Mikä ihmeen arktinen teknologia ?

Teknologia auttaa siirtämään järkevän taloudellisen toiminnan rajoja yhä pohjoisemmaksi. Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini visioi alla Kauppapolitiikka-lehden VIP-haastattelussa, että Itämeren talviliikennöintimalli toimisi tulevaisuudessa myös arktisilla merialueilla.

Toimittaja: Mikko Taivainen

MAANTIEDE

Suomi on siitä poikkeuksellinen pohjoinen valtio, että kaikki satamat jäätyvät talvella. Siksi maassamme on ollut jäänmurtajia 1800-luvun teollistumisesta lähtien. Ulkomaankauppa ja vientitoimitukset edellyttivät säännöllistä talviliikennettä.

Ympärivuotisesta meriliikenteestä on muodostunut itsestäänselvyys, ja 1970-luvulta alkaen kaikki satamat ovat toimineet läpi vuoden. Suomalaisilla on syntyperäistä kokemusta talvitoiminnasta, mutta meille päivän selvä asia voi olla kansainvälisesti ainutkertainen. Lentoasemien snowhow’n merkitys ymmärrettiin kunnolla vasta, kun ulkoministeri Alexander Stubb nosti sen kansainvälisen huomion keskipisteeksi.

Suomalaiset osaavat toimia monilla sektoreilla kylmissä olosuhteissa. Kaikilla suurilla eurooppalaisilla autonvalmistajilla on testiradat Ivalossa. Rovaniemellä on autojen ja lumikelkkojen kylmälaboratorio. Aker Arcticilla on täällä Helsingissä jäämallikoelaitos, joka on ainutlaatuinen koko maailmassa.

Suomalaisilla on kokemusta kylmärakentamisesta Venäjältä. 1950-luvulta lähtien Suomessa on määrätietoisesti rakennettu jäänmurtajia, mistä on kehittynyt osaamista, jolle on nykyisin kysyntää kansainvälisillä markkinoilla.

 KLUSTERI

Onko Suomessa arktista osaamisklusteria? Kyllä ja ei. Suomen arktinen strategia on laadittu ulkopoliittiseksi strategiaksi. Norjassa, Saksassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Ranskassa on vastaaviin strategioihin liitetty talouspoliittinen näkökulma. Mekin tarvitsemme erityisen kehitysohjelman, jotta Suomeen syntyisi kilpailukykyinen arktinen klusteri.

Saksan meriteknisellä alalla on jo tällainen strategia, ja siellä on juuri myönnetty 25 miljoonaa euroa pelkästään merellisen polaaritekniikan kehittämiseen. Norjalla on ollut vastaava strategia pidempään, koska heidän öljyketjunsa siirtyy koko ajan pohjoisemmaksi. Siellä rakennetaan pitkäjänteisesti norjalaista osaamiskeskittymää.

Arktista osaamista on monella sektorilla, mutta Suomessa on melko myöhään huomattu oman osaamisen arvo. Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella on kehitetty kansainvälisesti ainutlaatuinen jäätilanteenseuranta- ja ennustejärjestelmä. Ilmastomallin perusteella voidaan ennustaa, miten Itämeren jäätilanne kehittyy.

Tämä on juuri sellaista osaamista, jota voidaan tarjota palveluna pohjoisille alueille. Helppoa myyminen ei ole, koska luonnonvaroihin liittyvät investoinnit ovat suuria projekteja. Englantilainen BP ja venäläinen Rosneft kehittävät Karanmeren aluetta yhdessä. Myyntimiehen jalkautuminen ja verkostoituminen kahteen eri maassa sijaitsevaan yritykseen on haastavaa.

Siksi mielellään tukeutuu ulkoasiainministeriön tietoverkkoon, koska he seuraavat yhdessä Finpron kanssa maailman tapahtumia. Suomalaisyrityksille voi olla yhtä relevanttia, mitä diplomaatit kuulevat Yhdysvalloissa, Venäjällä tai Kaukoidässä. Tiedon palaset pitää pystyä yhdistämään ja ymmärtämään.

 VETURIT

Venäjän luonnonvaroissa on valtavan suuria mahdollisuuksia. Monet esiintymät tutkittiin ja varmennettiin jo neuvostoaikana, joten niistä puuttuu etsintäriski. Siksi kansainväliset öljy-yhtiöt haluavat Venäjälle maan poliittisesta tilanteesta riippumatta. Nesteelläkin oli pitkään tuotantoprojekteja Venäjällä.

Suuryritykset toimivat usein vetureina, jotka vetävät perässään kansallisesti läheisiä palveluyrityksiä. Total tuo mukaan ranskalaisia ja Statoil norjalaisia palveluyrityksiä. Nesteen vanavedessä seurasi aikanaan muita suomalaisyrityksiä, mutta vuosituhannen vaiheessa Neste keskittyi jalostukseen. Suomesta puuttuu arktinen veturiyritys.

Venäjän kaltaisissa keskusjohtoisissa valtioissa poliitikkojen ja viranomaisten roolina on toimia liiketoiminnan vetureina ja luoda yrityksille mahdollisuuksia. Suomessa poliitikkojen ja virkamiesten yhteistyö talouselämän kanssa sujuu kiitettävästi.

 POTENTIAALI

Arktisten alueiden liiketoimintapotentiaali on suuri. Karkeiden arvioiden mukaan noin yksi kolmannes maapallon jäljellä olevista öljy- ja kaasuvaroista sijaitsee napapiirin pohjoispuolella ja suurin osa Pohjois-Venäjällä. Myös kaivannaisvarannot ovat merkittävät.

Pitkällä tähtäimellä niukkuus öljystä kasvaa, ja Japanin ydinvoimaonnettomuus lisännee kaasun tarvetta, mikä kasvattaa painetta pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Jokainen öljyntuotantolaitos, satama ja kaasun nesteytyslaitos on mittava teollinen projekti, joka vetää mukanaan palvelusektorin yrityksiä.

Esimerkiksi Baffinin saarella Pohjois-Kanadassa sijaitsee yksi maailman rikkaimmista rautamalmiesiintymistä, mutta sitä ei voitu hyödyntää kuljetusolosuhteiden vuoksi. Nyt, kun malmin hinta on noussut ja kuljetustekniikka kehittynyt, avolouhos voidaan ottaa tuotantoon.

Vastikään intialainen teräskonserni Acelor Mittal osti tämän kaivoksen. Ilmiö on kiinnostava, sillä kansainvälisten teräsyhtiöiden integroituminen vertikaalisesti ei ole ollut tavanomaista. Näinhän on ollut kuitenkin pitkään esimerkiksi öljyteollisuudessa.

Tämä on merkki siitä, että luonnonvaroissa nähdään niukkuutta. Ehkä Outokumpu tai Rautaruukki kiinnostuvat tulevaisuudessa kaivosvarantojen omistamisesta. Silloin saataisiin kansallisesti merkittäviä veturiyrityksiä liikkeelle.

 TEKNOLOGIA

Aker Artic kehittää pohjoisille alueille uutta teknologiaa, joka avulla kuljetuksia voidaan toteuttaa entistä kustannustehokkaammin. Metsäteollisuudessa puhuttiin aikanaan nollarajasta, jonka takaa puuta ei kannata hakea tehtaalle, koska kustannukset nousevat liian suuriksi.

Arktisilla alueilla on tällainen nollaraja, jonka pohjoispuolella ei ole kannattavaa toimia. Uusien ratkaisujen avulla kannattavuuden rajaa on viety pidemmälle ja pidemmälle. Tutkimme tällä hetkellä venäläistä Tambey-projektia, joka on yksi maailman rikkaimpia kaasuesiintymiä. Kaasu on päätetty nesteyttää paikan päällä, josta se kuljetaan laivoilla joko Atlantin alueelle tai pohjoisen kautta Aasiaan.

Venäläinen Novatek-yhtiö aloitti viime kesänä koelastaukset ja tänä kesänä testikuljetuksia jatketaan. Me olemme mukana kehittämässä kaasulaivaa, joka pystyisi liikkumaan lähes kaksimetrisessä jäässä ilman jäänmurtajan apua. 200 000 kuution laiva mahdollistaisi myös suuruuden ekonomian hyödyntämisen, sillä vaihto tarkoittaisi pienempiä laivoja ja välilastauksia. Jos projekti onnistuu, niin jälleen on ratkaistu yksi merkittävä kustannuskynnys.

 VENÄJÄ-YHTEISTYÖ

Venäläisten kanssa tehtävään yhteistyöhön sisältyy huimia mahdollisuuksia ja haasteita. Maan teollisuus on rakennettu neuvostoaikana sotilasnäkökohdista. Viimeisten 20 vuoden aikana se on rapautunut, koska Venäjälle ei ole syntynyt sellaista yksityistä omistuspohjaa, joka olisi ollut valmis investoimaan ja kehittämään teollista toimintaa.

Presidentti Vladimir Putin on havainnut, ettei maan teollisuus ole kaikilta osin kilpailukykyistä. Putin tietää, että Venäjä elää luonnonvaroista, ja hän on luonut painetta, että investoinnit hoidetaan kotimaisin voimin. Jos luonnonvaroja hyödynnetään, yhden hyötyjän pitää olla kotimainen teollisuus.

Aker Arctic suunnitteli tankkerin Petŝoran meren ensimmäiseen offshore -projektiin, mutta laiva rakennettiin poliittisista syistä Pietarissa. Kun vierailin venäläisellä telakalla ministeri Paavo Väyrysen kanssa, yhtiön pääjohtaja kertoi, että rakennuskustannukset olivat kolme kertaa suuremmat kuin eteläkorealaisella telakalla. Pääjohtajan mukaan venäläinen laivanrakennusteollisuus ei ole kilpailukykyistä ja pystyy toimimaan vain suojatussa kilpailuympäristössä.

 YHTEISYRITYS

Venäjän teollisuusministeri Viktor Hristenko vieraili Aker Arcticissa ministeri Mauri Pekkarisen kanssa viime vuonna. Hristenko sanoi, etteivät venäläiset pysty kehittämään omaa teollisuuttaan ilman yhteistyötä. Kun korealainen STX teki aloitteen yhteistyöstä venäläiselle telakkayhtiölle, se otettiin hyvin vastaan. Helsingin telakka onkin nyt siirtynyt Arctech Helsinki Shipyard -yhteisyritykselle.

Venäläiset näkevät tilanteen niin, että he pystyvät toteuttamaan projekteja vähän kotimaisemmin vaikkakin ulkomailla. He ovat kiinteästi mukana oppimassa uutta tuotantotekniikkaa ja tuotekehitystä. Jos konsepti toimii hyvin ja venäläinen investointiympäristö paranee, niin se avaa mahdollisuuksia mennä yhdessä myös rajojen sisäpuolelle. Se tukisi pohjoisten luonnonvaraprojektien toteutusta.

Haasteitakin on. Hintakilpailukyky on syy Suomen telakoiden nykytilaan. Työehtosopimukset ovat melko kalliita, tuottavuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla ja isoja projekteja on mennyt ohi. Ei Venäjältä tule töitä hinnalla millä hyvänsä, kyllä kokeneet kauppamiehet maailman markkinahinnan selvittävät.

 YMPÄRISTÖKYSYMYKSET

Ympäristökysymykset voivat hidastaa arktisten luonnonvarojen hyödyntämistä. Yleinen kehitys on se, että ympäristö on huomioitava paremmin. Investoiva teollisuus on asian ymmärtänyt ja toimii jo vapaaehtoisesti tähän suuntaan.

Ministeri Paula Lehtomäki lausui muutama vuosi sitten viisaita sanoja meidän asiakasseminaarissamme. Lehtomäki kertoi hyväksyvänsä täysin, että pohjoista hyödynnetään, mutta olettaa teollisuuden ymmärtävän, että alueella on toimittava kestävien periaatteiden mukaan.

Taloudellinen kehitys, ympäristökysymykset ja paikalliset intressit ovat sovitettavissa yhteen, mikäli tahtoa löytyy. Monesti nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Tekniikan avulla voidaan esimerkiksi parantaa jäälaivojen tehokkuutta, jolloin alukset operoivat pienemmällä kokonaisenergiamäärällä ja päästömäärät voidaan pudottaa jopa puoleen.

 KEHITYKSEN AJURIT

Luonnonvarat ajavat pääsääntöisesti kehitystä eteenpäin Arktiksella. Keskustelu ilmaston lämpenemisestä tässä yhteydessä on myöhäissyntyistä. Arktisen jään laajuus on supistunut koko ajan, keskimääräinen paksuus on ohentunut ja moni-vuotisen jään määrä on vähentynyt vauhdilla.

Viime vuosina tehnyt mittaukset osoittavat, että laaja polaarijää ei ole kuin 1–2 metriä paksua, ja se on jo pääsääntöisesti yksivuotista. Aikaisemmin polaarijää oli 3–4 metriä. Meidän suunnittelemamme alukset voivat toimia lähes kaksimetrisessä jäässä, joten ne pärjäisivät itsenäisesti jo nykyisissä jääolosuhteissa.

Suomessa on tietyillä normeilla rakennettuja rahtilaivoja ja jäämurtajapalvelu, joka toimii rutiininomaisesti talviliikenteessä. Minun visioni on se, että tämä konsepti voidaan siirtää pohjoisille vesille. Suuri taloudellinen potentiaali piilee siinä, jos pohjoisen kautta pystytään avaamaan uusi meritie Atlantin ja Tyynenmeren talousalueiden välillä.

Ei pidä kuitenkaan innostua liikaa. Ensimmäiset kesäkokeilut on tehty, tänä vuonna kokeilut vähän laajenevat. Uuden meritien aukeaminen on kuitenkin pitkän kehityksen tulos, jossa tarvitaan tavaravirtoja, uutta tekniikkaa ja operaattoreita, joilla on rohkeutta investoida laivoihin.

 KILPAILUTILANNE

Arktisilla alueilla on käynnissä eräänlainen poliittinen ryntäys, jonka tavoitteena on pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen. Niiden suomalaisyritysten, joilla on sopivaa osaamista, kannattaa olla mukana.

Suomella on hyvät suhteet Venäjän kanssa. Venäläiset pitävät suomalaisia erityisasemassa ja näkevät meidät mielellään kumppanina. Suomalaisten kannattaakin toimia aktiivisesti Venäjällä.

Arktinen herääminen on tapahtunut monessa maassa. Lähialueiden maista voi mainita Saksan, Norjan, Hollannin ja Ranskan. Myös Korea on kiinnostunut arktisista alueista, ja Kiina on ensimmäistä kertaa lähtemässä liikkeelle, rakentaa ensimmäistä jäänmurtajaa ja laatii pohjoisiin alueisiin liittyvää strategiaa.

Suomen kilpailukyky ei muodostu vain rakentamalla sopivia teollisia yhteenliittymiä Venäjän kanssa. Siksi meidän pitää Suomessa juosta entistä kovempaa, jotta pystymme vastaamaan Aasian valmistavan teollisuuden haasteisiin. Pitää kuitenkin miettiä, mitä kohti juostaan, muuten vain hengästyy.