Norjan pohjoisten alueiden strategiaan jatko-osa

Norjan hallitus julkaisi maaliskuussa 2009 pohjoisten alueiden strategian jatko-osan nimellä "Nye byggesteiner i nord". Asiakirjassa arvi-oidaan vuonna 2006 käynnistetyn pohjoisten alueiden strategian tä-hänastisia saavutuksia ja määritellään seitsemän uutta pohjoisten alueiden politiikan painopistettä. Niiden mukaan pohjoisten alueiden ilmastoa ja ympäristöä koskevaa osaamista kehitetään, valvontaa, valmiutta ja meriturvallisuutta vahvistetaan pohjoisilla merialueilla sekä hyödynnetään merellisiä öljy- ja kaasuresursseja sekä uusiutuvia resursseja. Lisäksi elinkeinoelämää edistetään mantereella ja pohjoista infrastruktuuria kehitetään. Myös suvereniteetin puolustaminen, rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen sekä alkuperäiskansan kulttuurin ja elinperustan turvaaminen mainitaan painopisteiden joukossa.

Pohjoisten alueiden maantieteellisiä rajoja ei ole tarkasti määritelty hallituksen strategiassa, eivätkä ne rajoitu ainoastaan Norjan alueisiin. Norjalla on keskeisiä intressejä koko sirkumpolaarisen alueen ja Arktiksen kehittämiseen. Kansainvälisessä yhteydessä pohjoiset alueet (High North) tarkoittavat suunnilleen samaa kuin Arktis. Vuoden 2006 strategiassa pohjoiset alueet määriteltiin kattamaan Barentsinmerta ja ympäröiviä alueita.

Arktisen jään sulaminen tulee lisäämään kolmella tapaa aktiviteetteja alueella. Ensiksi alue tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ilmastonmuutosta. Toiseksi laivaliikenne tulee lisääntymään. Kolmanneksi öljy- ja kaasuvarannot ovat helpommin saatavilla.

Strategia-asiakirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitetään yksityiskohtaisesti poh-joisten alueiden politiikan seitsemän painopistealuetta. Toisessa osassa kirjoitetaan suunnilleen samoista asioista kuin ensimmäisessä mutta se on tehty helpommin lähestyttävään esitemäiseen muotoon. Tässä raportissa strategia on esiteltynä ensimmäisen osan rakenteen mukaisesti. Toisen osan lisäarvoa tuovat asiat on kirjoitettu ensimmäisen osan kohtien sisään.

Jatko-osassa määritellään seitsemän uutta pohjoisten alueiden politiikan painopistettä. Nämä ovat:

1. Pohjoisten alueiden ilmastoa ja ympäristöä koskevan osaamisen kehittäminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erityisen näkyviä pohjoisilla alueilla. Arktisen alueen ilmaston-muutokset vaikuttavat globaaliin ilmastoon ja päinvastoin. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön tutkimuksella on keskeinen sija uudessa strategiassa ja tutkimuksen rahoitusta lisätään.

Tutkimuksen painopistealueita on viisi: öljy ja kaasu, ympäristö ja kalastus, innovaatio ja elinkei-noelämä, elämä pohjoisessa sekä ulkopolitiikka pohjoisessa. Tromssaan aiotaan kehittää pohjoisten alueiden johtava ilmaston ja ympäristön tutkimuskeskus. Keskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä eri instituutioiden kanssa kansallisesti ja globaalisti. Strategia-asiakirjan mukaan pohjoinen tutkimus-keskus on keskeinen myös globaalisti ilmastonmuutostutkimuksessa. Osana tätä Tromssaan on perusteilla jään ja ilmaston osaamiskeskus.

Huippuvuorilla lisätään tutkimustoimintaa ja sinne on perustettu siemenpankki sekä satelliittiasema. Lisäksi aiotaan rakentaa teknistä infrastruktuuria tutkimusta varten. Huippuvuorille rakennetaan integroitu arktisen alueen havainnointijärjestelmä (SIOS, Svalbard Integrated Arctic Earth Observing System) ja Pohjois-Norjaan uuden sukupolven tutkajärjestelmä EISCAT 3D, jonka yksi vastaanottoasema suunnitellaan Pohjois-Suomeen. Lisäksi hankitaan jäistä selviävä tutkimusalus.

Pohjoisia alueita pidetään keskeisenä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä. Barentsinmeren-Lofoottien alueelle on valmisteilla kokonaisvaltainen hallinnointisuunnitelma. Sen tarkoituksena on asettaa puitteet kalastukselle, laivaliikenteelle ja öljytoiminnalle. Huippuvuorista on tekeillä hallituksen selonteko vielä ennen kesää. Yhteistyö Venäjän kanssa on keskeisellä sijalla, jotta Barentsinmeren suojelusta löytyy yhteinen ymmärrys.

2. Valvonnan, valmiuden ja meriturvallisuuden lisääminen pohjoisilla merialueilla

Pohjoisten merialueiden valvontaa, valmiutta ja turvallisuutta vahvistetaan. Tähän sisältyy kokonais-valtainen, integroitu ja koordinoitu valvonta- ja varoitusjärjestelmä. Meriturvallisuuteen ja öljyntorjuntavalmiuteen kiinnitetään huomiota esimerkiksi lisäämällä rannikkolaitoksen kompetenssia ja yhteistyötä muiden toimijoiden kuten Venäjän kanssa.

Esimerkki on Vuoreijan liikennekeskus, joka käyttää automaattista laivantunnistusta (AIS). AIS:a suunnitellaan myös Huippuvuorille. Lisäksi öljyturvallisuustoimien välineistöä ja menetelmiä parannetaan. IMO:n merkitystä korostetaan. Norja toimii IMO:n kehittämän arktisen merenkulun ohjesäännön (Polar Code) muuttamiseksi sitovaksi.

3. Merellisten öljy- ja kaasuresurssien sekä uusiutuvien resurssien kestävä hyödyntäminen

öljystä ja kaasusta suunnitellaan pohjoisten alueiden elinkeinoelämän moottoria, sillä öljyteollisuuden katsotaan stimuloivan muuta elinkeinoelämää. Tietopohjaa ja tutkimusta halutaan lisätä. Tänä vuonna saadaan merenpohjan geologiset kartoitukset valmiiksi. Lisäksi aiotaan kehittää paikallista toimitusverkkoa. Strategiassa mainitaan Snøhvitin positiiviset vaikutukset Finnmarkin (Ruijan) kehitykselle.

Asiakirjassa ei oteta suoraan kantaa, missä aiotaan avata uusia alueita öljyn- ja kaasunetsinnälle. Asiakirja viittaa vuonna 2010 päivitettävään Barentsin ja Lofoottien merialueiden hallinnointisuunni-telmaan. Itä-Ruijaan on suunnitteilla vaihtoehtoisia öljy- ja kaasutukikohtia ( ainakin Hammerfest ja Kirkkoniemi). Asiakirjassa painotetaan resurssien kestävää käyttöä ja elinkeinoalojen välistä yhteiseloa.

Kalastuksessa aiotaan keskittyä turskankasvatukseen, sillä vapaana elävien kalojen kalastuksessa ei ole enää kasvupotentiaalia. Laitonta kalastusta aiotaan suitsia pitkäjänteisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Turskankasvatukseen liittyvää tutkimustoimintaa lisätään ja sen ympäristövaikutuksia selvitetään. Laivaliikenteessä keskitytään merellisten kuljetusreittien varrella olevan palveluntarjoaja- ja toimitusverkoston kehittämiseen, sillä laivaliikenne tulee lisääntymään.

Strategian mukaan tulevaisuudessa panostetaan merelliseen bioetsintään (bioprospektering) eli bio-logisten resurssien hyödyntämiseen ja selvitetään merilevän potentiaalia bioenergiana. Bioetsintää pidetään taloudellisesti merkittävänä ja sillä odotetaan olevan suuri merkitys esimerkiksi lääkeaineiden tuotannossa. Bioprospektioon panostetaan kartoittamalla merenpohjan monimuotoisuutta.

4. Mantereella harjoitettavan elinkeinoelämän edistäminen

Hallitus keskittyy paikallisen kalanjalostus-, matkailuelämä-, mineraali-, ympäristöteknologia- ja bio-teknologiatoiminnan parantamiseen pohjoisessa. Parantamalla paikallista elinkeinoelämää hallitus pyrkii luomaan paremman pohjan pohjoisten alueiden potentiaalin hyödyntämiselle sekä maalla että merellä.

Kasvun ja kehityksen vuoksi on tärkeätä luoda innovaatiopolitiikka, joka ottaa huomioon eri paikkakuntien kilpailuedut. Pohjoisnorjalaisen ja saamelaisen elinkeinoelämän innovaatiotoiminnan kehittäminen on keskeisessä asemassa strategiassa ja sidottu hallituksen innovaatioselontekoon (Innovas-jonsmelding 2008). Hallitus haluaa, että kaikilla on todellinen vapaus asua missä haluaa. Narvik mai-nitaan pohjoisena teknologiakeskuksena. Siellä toimii mm. Cold Climate Technology Research Cent-re (CCRC).

Pohjoisilla alueilla on valtavasti toistaiseksi hyödyntämätöntä potentiaalia turismissa. Hallitus on kehittänyt strategian, joka pyrkii vahvistamaan pohjoisten alueiden "brändiä" turistikohteena, matkailutuot-teiden laatua, infrastruktuuria, turismi-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sekä pysyvien työpaikkojen ja matkailutuotteiden kehitystä.

Hallitus pitää myös metalli- ja mineraaliraaka-aineiden kartoittamista tärkeänä sekä mineraalielinkei-noelämälle että luonnonresurssien suojelemiselle. Luonnonresurssien suojelemisessa hallitus painot-taa yhteistyötä Venäjän ja muiden arktisten maiden kanssa. Hallitus panostaa myös arktisen teknologian kehitykseen, varsinkin öljy- ja kaasutoiminnan tutkimustyöhön arktisissa olosuhteissa. Lisäksi aiotaan panostaa osaavan työvoiman lisäämiseen. Tärkeä osa on myös panostus yrittäjyyden ja pk-yritysten innovaatioon sekä paikallisten kuntien kehitystyöhön.

5. Pohjoisen infrastruktuurin kehittäminen

Jotta pohjoisten alueiden tarjoamat mahdollisuudet voidaan kunnolla hyödyntään, on infrastruktuuria vahvistettava. Hallitus panostaa niin "osaamisinfrastruktuurin" (yliopisto, tutkimuslaitokset), liikenneinfrastruktuurin, energiainfrastruktuurin sekä avaruuteen liittyvän infrastruktuurin (mm satellliitit) parantamiseen.

Sähkön siirtoinfrastruktuuriin aiotaan investoida melkoisesti. Mikäli uudet avattavien öljy- ja kaasukenttien sähköhuoltia hoidetaan verkoston kautta varaudutaan investoimaan 25 miljardia NOK-pohjoiseen siirtoverkkoon 2025 mennessä. Tässä huomoidaan myös tuulienergian siirtotarpeet. Yksi linja on Hammerfestia lähellä oleva Skaidi-Varangerbotn ja mahdollisesti eteenpäin Suomeen.

Hallituksen tavoitteena on luoda Norjan ja naapurimaiden välille parempi liikenneinfrastruktuuri, jonka tarkoituksena on parantaa kauppaa ja muuta yhteistyötä maiden kesken.

Elinkeinoelämän vahvistamiseksi kalastus- ja rannikkoministeriö (Fiskeri- og kystdepartementet) tulee panostamaan valtion omistamien kalastussatamien ylläpitoon ja parantamiseen. Tämän lisäksi halli-tus panostaa moneen toimenpiteeseen meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

Hallitus käynnistää monta investointiprojektia liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja matka-ajan lyhentämiseksi Etelä- ja Pohjois-Norjan välisellä tiellä (E6). Liikenneyhteyksien parantamiseksi Venäjäl-le hallitus panostaa valtatieverkoston (riksvegnettet) parantamiseen Ruijassa ja Tromssan läänissa sekä Venäjän että Suomen suuntaan. Norjan raja Venäjään ja Hammerfestin ja Tromssan välinen raja ovat erityisen tärkeitä alueita.

Konkreettisempaa tietoa löytyy kansallisesta liikennesuunnitelmasta (St.meld. nr. 16 (2008-2009) Nasjonal transportplan 2010-2019).

6. Suvereniteetin puolustaminen ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen

Kalastukseen, energiaan, ilmastoon ja napajään sulamiseen liityvät haasteet ovat lisänneet kansain-välistä huomiota pohjoisia alueita kohtaan. Strategiassa korostetaan kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden merkitystä. Alueellisista yhteistyöorganisaatioista mainitaan Arktinen neu-vosto, Barentsin neuvosto ja alueneuvosto sekä pohjoinen ulottuvuus. Lisäksi tuodaan esille pohjois-mainen yhteistyö, NATO ja EU.

Dialogi ja rakentava yhteistyö Venäjän kanssa on keskeisellä sijalla strategiassa. Yhteistyö on keskittynyt esimerkiksi ihmisten väliseen liikkuvuuteen, kulttuuriyhteistyöhön ja yhteisiin projekteihin. Yhteis-työn tarkoituksena on parantaa kahdenvälistä luotettavuutta sekä vahvistaa maiden välisiä siteitä ja taloudellista yhteistyötä.

Hallitus on nostanut rannikkovartioston budjettia, mikä on mahdollistanut alusten modernisoinnin. Uudet alukset sijoitetaan pohjoisille alueille. Lähitulevaisuudessa rannikkovartiosto vastaanottaa myös uudet helikopterit. Rannikkovartioston tärkeimmät tehtävät ovat kalastustoiminnan valvominen, avustaminen etsintä- ja pelastusoperaatioissa sekä tarvittaessa myös muiden viranomaisten, kuten esim. tullin ja poliisin avustaminen. Rannikkovartiosto on keskeisessä asemassa kalastuksen resurssien turvaamisessa, mikä näkyy esim. laittoman kalastuksen vähentämisessä.

Puolustusvoimat vahvistavat myös toimintaansa Pohjoisessa rajojen valvonnan vahvistamiseksi. Yhteistyö Venäjän kanssa on tärkeä osa rajavalvontaa, mutta myös Norjan ja Venäjän välisen rajan val-vontaa on vahvistettava osana Norjan Schengen velvollisuuksia. Norjan hallitus on myös panostanut rajavalvontaan, turvallisen ja tasaisen Norjan ja Venäjän välisen rajan takaamiseen.

Poliisi johtaa rajavalvontaa mutta saa tukea puolustusvoimilta/etelä-Varangerin varuskunnalta (GSV) ja Norja-Venäjä-rajan rajakomissaarilta. Rajavalvonnan keskeiset tehtävät ovat henkilövalvonta sekä rajan ylit-tävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunta. Rakentavaa yhteistyötä tehdään sekä Venäjän että Suomen rajaviranomaisten kanssa rajanylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Venäjän vastaisen rajan valvonta-asemien karsiminen kuudesta kahteen isompaan on harkinnassa.

Kulttuuriyhteistyö on myös tärkeä osa pohjoisalueiden strategiaa, jolla pyritään edistämään ymmärrystä, keskustelua sekä luottavuutta maiden välillä.

7. Alkuperäiskansan kulttuurin ja elinperustan turvaaminen

Strategia-asiakirjassa korostetaan, että on tärkeää hyödyntää alkuperäiskansojen osaamista liittyen luontoon, ilmastoon, ympäristöön ja perinteisiin. Tarkoituksena on panostaa etenkin saamelaisen pe-rinnetiedon dokumentointiin sekä kulttuuripohjaisen elinkeinokehitysohjelman käynnistämiseen, samoin kuin pohjoisen liiketoiminnan eettisten linjausten kehittämiseen, digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen saamen kielen säilyttämiseksi sekä saamelaisten oppilaitosten kapasiteetin ja osaamisen vahvistamiseen. Tämä puolestaan edellyttää läheistä yhteistyötä oppilaitosten, kuten esimerkiksi Saamelaisen korkeakoulun, Tromssan yliopiston ja Finnmarkun korkeakoulun välillä.

Eettisistä linjauksista on tietoa myös Saamelaispolitiikkaa koskevassa selonteossa, St. Meld. 28 (2007-2008) Samepolitikken. Hallituksen tarkoituksena on käynnistää rajat ylittävä työ tähän liittyen, tavoitteena varmistaa, että taloudellissa toiminnassa turvataan alkuperäiskansojen oikeudet.

Saamelaisen perinnetiedon dokumentoinnin tarkoituksena on ennen kaikkea perinnetiedon säilyttäminen ja sen hyödyntäminen hallinnossa, elinkeinoelämässä ja tulevien sukupolvien työssä. Kulttuuripohjaisella elinkeinokehitysohjelmalla pyritään yhteiskuntakehitykseen Barentsinalueella kehittämällä uusia kulttuuripohjaisia elinkeinomuotoja, esim. turismissa, liiketoiminnassa, pienteollisuudessa ja muotoilutyössä.

Norja pyrkii vahvistamaan saamelaisia instituutioita, tavoitteena ennen kaikkea vahvistaa alkuperäis-kansojen osallistumismahdollisuuksia. Erityisesti panostetaan saamelaistutkimukseen, koulutukseen, tiedon-, elinkeinon- ja kulttuurikehitykseen suuntautuneisiin oppilaitoksiin. Hallituksen tarkoituksena on tukea saamelaisen osaamiskeskuksen perustamista Venäjällä.

Vuoden 2006 pohjoisten alueiden strategian täytäntöönpano

Pohjoisten alueiden strategian ensimmäisessä osassa määritettiin 22 konkreettista toimenpidettä ta-voitteiden täytäntöönpanemiseksi. Suurimman osan toteuttaminen on joko käynnistetty tai saatu pää-tökseen.

1. Norja aikoo tehostaa aktiivista dialogia pohjoisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä naapuri-maidensa, partneriensa ja liittolaistensa kanssa. -- Aktiivinen pohjoisten alueiden ja vierailudiplomatia on lisännyt kansainvälistä tietoisuutta.

2. Norja tulee koordinoimaan ja tuomaan esille vahvistetusti pohjoisten alueiden strategiaansa kansainvälisillä yhteistyöfoorumeilla. -- Panostusta on esitelty suurimmassa osassa kansainvälisiä ja alueellisia organisaatioita. Arktisen neuvoston sihteeristö on perustettu Tromssaan ja Barents-yhteistyön sihteeristö Kirkkoniemeen.

3. Barentsinmeren öljytoimintaa kehitetään aktiivisen etsintälupien myöntöpolitiikan kautta, jotta pystytään seuraamaan etsintätuloksia ja uusien öljynetsintäalueiden tarvetta. -- Barentsinmerellä porattiin vuonna 2008 kahdeksan etsintäkaivoa. Vuonna 2008 Barentsinmerelle myönnettiin kaksi uutta kehittämistoimilupaa ja avattiin 28 uutta lohkoa etsinnälle.

4. Suunnitteilla on lisäksi ehdotus taloudellisesta ja teollisesta rajayhteistyöalueesta Norjan ja Ve-näjän välillä ("Pomor vyöhyke"). Talousalue kattaisi sekä norjalaisia että venäläisiä rajaseutuja pohjoisessa. -- Asiakirjan mukaan Venäjä on suhtautunut asiaan positiivisesti. Etelä-Varangin ja Petsamon välistä kaksoiskaupunkiyhteistyötä sekä rajasedun asukkaiden viisumimyöntöä yksinkertaistava todistusta työstetään.

5. Etsitään uusia keinoja Norjan ja Venäjän rajanylityksen helpottamiseksi. -- Maiden välinen viisumisopimus solmittiin joulukuussa 2008. Se asettaa dokumentointivaatimuksen ja käsittelyajan sekä tekee rajanylityksen helpommaksi niille, jotka matkustavat usein moniviisumilla. Tämä pätee molempiin maihin. Norjan puolella Murmanskissa ja Arkagelissa asuvien dokumentointivaatimuksia on vähennetty siten, että he eivät tarvitse kutsua asioidessaan Norjassa. Tämä on niin sanottu Pomor-viisumi.

6. Jotta norjalainen läsnäolo pohjoisilla vesillä olisi mahdollista ympäri vuoden, on aikomuksena selvittää uuden jäistä selviävän tutkimusaluksen hankkimistarvetta. -- Hankintapäätöstä valmistellaan. Päätös tehdään laadunvarmistuksen valmistuttua.

7. Pohjoisiin alueisiin liittyvän tiedon tuottamista ja pohjoisten alueiden kannalta relevanttia tutkimusta aiotaan vahvistaa Norjan tutkimusneuvoston (forskningsrÅdet) kautta. -- Vuonna 2007 tutkmusneuvostolle ohjattiin 616 miljoonaa NOK pohjoisten alueiden tutkimukseen. Vuonna 2008 budjetoitiin 20 miljoonaa ja vuonna 2009 70 miljoonaa enemmän

8. Huippuvuoria ympäröivillä vesiväylillä tullaan tehostamaan meriturvallisuutta mm. saattamalla voimaan satama- ja vesiväylälaki (havne- og farvannsloven) sekä perustamalla paikalliseen alue-tuntemukseen perustuva luotsipalvelu (en pliktig kjentmannstjeneste). -- Laki astui voimaan 1.5.2008 ja luotsipalvelu on arvioinnin alla.

9. Hallitus aikoo tiivistää yhteistyötä Venäjän ja muiden maiden hallitusten kanssa laittoman kalas-tuksen vastaisessa kamppailussa Barentsinmerellä. -- Yhteistyö Venäjän kanssa on vähentänyt turskan ylikalastusta 60 %:lla vuosien 2005 ja 2007 välillä.

10. Barentsinmeren hallinnointisuunnitelmaa jatketaan kartoittamalla ja seuraamalla meriympäris-töä sekä tutkimalla kuinka ihmisen toiminta vaikuttaa ekosysteemeihin. -- Merenpohjan systemaattinen kartoitus (MAREANO-ohjelma) aloitettiin 2005 ja valmistuu 2010. Vuoden 2009 määräraha on 18,8 miljoonaa NOK, joka on jaettu kalastus- ja rannikkoministeriön, ympäristöministeriön sekä elinkeino- ja kauppaministeriön kesken.

11. Ilmastonmuutosten ja ympäristömyrkkyjen kartoittamista, valvontaa ja tutkimusta vahvistetaan. -- "BarentsWatch": Barents 2020 -varoilla rahoitettu esiprojekti pohjoisten merialueiden kokonaisvaltaisen valvonta- ja varoitusjärjestelmän kehittämiseksi. Jatkoprosessista päätetään maaliskuussa 2009

12. Pohjoisten alueiden ydinturvallisuutta ja -valmiutta tullaan tehostamaan. -- Norja saa valmiiksi viidennen ja viimeisen käytöstä poistetun ydinsukellusveneen romuttamisen vuonna 2009. Norja avustaa pitkäjänteisesti Andrejevinpoukaman puhdistamista. Viimeiset radioaktiiviset strontiumakut Luoteis-Venäjän majakoista kerätään vuonna 2009.

13. Kehitetään ympäristöteknologiaa pohjoisille alueille ja pohjoisilla alueilla vahvistetun tutkimus- ja kehityspanostuksen avulla. -- Arkitseen teknologiaan panostetaan. Norjan tutkimusneuvoston johtama ohjelma tutkimusnosto pohjoisessa (Forskningsløft i nord) käynnistyy vuonna 2009. Ympäristöteknologia kylmässä ilmastossa on yksi panostusalueista.

14. Perustetaan useita tieto- ja kehitysprojekteja Barents 2020 -hankkeen puitteissa. -- Ulkoministeriö tukee useita projekteja. Useita vieraileva professori -järjestelyjä on perustettu tai ollaan perustamassa (avoin myös suomalaisille).

15. Pohjoisten alueiden stipendiohjelma perustetaan Barents 2020 -varoilla. -- Ohjelma perustettiin 2007. Noin 50 opiskelijaa USA:sta, Kanadasta ja Venäjältä on joka lukukausi Pohjois-Norjan oppilaitoksissa.

16. Panostusta kulttuuriyhteistyöhön pohjoisilla alueilla erityisesti Venäjän kanssa lisätään. -- Pohjoisten alueiden strategian kansojen välinen yhteistyö ja kulttuuriulottuvuus ovat lisänneet yhteistyötä Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venäjän välillä. Tammikuussa 2009 Norjan ja Venäjän kulttuu-riministerit allekirjoittivat kulttuurisopimuksen.

17. Hallitus aikoo harkita hankkeita, joiden avulla kyvykästä ja relevanttia työvoimaa pystyttäisiin rekrytoimaan ulkomailta pohjoisille alueille. -- Uusi asetus, joka mahdollistaa ammattitaidottomien työluvan saannin Barentsin alueella, astui voimaan 1.12.2008. Ammattiosaajien työluvan saamiseksi tehdään enemmän työtä (ks. kohta 5, rajanylitys)

18. Bioetsintään ja merellisiin organismeihin perustuvien uusien tuotteiden kehittelyyn panoste-taan. -- Pääministerin asettama elinkeino- ja kauppaministeriön johtama työryhmä saa työnsä valmiiksi vuonna 2009. Suurkäräjät hyväksyivät huhtikuussa 2008 uuden meriresurssilain, joka kattaa myös bioetsintäsäännöstön. Tromssassa pidettiin kansainvälinen konferenssi helmikuussa 2009. Hallitus julkaisee syksyllä 2009 merellisen bioteknologian strategian, jossa pääpaino on bioprospektoinnissa.

19. Turskan ja muiden mielenkiintoisten merellisten lajien kasvatuksen tutkimusta tullaan lisää-mään. -- Panostusta turskankasvatukseen on vahvistettu Innovasjon Norgen ja tutkimusneuvoston kautta.

20. Hallitus harkitsee, tulisiko sen tukea tavaraliikenteen aloittamista Keski-Aasiasta Pohjois-Amerikkaan Narvikin sataman kautta (Northern East-West Freight Corridor). -- On tiedusteltu muiden maiden mielenkiintoa, jota ei tunnu olevan tarpeeksi kustannusten kattamiseksi. Kuljetusta Pietariin tai Moskovaan arvioidaan.

21. Hallitus harkitsee lisäksi, onko syytä tutkia vaihtoehtoisia liikenneratkaisuja kuten rautatieyhte-yttä Nikkelistä Kirkkoniemeen tai uusia lentoreittejä pohjoiseen. -- Kirkkoniemi-Nikkeli-rataa pidetään edelleen teollisuusprojektina. Eri mahdollisuuksia mietitään koko liikennejärjestelmän yhteydessä.

22. Kansallisen liikennesuunnitelman (Nasjonal transportplan 2010-2019) yhteydessä tullaan tekemään laajempi analyysi pohjoisen liikenneinfrastruktuurista ja sen kehitystarpeista. -- Infrastruktuuria tullaan parantamaan merkittävästi.