Tarja von Lüders aloitti työskentelyn konsulina Suomen suurlähetystössä Oslossa elokuussa 2011.

  • Mistä olet kotoisin?

Olen kotoisin Outokummusta ja muuttanut sieltä Helsinkiin vuonna 1978.

  • Miten olet päätynyt ulkoministeriön palvelukseen?
    Tarja von Lüders Tarja von Lüders Gullfossin vesiputouksella Islannissa.

Tulin taloon vuonna 1978, suoraan lukion jälkeen. Töitä hakiessani hain myös ulkoministeriöön ja sain paikan monistamosta, siitä tehtävät jatkuivat postittamossa sekä eri arkisto- ja sihteeritehtävissä. Vuosien varrella toimistojen ja yksiköiden nimet ovat vaihtuneet, esimerkiksi arkisto- ja kansliatoimistosta on tullut tietohallintolinja. Tietohallintotehtävät ovat olleet niitä mieluisimpia, mutta kehittyminen ja eri tehtävien laaja-alainen hallinta ovat tämän päivän sana, niinpä tehtävätkin ovat vaihdelleet Etyj-kokousjärjestelyistä, kulttuuri- ja konsuliasioihin. Ulkoasiainministeriössä panostetaan koulutukseen, joten suoritin työn ohessa arkistohoitotutkinnon Kansallisarkistossa ja MJK-instituutin merkonomitutkinnon, monen muun koulutuksen lisäksi.

  • Missä edustustoissa olet toiminut ennen saapumista Osloon?

Nyt olen kiertänyt kaikki Pohjoismaat. Olen työskennellyt kahteen otteeseen Tukholmassa, Kööpenhaminassa olin puolisona ja virkavapaalla. Ennen Osloa työskentelin kaksi vuotta Reykjavikissa.

  • Millainen mielikuva sinulla oli Norjasta ja Oslosta ennen saapumista tänne ja miten mielikuvat ovat pitäneet paikkansa?

Mielikuvani Oslosta ja Norjasta oli varsin positiivinen. Eri ulkomaankomennuksilla pohjoismaiset kollegat ovat yleensä ensimmäiset kontaktit ja näin ollen pohjoismainen kulttuuri on tuttua, toki erojakin on yllättävän paljon. Maana Norja on tuttu ja samoin Oslo kaupunkina. Haaveeni on ollut jo pitkään, että täällä voi mennä ratikalla hiihtämään. Luonto on kaunis ja lähellä, ja norjalaisethan ovat tunnetusti innokkaita ulkoilmaihmisiä.

  • Miten Oslo eroaa verrattuna aikaisempiin posteihisi?

Kaupunkiin sopeutuminen on vienyt hieman enemmän aikaa kuin muissa Pohjoismaissa. Osloon verrattuna Tukholma ja Kööpenhamina ovat kansainvälisempiä kaupunkeja, joiden rytmiin on helppo solahtaa. Reykjavik puolestaan on pienempi, mutta rento ja tuttavallinen, unohtamatta monipuolista kulttuurielämää ja luovuutta. Oslon infrastruktuurin ja kaupungin oman luonteen ymmärtäminen ovat vielä keskeneräisiä prosesseja.

  • Mikä Norjassa ja Oslossa on parasta?

Olen ollut Oslossa vasta niin lyhyen aikaa, etten vielä ole selvittänyt kaikkia kaupungin mahdollisuuksia. Luonnon läheisyys on joka tapauksessa hienoa. Syksyllä kävin marjassa ja sienessä, ja toivottavasti pian sataa lunta, jotta vihdoin pääsisin hiihtämään.