Ulkoministeriö selvitti: Suomen maakuvaa Luoteis-Venäjällä vahvistaa ihmisten liikkuminen

Ulkoministeriön teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa venäläisistä suhtautuu Suomeen erittäin myönteisesti tai myönteisesti Luoteis-Venäjällä. Keskimäärältään näin vastaa 89 %, korkein luku on Murmanskissa 94 %. Suomesta saadaan tietoa erityisesti omakohtaisen kokemuksen perusteella. Suomeen liitetään mielikuvia puhtaasta luonnosta, hyvinvoinnista sekä matkailusta. Erityisesti nuoria vastaajia kiinnostaa mahdollisuus opiskella Suomessa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Pietarin-pääkonsulaatin teettämästä tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasi syyskuun aikana yhteensä 1000 henkilöä Pietarista ja sitä ympäröivältä Leningradin alueelta, sekä 400 henkilöä Karjalan tasavallasta ja 400 Murmanskin alueelta. Kyselyn toteuttamisesta vastasi tutkimusyhtiö Levada Center. Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa Karjalan tasavallassa ja Murmanskissa. Moskovan suurlähetystö on tehnyt vastaavan kyselytutkimuksen Moskovan alueelta sekä valtakunnan tasolla elokuussa 2021. Tutkimusten virhemarginaali on 3,4 %.

Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksen kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen. Kyselyllä selvitetään mm. venäläisten suhtautumista Suomeen, mielikuvia ja kiinnostuksen kohteita Suomesta ja Suomen tunnettuutta Venäjällä.

Henkilökohtaiset kontaktit vahvistavat positiivista Suomi-kuvaa Venäjällä – Suomella erityisen hyvä maakuva Murmanskissa ja Karjalan tasavallassa

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella Luoteis-Venäjällä rajan läheisyys ja ihmisten liikkuvuus näkyvät ihmisten suhtautumisessa Suomeen ja Suomi-tietoudessa.

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa vastaajista suhtautuu Suomeen erittäin tai melko positiivisesti, ja kokonaisuudessaan vastaajien arviot suomalaisesta yhteiskunnasta ovat positiivisia. Pietarissa ja sitä ympäröivällä Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa ja Murmanskissa myönteisesti Suomeen suhtautuu keskimäärin 89 % alueiden asukkaista.

Näistä alueista kaikista myönteisin suhtautuminen oli Murmanskissa, jossa 94 % kertoi suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Luoteis-Venäjän alueella kaikista positiivisin suhtautuminen Suomeen oli kaikista nuorimmalla ja koulutetuimmalla kyselyyn osallistuneella ikäryhmällä (18-24 vuotiaat). Moskovassa Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus on 79 % ja koko Venäjällä 68 %. 

Kyselytutkimuksen mukaan huomattava osa Luoteis-Venäjän asukkaiden Suomi-tietoudesta tulee henkilökohtaisista suhteista. Luoteis-Venäjällä keskimäärin 35 % ja Pietarissa 44 % sanoo, että tiedot Suomesta perustuvat omiin Suomeen tehtyihin matkoihin. Kymmenesosa Luoteis-Venäjän vastaajista kertoo saavansa Suomea koskevat tietonsa Suomessa asuvilta sukulaisiltaan. Luku oli korkein (20 %) Karjalan tasavallassa. Merkittävä osa tiedosta tulee myös muilta Suomessa asuvilta tai asuneilta venäläisiltä tutuilta. Luoteis-Venäjällä luku on keskimäärin 26 % ja Karjalan tasavallassa 43 %. Koko Venäjän tuloksissa vain viisi prosenttia vastanneista kertoi saavansa tietoa Suomessa asuvilta tutuiltaan. 

Suomessa venäläisiä kiinnostavat edelleen eniten luonto, elämänlaatu ja matkailu - nuoria kiinnostaa opiskelumahdollisuudet

Vahvimmat Suomeen liitettävät mielikuvat eivät ole juurikaan muuttuneet vuodesta 2019, jolloin tutkimus tehtiin Pietarin ja Leningradin alueella viimeksi. Yleisimmin Suomesta mieleen tulevia asioita Luoteis-Venäjällä ovat luonto (28,4 %), hyvinvointi ja elämänlaatu (20,5%) sekä matkailu (17 %) ja suomalaiset tuotteet (17 %). Eniten Suomessa kiinnostavina asioina mainittiin luonto (52 %), ostokset (33 %) sekä kulttuuri ja taide (27 %).

Kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan on Murmanskissa ja Karjalassa lähes kaksi kertaa yhtä korkeaa kuin Pietarissa ja Leningradin alueella (Murmansk ja Karjalan tasavalta 24-24,4 %, Pietari ja Leningradin alue 12,7-14,7%). Vastaajat näiltä alueilta olivat myös kiinnostuneempia kouluttamaan lapsensa Suomessa.

Ville Haapasalo on ylivoimaisesti tunnetuin suomalainen (39 %). Kolme tunnetuinta suomalaista tulivat kulttuurin (Haapasalo), sotahistorian (Mannerheim) ja urheilun saralta (Mika Häkkinen). Luoteis-Venäjällä tunnettiin myös Tove Jansson (25 %). Suomalaisten nykypoliitikkojen tuntemus puolestaan oli heikkoa. Kokonaisuudessaan nuoressa ikäryhmässä tunnetaan vähemmän suomalaisia julkisuuden henkilöitä kuin vanhemmassa ikäluokassa (41 % nuoremmista ei osannut vastata kysymykseen lainkaan). 

Suomalaisista yrityksistä ja brändeistä parhaiten Luoteis-Venäjällä tunnetaan Valio (Leningradin alue 70, Pietari 67 %) Viola (60, 54 %), Prisma (34, 54 %), Tikkurila (56, 51 %), Fazer (46, 47 %) ja Stockmann (29, 43 %). Muita tunnettuja ovat YIT, Nokian Renkaat, Lumene, Sokos, Reima, Paulig ja Honka. Suomalaisyritysten tuntemus on Luoteis-venäjällä keskimäärin hyvin korkeaa. 

Suomalaisten tuotteiden yleisimmiksi ominaisuuksiksi venäläiset mainitsivat useimmin korkean laadun (81 %), luotettavuuden ja kestävyyden (35 %), vastiketta rahoille (33 %) sekä modernin muotoilun (22 %). Luoteis-Venäjällä ekologisuus oli yksi yleisimmin suomalaistuotteisiin liitetyistä mielikuvista (29 %).

Suomi-matkailu kiinnostaa edelleen – yli neljäsosa pietarilaisista halukkaita hakemaan Schengen-viisumia heti

Koronapandemian myötä maaliskuussa 2020 voimaan tulleet matkustusrajoitukset vaikuttivat myös  Suomen lähialueisiin, joilla liikkuvuus on perinteisesti ollut suurta. Ennen koronapandemiaa Suomi oli suurin Schengen-viisumien myöntäjä Venäjällä, ja Suomi oli yksi venäläisten suosituimmista matkakohteista. Vuonna 2019 Suomi myönsi Venäjällä yhteensä 790 000 Schengen-viisumia, joista suurimman osan Pietarissa. Samana vuonna venäläiset tekivät Suomeen yhteensä 3,7 miljoonaa matkaa.

Rajoitustoimien purkamisen jälkeen luoteisalueilta 25 % aikoo hakea myös Schengen-viisumia heti, kun matkustaminen helpottuu. 40 % aikoo pidättäytyä kaikesta matkailusta lähivuosina. Luoteis-Venäjällä ollaan yleisesti ottaen halukkaampia muuttamaan vakituisesti Suomeen asumaan muuhun Venäjään verrattuna (34 %).

"Olemme iloisia, että pandemiasta huolimatta Suomen maakuva on säilynyt näin vahvana. Olen itsekin kokenut kaupunkiin vastikään muuttaessani, miten myönteisesti Suomeen suhtaudutaan. Erityisen iloinen olen siitä, että Suomen luonto ja rauhallisuus vetävät monia puoleensa. Sekä siitä, että yrityksiimme ja suomalaisiin tuotteisiin luotetaan. Samalla tutkimus tuo hyvin esille henkilökohtaisten siteiden ja kokemusten merkitystä, ihmisten välistä kanssakäymistä. Tässä maidemme välisellä matkailulla on tärkeä rooli. Toivotaan, että seuraavaa tutkimusta tehtäessä emme eläisi enää nykyisten rajoitusten maailmassa! ", sanoo Suomen Pietarin-pääkonsuli Sannamaaria Vanamo.

Tutkimuksen taustaa

Valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin kesäkuussa 2021 ja siihen haastateltiin yhteensä 1 619 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilta Venäjää. Kyselytutkimuksen tulosten virhemarginaali on 3,4 %. Tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos Levada Center. Tutkimus toteutettiin erikseen myös Luoteis-Venäjällä syyskuussa 2021.

Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1 000 henkilöä Pietarista ja sitä ympäröivältä Leningradin alueelta, sekä 400 henkilöä Karjalan tasavallasta ja 400 Murmanskin alueelta. Kyselytutkimuksen toteuttamisesta vastasi tutkimusyhtiö Levada Center.

Tiedote koko Venäjän tuloksista on luettavissa verkkosivuillamme(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Luoteis-Venäjän maakuvatutkimuksen 2021 -esitys taustatietoineen löytyy tästä linkistä (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf).

Vuoden 2019 kyselyn tuloksiin voi perehtyä verkkosivuillamme.

 

Lisätietoa:

Pietarin ja muun Luoteis-Venäjän tulokset:
Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistövirkamies Anna Kotaviita, puh. +7 921 742 67 33

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]