Kuva: Sari Pöyhönen Murmanskin satamaa suunnitellaan Pohjois-Euroopan rahtiliikenteen solmukohdaksi

Ja lumi oli mustaa: yritysvierailu Kuolan kaivoksille

Kuolan niemimaa voi avautua varsinaisena kuolon niemimaana. Nikkelin kylän luonto on kärsinyt pahasti tehtaan takia. Liikematkakohteena Kuola kuitenkin yllättää. Konsulaatti ja FINPRO junailivat suomalaisia teollisuusalan yrityksiä vierailulle alueelle. Vierailu onnistui hyvin, mutta miksi yrittäjät joutuivat millisin kuulusteluun? Ja miten jämerä majuritantta osoittautuikin namutädiksi?

Kuolan niemimaa tuo mieleen saastuttavat nikkelitehtaat ja kylmän Jäämeren rannat. Haaveiden rantalomaa sinne ei yleensä tehdä, mutta liikematkakohteena Kuola yllättää. Suomen konsulaatti ja Finpro junailivat suomalaisia teollisuusalan yrityksiä vierailulle rajan taa, avautuvien rautaporttien sisälle. Ovet avautuivat lämpimästi. Vierailulla hierottiin kauppaa, syntyi kontakteja ja tarjouspyyntöjä.

Kuolon niemimaa

Kuola avautuu varsinaisena kuolon niemimaana. Nikkelin kylän luonto on kärsinyt pahasti tehtaan takia.
- Ajoimme Nikkeliin, jossa lumikin on mustaa. Ensimmäisenä vastaan tuli hautausmaa, konsuli Martti Ruokokoski kuvailee.

Vierailun aikaan talvella maata peittää mustunut lumi. Kesällä se on kuin kuumaisema, koska maa halkeilee rutikuivana. Saasteet ovat tappaneet puut ja kasvit tehtaan ympäriltä.

Elämääkin näkyy. Maahantuloviranomainen herää ja tutkii ulkomaalaisten paperit.
- Olimme menossa ensimmäiseen vierailukohteeseemme eli Kovdorin kaupungin tehtaaseen. Kahdella yritysvieraalla olikin turistiviisumi, Ruokokoski kertoo.
Muilla yrittäjävierailla bisnesviisumit ovat kunnossa, joten he pääsevät tutustumaan tehtaaseen. Turistiviisumilla tulleet pääsevät tutustumaan immigraatioviranomaiseen.

Karkkia ja kauppaa

Maahantulotäti eli tiukka majuri aloittaa kuulustelun.
- Nainen tiukkasi, miksi he ovat matkalla vääränlaisella viisumilla. Hän uhkasi oikeusjutulla. Että ”kahden viikon päästä tästä on oikeudenkäynti”.
Pikkuhiljaa jämeryys pehmenee. Hän sanoo ”tällä kertaa teidän selviävän sakoilla, joka on 2 000 – 5 000 ruplaa” eli li noin 50 – 150 euroa.
- Yrittäjät selvisivät pienimmällä mahdollisella sakolla. Lähtiessä nainen kaivoi taskustaan meille vielä karamellit, konsuli naurahtaa.
Ensivaikutelma Kuolassa on siis karu, mutta lopulta saa karkin suuhun.



Matkan tarkoitus oli tutustua Kuolan kaivostoimintaan ja luoda kontakteja. Lisäherkkuna leivottiin kauppoja ja venäläiset tekivät suomalaisille tarjouspyyntöjä.
- Matkan jälkeen Moskovassa oli Mining World Russia -kaivosmessut, ja saimme sielläkin Murmanskin alueelta yhteyksiä. Messuilla vahvistui, että tutustumiskäynti Kovdorin tehtaassa oli ollut lisäimpulssi, aluepäällikkö Matti Saloranta Larox Flowsys Oy:stä kertoo.

- Matkalla oli järjestetty myös kahdenkeskisiä keskusteluja yritysten välillä. Olemme jo sopineet uutta tapaamista ja olemme tekemässä tarjousta rikastamolle, myynti-insinööri Reijo Majamäki Teknikum Oy:stä sanoo.
- Matkalla tulimme tutuiksi monen suomalaisenkin yrityksen kanssa. Niistä yhteyksistä on ollut sittemmin hyötyä. Ja nyt meillä on tiedossa usea murmanskilainen yritys ja tulkki, Majamäki toteaa.
Niin, ja Saloranta ja Majamäki eivät muuten olleet ne kaksi, jotka joutuivat tiukan namutädin kuulusteluun.

Katse kaivoksiin

Myynti-insinööri Reijo Majamäen mukaan Teknikum panostaa tulevaisuudessakin kaivosteollisuustuotteisiin ja sitä kautta kenties myös Murmanskiin.

Katseita kannattaakin suunnata Barentsin alueelle. Vaikka toiveita herättävä Shtokmanin kaasu- ja öljykenttä Barentsinmerellä menisi kintuille, on kaivosteollisuus Kuolan niemimaan selkäranka.
- Kaivokset pyörivät joka tapauksessa. Kuolassa louhitaan ja apatiittia, nikkeliä, rautaa ja muita malmeja viedään sieltä kaikissa skenaarioissa, Finpron Murmanskin johtaja Petri Leino sanoo.

Joulukuussa Apatit-yhtiön uutisoitiin investoineen uuteen laitteistoon ja ostaneen modernin nosturin. Yhtiön johtaja hehkuttaa apatiittikaivoksen elättävän väkeä vielä ainakin sata vuotta.
- Tosin monelta osin laman seurauksena kaivoksilla edetään ”sammutetuin lyhdyin”. Modernisoinnin tarve on suuri tälläkin alalla, konsuli Martti Ruokokoski toteaa.

Konsulin ”kyydillä”

Finpron Petri Leino pitää hyvänä sitä, että konsuli on mukana yritysvierailuilla.
- Konsulin läsnäolo antaa poliittista selkänojaa ja takaa sen, että yhtiön pääjohtaja on paikalla. Jossain päin maailmaa konsulin ja ulkopolitiikan läsnäolosta voi olla haittaa, mutta Venäjällä ei.

- Pienetkin päätökset voivat mennä yhtiön pääjohtajalle. Ja jos pääjohtajalla syntyy tarjouksesta hyvä käsitys, se vaikuttaa ostopäätökseen, Leino sanoo.
Ja onhan suomalaisyrittäjien hyvä matkata karussa Kuolassa itsensä konsulin kanssa. Maahantulotätejä eikä -setiäkään enää näkynyt. Bisnesmiehet palasivat koti-Suomeen hyvillä mielin ja makea jälkimaku suussa.

LAATIKKO: Kaivosmatkalla Kuolassa
- Finpro ja Suomen Pietarin pääkonsulaatin Murmanskin toimipiste järjestivät vierailun kaivosteollisuuden tehtaisiin kymmenelle suomalaiselle yritykselle 29.3.-1.4.2010.
- Kohteina oli viisi tehdasta: Kantalahden alumiinitehdas, Kovdorin GOK (rikastamokombinaatti), Montshegorskin KGMK (Kuolan kaivos-metallurginen yhtiö), Olenogorskin Olkon (rautarikastamo) ja Zapoljarnyin tehdas- ja laitteistorakennusyhtiö.
- Mukana matkalla oli kymmenen suomalaista teollisuusyritystä, muun muassa Teknikum Oy ja Larox Flowsys Oy, jotka tuottavat koneita ja laitteita.