Norja: Statoilin ja Norsk Hydron öljy- ja kaasutoiminnan fuusio

Statoilin ja Norsk Hydron öljy- ja kaasutoiminnan fuusio on otettu varsin myönteisesti vastaan sekä Norjassa että kansainvälisten analyytikkojen keskuudessa. Pääministeri Jens Stoltenberg toimii poliittisen tuen takuumiehenä. Fuusioneuvottelut hoidettiin tehokkaasti neljässä päivässä - Hydron kurssikehitys kertoo, että markkinat tulivat yllätetyiksi.

Gazpromin Shtokmann-päätös mainitaan käynnistävänä tekijänä - Hydro menetti kansainvälistymisen perspektiivinsä Gazpromin ratkaisun myötä. Yleisempi selitys on tarve koota norjalaisia voimia kansainväliseen öljyn ja kaasun etsintään. Uudesta yhtiöstä tulee maailman suurin off-shore -operaattori.

Miksi Statoilin ja Norsk Hydron öljy- ja kaasutoiminnan giganttifuusio onnistuu tällä erää - edellinen yritys epäonnistui vuonna 2004 Kjell-Magne Bondevikin hallituskaudella? Ja miten on mahdollista ettei fuusiota kyseenalaista juuri miltään taholta?

Kansainväliset haasteet

Keskeisenä selittävänä tekijänä mainitaan tarve kohdata kansainvälisiä haasteita kootuin norjalaisvoimin. Norjan mannerjalustalla ei ole pitkään aikaan tehty suuria kehittämiskelpoisia löydöksiä. Ormen Langen ja Snohvitin valmistuttua kotikentällä on lähivuosina edessä vai yksi iso täysin uusi hanke, Goliatin öljykenttä, jossa italilainen Eni toimii operaattorina. Säilyttääkseen etumatkansa off-shore öljy- ja kaasutoiminnassaan norjalaisten on koottava voimansa globaalitoimintaan. Globaalitason kiristyvän kilpailun myötä Statoil ja Norsk Hydro ovat törmänneet toisiinsa kilpajuoksussa kehittämiskelpoisista öljy- ja kaasukentistä.

Uudesta yhtymästä tulee maailman suurin off-shore -toimija. Öljy- ja kaasuvarannoissa mitattuna uusi yhtiö jää edelleen viidennelle sijalle eurooppalaisten öljy-yhtiöiden joukossa, BP:n, Shellin, Totalin ja Enin jälkeen. Fuusioidulla yhtiöllä on toimintaa 40 maassa. Yhteinen tuotantotavoite vuonna 2007 on 1,9 miljoonaa tynnyriä öljyekvivalenttia/päivä. Yhteisinä todettuina reserveinä mainitaan 6,9 miljardia tynnyriä öljyekvivalenttia. Perustettavan yhtiön markkina-arvo on tasolla 550 miljardia Norjan kruunua.

Gazpromin Shtokmann ratkaisu viimeinen niitti Hydron kansainvälistymispyrkimyksille

Gazpromin ratkaisun myötä Venäjälle kansainvälistyskapasiteettinsa keskittänyt Hydro menetti kansainvälistysnäköalansa. "Putin antoi Hydrolle kuolemaniskun" otsikoi Aftenpostenin talouskommentaattori Ola Storeng. Norjassa on spekuloitu siitä, että kahden norjalaisyhtiön keskinäinen kilpailu Gazpromin suosiosta on heikentänyt niiden neuvotteluasemaa. Fuusion myötä Gazprom kohtaa kumppanin, jolla on hallussaan sekä Statoilin off-shore operointikokemus että Hydron hyvä teknologia ja Venäjä-kokemus. Hydron toimitusjohtaja Eivind Reiten teki aloitteen fuusioneuvottelujen aloittamiseksi. Hydron hallitus antoi valtuudet 13. joulukuuta 2006, Statoilin hallitus antoi valtuudet konsernin johtajalle Helge Lundille seuraavana päivänä. Kilpailijoina ja yhteistyökumppaneina parivaljakko Reiten-Lund ovat pohjustaneet ratkaisua aina edellisestä epäonnistuneesta yrityksestä saakka vuonna 2004.

Gazpromin ratkaisu avasi mahdollisuuden uudelle yritykselle öljy- ja kaasutoiminnan rakennejärjestelylle. Vaikutelma on, että Hydron öljy- ja kaasutoiminta fuusioidaan Statoiliin vaikka on haluttu antaa kuva, että kyseessä on kahden tasavertaisen kumppanin yhdessä perustettavasta yhtiöstä uudella nimellä ja imagolla. Pörssin reaktio on vahvistanut tämän vaikutelman. Hydron kurssi nousi noin 20 prosenttia kun taas "vastaanottavan" yhtiön, Statoilin kurssi laski muutamalla prosentilla.

Fuusioneuvottelut hoidettiin neljässä päivässä

Norjalaisvoimien kokoaminen yhden vahvan valtiojohtoisen öljy- ja kaasuyhtymän alle sopii paremmin punavihreän hallituksen teollisuuspoliittiseen näkemykseen kuin Bondevikin porvarihallituksen linjaan, joka korosti kilpailuasetelman tärkeyttä Norjan mannerjalustalla. Pääministeri Jens Stoltenberg kommentoi innostuneesti fuusiota todeten, että Statoilin ja Hydron fuusio on ollut hänen visionsa usean vuoden ajan. Uusi luku avattiin Norjan öjy- ja kaasutoiminnassa, hehkutti Stoltenberg.

Edellisestä karille ajautuneesta yrityksestä viisastuneina yhtiöt informoivat pääministerin fuusioneuvotteluista aikaisessa vaiheessa. Yhtiöiden hallitukset hyväksyivät fuusion jo sunnuntaina 17. joulukuuta ja seuraavana aamuna Norjan hallitus kokonaisuudessaan sai tiedon ratkaisusta. Vuotoriskien vähentämiseksi Stoltenberg informoi vain SV:n puheenjohtajaa Kristin Halvorsenia ja keskustan johtajaa Åslaug Hagaa käynnissä olevistä neuvotteluista. Lisäksi elinkeinoministeri Dag Terje Andersen - hallituksen paras linkki ammattiyhdistysliikkeeseen - pidettiin ajan tasalla.

Valtio saa 62 prosenttia uuden yhtiön osakkeista, eli määräysvalta on kristallin selvä. Tämä ei kuitenkaan riitä hallitukselle, joka ilmoittaa pyrkivänsä lisäämään valtion osuutta yli 67 prosentin rajan. Tällä on pikemmenkin symbolista kuin käytännön merkitystä. Valtio ilmoittaa yksiselitteisen selkeästi myös markkinoille kuka määrää kaapin paikan uudessa yhtiössä. Tämä on myötävaikuttanut siihen, että hallituspuolueiden edustajat ja ay-liike ovat tervehtineet fuusioratkaisua tyytyväisin sanoin. Sen sijaan valtion osuuden lisäämistavoite on herättänyt arvostelua polittisessa oikeistossa ja markkina-analyytikkojen keskuudessa. Joissakin kommenteissa kyseenalaistetaan valtion varojen käyttöä uuden yhtiön "maailmanvalloituksen" edistämiseksi.

Supistuva kilpailu Norjan mannerjalustalla mietityttää niin ikään. Alkuasetelma on ollut kolmen norjalaisyhtiön kilpailuasetelma mannerjalustalla. Ensin Hydro otti haltuunsa yksityisen Sagan ja nyt on valtionyhtiö Statoilin vuoro ottaa Hydron, jolla on yksityisen firman liiketoimintakulttuuri valtion vähemmistöosuudesta huolimatta. Enää on vain yksi valtion dominoima yhtiö - Norjan oma Gazprom kuten Kauppalehti otsikoi. Kilpailuasetelmasta huolestuneet piirit korostavat kansainvälisten yhtiöiden merkitystä Norjan mannerjalustalla kilpailun varmistamiseksi. Öljy- ja kaasualan alihankkijat eivät ole huolestuneita uudesta rakennejärjestelyistä - kommentit antavat kuvan, että ne luottavat siihen, että yksi vahva toimija onnistuu kahta kilpailijajaa paremmin varmistamaan norjalaisten säilymisen vahvana toimijana markkinoilla. Jotkut epäilevät, että alihankkijoiden voittomarginaalit tulevat kaventumaan supistuvan kilpailun myötä.

Ennuste: Yhtiö vie ja hallitus vikisee

Politiikan merkitys uudelle yhtiölle näkyy tässä vaiheessa keskustelussa uuden yritysjohdon palkkatasosta. Valtion omistusta koskevassa selonteossa annettu optiokielto tulee koskemaan uutta yhtiötä, ilmottaa elinkeinoministeri Andersen. Talouselämälehdistö raportoi siitä kuinka alipalkattu uuden yhtiön tuleva konsernijohtaja, Statoilin nykyinen toimitusjohtaja Helge Lund on, verrattuna kaltaisiinsa eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa öljy-yhtiössä. Ministeri Andersen kuittaa keskustelun toteamuksella että nyt aiotaan perustaa norjalainen yhtiö norjalaisin säännöksin. Norsk Hydron johtajasta Eivind Reitenistä tulee perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Uuden yhtiön valta-asema norjalaisessa talouselämässä ja teollisuuspolitiikassa mietityttää. Monet ennustavat että yhtiö vie ja hallitus vikisee.

Eettiset arvot puhuttavat

Uusi Statoil joutuu operoimaan monissa maissa, joissa demokratia toimii vajavaisesti tai ei ollenkaan. Monet kohdemaat ovat pahamaineisia korruption suhteen (esim. Angola, Nigeria, Venezuela, Azerbaidêan,Venäjä, Kazakstan, Iran). Suurkäräjillä on alettu keskustella siitä miten uusi yhtiö pystyy toimimaan norjalaisten eettisten arvojen mukaisesti.

SV:n suurkäräjäryhmän ulkopoliittinen edustaja Ågot Valle katsoo, että Statoilin on mukauduttava asevientiä koskeviin pelisääntöihin. Höyren johtaja Erna Solberg korostaa, ettei Statoilista saa tehdä osaa Norjan ulkopolitiikkaa. Politiikkojen ei pidä ottaa kantaa siihen missä maissa Statoil saa toimia. Ainoana poikkeuksena Solberg mainitsee Burman, jonka Solbergkin sulkee pois. Myös suurkärjien ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, työnväenpuolueen Olav Akselson on eri mieltä Vallan kanssa mutta peräänkuuluttaa Norjan yritysten kansainvälistä toimintaa koskevia standardeja liittyen ympäristöön, eettisiin asioihin, korruptioon ja paikallisiin sääntöihin. Solbergin mukaan fuusio on aivan turha jos toimittaisiin SV:n tahdon mukaisesti. - Siinä tapauksessa Norjan öljytoiminta kasvaa ja kuolee pysyen Norjan mannerjalustalla.

Valtion korostunut asema uudessa Statoilissa nostaa vääjäämättä keskusteluihin poliittisten päätöksentekijöiden vastuun uuden yhtiön toiminnasta.

Norsk Hydro pilkotaan palasiksi

Norsk Hydro pilkotaan palasiksi mutta Norjan teollisuushistorian uraanuurtajayhtiö ei häviä. Se säilyy Reitenin johdolla alumiini-, vesivoima-, ja aurinkoenergiayhtiönä.

Fuusiolle saatava EU:n kilpailuviranomaisten hyväksyntä

Perustettava yhtiö saa merkittävän aseman EU:n kaasumarkkinoilla ( noin 30 prosenttia markkinoista). Kilpailuasetelma muuttuu Norjan mannerjalustalla. Uusi yhtiö saa yli 80 prosenttia operointitehtävistä. Arvoitus on ottaako komissio kantaa kilpailutilanteeseen Norjan jalustalla vai laajemmalla perspektiivillä. Norjalaisten arvion mukaan komissio ei ole toistaiseksi ollut erityisen kiinnostunut up-stream kilpailuasetelmasta.

Suomen suurlähetystö, Oslo