Testaa onko nimesi suosittu myös Norjassa – Nimiasioiden ABC

Kuinka monta Reettaa mahtuu yhteen suurlähetystöön? Mitkä etunimet ovat pinnalla Suomessa ja Norjassa? Konsulaatti ohjeistaa päivittäin Suomen kansalaisia nimiasioissa. Olemme keränneet tähän juttuun nimenmuutokseen, lapsen syntymän ja nimen rekisteröintiin liittyviä ohjeita. Lue lisää ja tarkista kuinka suosittu oma etunimesi on!

3 x Reetta

Suomen suurlähetystössä Oslossa työskentelee tällä hetkellä kolme Reettaa. Se on suurlähetystön 14 suomenkielisestä työntekijästä noin 21 prosenttia. Reetta Erlien hoitaa suurlähetystön viestintää, Reetta Palojoensuu on korkeakouluharjoittelijana joulukuuhun saakka ja kolmas Reetta, Pellikka, on Finpron harjoittelijana ensi vuoden puolelle.

Suurlähetystön kolme Reettaa: Erlien, Pellikka ja Palojoensuu

Reetta ei ole erityisen yleinen etunimi Suomessa, joten on hauska sattuma että suurlähetystössä työskentelee nyt lähes 40% koko Norjan Reetoista. Norjan tilastokeskuksen SSB:n (Statistisk sentralbyrå) mukaan Reettoja oli nimittäin Norjassa vuoden 2015 lopulla ainoastaan kahdeksan. Suomen tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa Reetta oli etunimenä 5986 naisella eli noin 0,11% koko väestöstä.

Sofia ja Oliver suosituimpia nimiä Norjassa ja Suomessa

Väestörekisterikeskuksesta(Linkki toiselle web-sivustolle.) sekä SSB:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) nettisivuilta löytyy tilastoja, joista näkee esimerkiksi Suomen ja Norjan suosituimmat tyttöjen ja poikien nimet eri vuosilta. Suomessa Venla ja Leo olivat vuonna 2015 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Venlan sai ensimmäiseksi nimekseen 394 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 408 pojalle. Venlan jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat viime vuonna Sofia, Aada, Aino ja Elsa. Pojille useimmin annetut etunimet Leon jälkeen olivat Elias, Onni, Eino ja Oliver. Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen ja poikien nimistä suosituin oli Emil. Ellenin sai nimekseen 31 tyttöä ja Emilin 43 poikaa.

Norjassa Emma ja William ovat vuonna 2015 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Emman sai ensimmäiseksi nimekseen 449 tyttöä ja William annettiin etunimeksi 474 pojalle. Williamin suosio on kasvanut tasaisesti viimeisen 30 vuoden aikana. Emma on myös ollut suosittu nimi jo pitkään. Pojille useimmin annetut etunimet Williamin jälkeen olivat Mathias/Matias, Oliver, Jakob/Jacob ja Lucas/Lukas. Emman jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Nora/Norah, Sara/Sahra/Sarah, Sofie/Sophie ja Olivia.

Statistisk sentralbyrån sivuilta löytyy myös kartta(Linkki toiselle web-sivustolle.), josta näkyy alueittain vuosittaiset suosituimmat poikien ja tyttöjen nimet. Esimerkiksi vuonna 2015 suosituin pojan nimi Finnmarkissa oli Adrian kun taas Oslon alueella se oli William. Suosituin tytön nimi Finnmarkissa oli Emilie ja Oslon alueella Nora.

Suomen kansalaisen nimenmuutos Norjassa

Kun Norjassa asuva Suomen kansalainen tekee nimenmuutoksen, on hyvä muistaa että Suomen Maistraatti(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Norjan Skattetaten(Linkki toiselle web-sivustolle.) eivät ole yhteydessä toisiinsa, joten tieto nimen- tai osoitteenmuutoksesta ei siirry rekisteristä toiseen. Esimerkiksi Norjassa tehty nimenmuutos tai lapsen syntymä ei automaattisesti päivity Suomen väestörekisteriin vaan muutokset pitää itse ilmoittaa.

Norjassa muutoin kuin avioliiton kautta tehty nimenmuutos tulee ilmoittaa Suomen Maistraatille ulkomaisena nimenmuutoksena. Ulkomaiseen nimenmuutokseen ei ole omaa lomaketta, joten sitä varten tulee kirjoittaa erillinen pyyntö, johon merkitään omat henkilötiedot, mistä päivästä lähtien uusi nimi on ollut käytössä sekä oma allekirjoitus. Liitteinä tulee olla kopio Norjan muutospäätöksestä ja Norjan virkatodistus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) (”Utskrift av registrerte opplysninger”). Avioliiton kautta muuttunut nimi ilmoitetaan sen sijaan erillisellä Maistraatin  (Linkki toiselle web-sivustolle.)lomakkeella(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), johon tulee liittää vihkitodistus, Norjan virkatodistus sekä kopio avioparin passeista.

Lapsen syntymä ja nimen ilmoittaminen Suomen väestörekisteriin

Kuva: Sakari Piippo/Finland Promotion Board

Norjassa syntyneen Suomen kansalaisen lapsen syntymä tulee myös ilmoittaa Suomen väestörekisteriin, jotta lapsi saa oman suomalaisen henkilönumeron. Tavallisinta on, että lapsen nimi ja syntymä ilmoitetaan Suomen väestörekisteriin samanaikaisesti.

Suomalaiselle äidille syntyneen lapsen ilmoitus tehdään Maistraatin lomakkeella(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), johon tulee liittää Norjan syntymätodistus, Norjan virkatodistus lapsesta sekä kopio vanhempien passeista. Mikäli lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa, tulee mukaan liittää myös synnytyssairaalasta saatu isyydentunnustus.

Suomalaisen isän lapsesta (jos isä on naimisissa lapsen äidin kanssa) tehdään ilmoitus samalla Maistraatin l(Linkki toiselle web-sivustolle.)omakkeella(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), johon tulee liittää Norjan syntymätodistus, Norjan virkatodistus lapsesta ja kopio vanhempien passeista.

Mikäli suomalainen isä ei ole naimisissa lapsen äidin kanssa, tulee lapsesta tehdä ilmoitus Migrin lomakkeella(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Lomakkeen voi täyttää sähköisesti Migrin kotisivuilla, mutta lapsen kanssa on käytävä tunnistautumassa suurlähetystössä. Liitteiksi tarvitaan Norjan syntymätodistus, Norjan virkatodistus lapsesta, kopio vanhempien passeista sekä isyydentunnustus.

Norjankieliset liitteet käyvät kaikissa edellä mainituissa tilanteissa.

Löydät Suomen väestörekisterikeskuksen(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Norjan SSB:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) nettisivuilta nimihakukentät, joihin voit syöttää joko etunimen tai sukunimen ja nähdä kuinka moni muu jakaa kanssasi saman nimen.

teksti: Reetta Palojoensuu / Suomen Oslon-suurlähetystö