Uusi yritys ydinaseistuksen vähentämiseksi
Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 21/2009.
Ydinaseet ovat edelleen kaikkein vaarallisimpia ja tuhoisimpia joukkotuhoaseita - käytettyinä. Niitä on ylivoimaisesti eniten Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Myös laadultaan näiden kahden suurvallan ydinaseistus on pisimmälle kehitettyä. Venäjällä ja Yhdysvalloilla on jo 1960-luvulta lähtien ollut kyky tuhota ydinaseilla lähes kaikki elämä maapallolta niin halutessaan, yhdessä tai erikseen.
Tällaisesta tuhovoimasta tietoisina näiden suurvaltojen korkeat edustajat ovat neuvotelleet ydinasevarustelun rajoittamisesta ja tehneet siitä sopimuksia jo puolen vuosisadan ajan. Uusimman neuvottelukierroksen maiden edustajat aloittivat Moskovassa äskettäin.
Neuvottelujen ajoitus liittyy siihen, että viimeksi tehty rajoitussopimus START-1 vuodelta 1991 umpeutuu joulukuussa. Tällä sopimuksella kummankin suurvallan ydinaseiden määrää on vähennetty enintään 6000 aseeseen kuluneiden 17 vuoden aikana.
Nyt tavoitteena on saada jatkoa tuolle sopimukselle niin, että molemmille jäisi operatiivisia ydinaseita enää noin 2000. Tähän tavoitteeseen osapuolet ovat jo tavallaan sitoutuneet vuonna 2002 tekemässään SORT-sopimuksessa.
Uusimman neuvottelukierroksen pohjustamisessa on sattumoisin yhteys Suomeenkin. Vierailullaan Suomessa huhtikuussa Venäjän presidentti Dimitri Medvedev puheessaan Helsingin yliopistolla kertoi näkemyksiään neuvottelujen tavoitteista kuin vastauksena Yhdysvaltain uudelle presidentille Barack Obamalle, joka puhui ydinaseistuksen rajoittamisesta Prahassa aiemmin huhtikuussa.
Prahassa puhunut Obama visioi jopa ydinaseetonta maailmaa. Siihen tuskin päästään kyseisten presidenttien valtakausilla, jos koskaan. Obama on kuitenkin lausunnoillaan asevarustelun hillitsemisestä luonut suotuista ilmapiiriä nyt käytäville amerikkalais-venäläisille neuvotteluille. Obama ajattelee ydinaseista toisin kuin edeltäjänsä Yhdysvaltain johdossa.
Viime puheissaan Venäjän presidentti on puolestaan asetellut reunaehtoja uuden sopimuksen tekemiselle. Niitä on ainakin kolme: Avaruudesta on tehtävä ydinaseeton tila. Jos ydinaseita vähennetään, niitä ei saa korvata tavanomaista aseistusta lisäämällä. Vähennettäviä ydinaseita ei saa varastoida, ne on tuhottava.
Näistä ja muistakin, myös Yhdysvaltain asettamista ehdoista käydään seikkaperäiset neuvottelut lähiviikkoina. Uuden sopimuksen ensi luonnoksen olisi valmistuttava viimeistään kesäkuussa, kun maiden presidentit ovat sopineet kokoustavansa tästä aiheistosta Moskovassa heinäkuun alussa.
Voidaan ennustella, että nämä venäläis-amerikkalaiset neuvottelut on tuomittu onnistumaan, useistakin syistä. Ensimmäinen on se, että uuden sopimuksen tekemisellä nämä suurvaltojen johtajat osoittaisivat muulle maailmalle olevansa vastuunsa tuntevia valtiomiehiä.
Sellaisina he voisivat puhua entistä pontevammin ja uskottavammin myös muun maailman ydinaseistautumista estävän ydinsulkusopimuksen puolesta. Tämän NPT-sopimuksen pitävyydestä ja uudistamisesta järjestetään ensi vuonna tarkastelukonferenssi YK-johdolla.
Venäjän puolelta sopimukseen pääsemistä edistää jo se, että alan neuvotteluissa Venäjä voi esiintyä tasavertaisena vastapuolena Yhdysvalloille kuin suuri ja mahtava Neuvostoliitto aikoinaan. Aserajoitusneuvotteluissa puhutaan Venäjän johdon mieliksi kovaa asiaa. Tällä foorumilla ei Yhdysvallatkaan kysele mitään vastapuolen demokratiavajeesta tai ihmisoikeuksien tilasta.
Neljänneksi sopimukseen pääsyä helpottaa se karu tosiasia, että "vain" 2000 ydinaseeseen vähennettynäkin tätä aseistusta jäisi kummallekin suurvallalle riittävästi tuhoamaan näillä aseillaan toisensa ja suuren osan maailmaa moneen kertaan. Niin voimakkaita ja hirveitä ovat nuo joukkotuhoaseet.
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.