykyiseen toimitilaansa Hamdan Streetille. V uodesta 2003 lähtien Abu Dhabiin lähetetty suurlähettiläs on myös akkreditoitu Qatariin ja Bahrainiin.
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien suurlähettiläs Tukholmassa akkreditoitiin myös Suomeen, 
kunnes maa päätti perustaa suurlähetystön Helsinkiin vuonna 2017.