Norjan taloudessa valon pilkahduksia
Teollisuusyritysten tilanteessa on havaittavissa paranemisen merkkejä. Niiden tilanne on stabiloitunut, ja osa lomautetuista on päässyt palaamaan töihin. Kriisin vaikutukset Norjan talouden kannalta ratkaisevan tärkeälle öljyteollisuudelle eivät ole olleet dramaattisia. Norjan tilastokeskus on ennustanut öljyteollisuuden investointien nousevan tänä ja ensi vuonna ennätyslukemiin. Teollisuudesta elokuussa kantautuneet viestit ovat kuitenkin olleet toisenlaisia. Epävakaa öljyn hintakehitys painaa öljy-yhtiöitä, ja investointien pelätään laskevan tänä vuonna jopa kymmenellä prosentilla.
Norjan taloudessa on kesän aikana nähty elpymisen merkkejä. Bruttokansantuote oli vuoden toisella neljänneksellä hienoisessa nousussa. Työttömyyden kehitys on ollut ennustettua parempaa, ja teollisuusyritysten tilanteessa on havaittavissa paranemisen merkkejä.
Tuoreiden tilastojen mukaan Manner-Norjan bruttokansantuote nousi kuluvan vuoden toisella kvartaalilla 0,3 prosenttia. Pudotus viennissä ja investoinneissa pysähtyi, ja kotitalouksien (0,6%) sekä erityisesti julkisen sektorin (2%) kulutus kasvoi. Toukokuun lopulla korjattujen ennusteiden mukaan bruttokansantuotteen arvioidaan laskevan tänä vuonna 1,4 prosenttia ja ensi vuodelle povataan yhden prosentin kasvua.
Maaliskuussa työttömyyden ennustettiin nousevan tänä vuonna 4,25 prosenttiin. Kesäkuussa ennustetta korjattiin 3,5 prosenttiin, mutta Norjan Pankin arvioiden mukaan kesäkuunkin ennuste näyttää nyt liian korkealta. Viimeisimmät tilastokeskuksen (SSB) luvut ovat kesäkuulta, jolloin työttömyys oli tasan 3 prosenttia. Näin ollen Norja todella selviäisi taantumasta huomattavasti paremmin, kuin Euroopan maat keskimäärin.
Norjan Pankin korkotapaamisessa 12.8. ohjauskorko jätettiin ennalleen 1,25 prosenttiin. Pääjohtaja Svein Gjedrem arvioi, että korkoa saatetaan nostaa jo aikaisemmin arvioitua ajankohtaa (kevättalvea) ennen. Asuntojen hintakehitys lisää painetta koronnostoon. Asuntojen hinnat putosivat viime vuonna voimakkaasti, mutta ovat nyt lähteneet jälleen reippaaseen nousuun. Hinnat nousivat toisella kvartaalilla 5,3 prosenttia ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Oslossa hinnat nousivat 6,9 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi on sen sijaan kehittynyt maltillisemmin; se putosi heinäkuussa 0,6 prosenttia kesäkuusta, ja oli 2,2 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Norjan Pankin pitkän aikavälin tavoitteena on 2,5 prosentin inflaatiotaso. Pääjohtaja Gjedrem kehotti korkotapaamisessa norjalaisia sitomaan lainojensa korot. Gjedrem arvioi, että normaali korkotaso Norjan taloudessa on noin 5-6 prosenttia, mutta lainojen korot on syytä sitoa, jos oma talous ei kestä 7-8 prosentin korkotasoa.
Aftenposten (17.8.) koosti useiden eri pankkien ennusteista näkymät loppuvuoden talouskehitykseen. DnB NOR Marketsin, First Securitiesin, Handelsbankenin ja Nordea Marketsin ennusteisiin perustuvan koosteen mukaan työttömyys nousee loppuvuonna arvioitua hitaammin. Teollisuudessa ja rakennusalalla on edelleen ongelmia, mutta uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille ja julkiselle sektorille. Tuotannossa pohja on saavutettu, ja sen arvioidaan kasvavan kolmannella kvartaalilla. Pudotus teollisuudessa pysähtyy.
Työttömyysaste laskee kuitenkin vasta vuoden 2010 puolella. Norjan pankin arvioidaan nostavan ohjauskorkoaan 0,25-0,5 prosenttiyksiköllä syksyn aikana odotettua paremman talouskehityksen vuoksi. Kotitalouksien kulutus lähtee nousuun. Ostovoima nousee maltillisen hintakehityksen, alhaisten korkojen ja palkkojen nousun myötä. Hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena.
Norsk Industrin mukaan sellaiset teollisuusyritykset, joihin finanssikriisin iski vuoden 2008 loppupuolella, ovat nyt jo päässeet pahimman yli. Tilanne on stabiloitunut ja lomautettuja työntekijöitä on palannut takaisin töihin. Järjestö kuitenkin varoittaa tuudittautumasta sellaiseen uskoon, että nyt nähdyt paranemisen merkit välttämättä olisivat pysyviä. Saattaa kestää pitkäänkin, ennenkuin tuotanto ja kannattavuus palaavat samalle tasolle vuoden 2007 lukujen kanssa.
Öljy- ja kaasusektorin asema Norjan taloudessa on keskeinen. Norjan Pankin pääjohtaja Gjedrem uskoi huhtikuussa antamassaan arviossa, että talous saattaa lähteä nousuun jo kuluvan vuoden toisella puoliskolla, jos öljyn hinta pysyttelee 50-65 dollarin tasolla ja öljy-yhtiöt jatkavat investointejaan. Öljyn hinnan ratkaisevasta merkityksestä taloudelle muistutti heinäkuussa myös Norjan Pankin varapääjohtaja Jan F. Qvigstad.
Öljyn hintakehitys on ollut toistaiseksi norjalaisten kannalta suotuisaa. Norjan tilastokeskus ennusti kesäkuussa öljyteollisuuden investointien nousevan tänä vuonna ennätystasolle. Tilastokeskus esitti optimistisen öljyinvestointiennusteen vielä syyskuun alkupuolellakin. Tuoreimman ennusteen mukaan investoinnit nousisivat tänä vuonna 143,5 miljardiin kruunuun, joka on 14,7 miljardia vuoden 2008 investointeja enemmän. Vuodelle 2010 ennustetaan 145,4 miljardin investointeja.
Öljyteollisuudessa tunnelmat eivät kuitenkaan ole yhtä optimistiset. Pareto Securitiesin laatiman en-nusteen mukaan öljy-yhtiöiden investoinnit ovat tänä vuonna 11 prosenttia viime vuotta alhaisemmat ja pysyttelevät melko alhaisella tasolla ensi vuonna. Varsin samanlaisen ennusteen on esittänyt myös SEB Enskilda. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että öljyn hinta on vuoden aikana tuplaantunut.
Pareton ennusteen mukaan aktiviteetti öljyteollisuudessa pysyttelee kyllä korkealla tasolla, mutta palveluiden hinnat laskevat. Norsk Industrin tietojen mukaan näistä ennusteista saatu kuva öljyteollisuuden tilasta on paljon todenmukaisempi kuin Norjan tilastokeskuksen kesäkuussa esittämä ennuste. Kriisi saattaa näin ollen iskeä teollisuuteen vasta viiveellä.
Öljyteollisuuden yhdistyksen (Oljeindustriens landsfo-rening) talousjohtajan Björn Harald Martinsenin mukaan öljyteollisuus reagoi muutoksiin hitaasti, ja näin ollen vuodesta 2010 on tulossa kuluvaa vuotta epävarmempi. SEB Enskildan analyytikko Terje Fatnesin mukaan öljy-yhtiöt kärsivät hintakehityksen epävarmuudesta. Fatnes toteaa öljyn loppuvuo-den hintakehityksen olevan ratkaisevan tärkeää, kun yritykset tekevät budjettejaan ensi vuodelle.
StatoilHydro on puolestaan kertonut, että käynnissä on 37 investointihanketta, joiden yhteenlaskettu budjetti on 191 miljardia kruunua. Lisäksi StatoilHydro on valmistellut 9 uutta hanketta niin pitkälle, että niistä todennäköisesti tehdään investointipäätös. Uusien hankkeiden kokonaisbudjetti on 61 miljardia kruunua. Samalla on kuitenkin todettava, että StatoilHydro on hylännyt tai siirtänyt 31 hanketta hamaan tulevaisuuteen. Talouskriisi on merkittävä mutta ei ainoa syy näiden hankkeiden hyl-käämiseen. StatoilHydron hankintabudjetti vastaa yhtä kuudesosaa Norjan valtion budjetista. Tämä antaa kuvan yhtymän merkityksestä Norjan taloudessa.
Valtion eläkerahasto/ulkomaat eli Öljyrahasto teki viime vuonna historiansa huonoimman tuloksen. Rahaston arvosta putosi 633 miljardia kruunua ja sen pääoma supistui noin 23 prosenttia. Tulos sekä erityisesti rahaston aktiivinen salkunhallinta keräsivät keväällä runsaasti kritiikkiä. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Öljyrahasto kuitenkin teki historiansa parhaan tuloksen. Rahaston arvo nousi 12,7 prosentilla yli 2500 miljardiin kruunuun. Öljyrahasto on viime vuosina nostanut osakkeiden osuutta rahaston pääomasta suurkäräjien linjauksen mukaan niin, että se on tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Öljyrahasto omistaa Euroopan pörssinoteeratuista osakkeista 1,75 prosenttia ja koko maailman pörssinoteeratuista osakkeista yhden prosentin.
Hallituksen toukokuussa julkaisema korjattu budjetti ei sisältänyt mitään merkittäviä uusia elvytystoimenpiteitä. Kesän aikana katseet kääntyivät jo syyskuun suurkäräjävaaleihin. Talouspolitiikan osalta puolueiden näkemykset eroavat selvästi toisistaan. Oikeistopopulistinen FrP ajaa markkinaehtoista talouspolitiikkaa ja kymmenien miljardien veronalennuksia, sekä haluaa lisätä yksityistämistä. Myös muut porvaripuolueet, Høyre, Venstre ja KrF, haluavat maltillistaa verotusta erityisesti varallisuusveron osalta, mutta eivät FrP:n tapaan lupaa hyvin merkittäviä veronalennuksia. Nykyinen hallituskoalitio haluaa jatkaa entiseen varovaiseen tyyliin; verot pidetään nykyisellä tasolla ja panostetaan työllisyyteen, koulutukseen ja vanhustenhuoltoon.
Kuva: Stig Nygaard, flickr.com, creative commons