Arktis ja rajaesteet puhuttivat Pohjolan päivänä
Pohjoismaisen yhteistyön kulmakivi Helsingin sopimus täytti 50 vuotta maaliskuun 23. päivänä. Mitä yhteistyölle kuuluu nyt, kysyttiin Kaisaniemessä Pohjolan päiväksi nimettynä vuosipäivänä.
Pohjolan päivänä Helsingin Kaisaniemen Kulttuurpisteeseen kokoontui satakunta ihmistä keskustelemaan pohjoismaisesta yhteistyöstä ja 50-vuotiaasta Helsingin sopimuksesta,
Paneelikeskustelussa olivat mukana kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.), Nuorten Pohjoismaiden neuvoston edustaja Josefin Gustafsson (kok) ja professori Henrik Meinander. Paneelia vetänyt Björn Månsson kysyi, minne pohjoismainen yhteistyö on suuntaamassa, kun jo 1940-luvulla ehdotettiin Pohjoismaista liittovaltiota.
Pohjolassa tehdään tiivistä yhteistyötä, vaikkei olekaan muodostettu yhteistä liittovaltiota. Mutta kyseessä ei vain ole maiden välinen yhteistyö vaan myös ulospäin suuntautunut yhteinen lobbaus, esimerkiksi muut Pohjoismaat ovat Pekka Haaviston mukaan antaneet Suomelle vankan tuen YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyteen. Haavisto nosti esille myös puolustusyhteistyön tärkeyden.
”Ovatko ne, jotka tukevat yhteistä valtiota rauhan aikana, myös halukkaita muodostamaan yhteisen valtion, jos jossain maassa jostain syystä ei olisikaan enää rauhaa?” Haavisto kysyi. Haaviston mukaan pohjoismainen yhteistyö voisi kuitenkin olla paremmin koordinoitua, esimerkiksi EU:ssa. Maiden välistä kilpailua ei myöskään voi sivuuttaa Haaviston mielestä.
Nuorille tärkeät opiskelu- ja työmarkkinat
Nuorten Pohjoismaiden neuvoston edustaja Josefin Gustafsson nosti esille pohjoismaiden markkinoiden harmonisoinnin ja varsinkin työmarkkinoiden tärkeyden. Työ rajaesteiden poistamiseksi on myös osa tätä tärkeää työtä Gustafssonin mukaan.
”Me nuoret haluamme tehdä työtä ja opiskella vapaasti Pohjolassa”, Gustafsson totesi.
Yhtenä kehitysideana nostettiin raideliikenne Oslosta Ahvenanmaan kautta Helsinkiin. Näin lähes kaikki Pohjoismaat olisi yhdistetty.
Pekka Haavisto korosti henkilökohtaisten suhteiden tärkeyttä ja mahdollisuuksia pohjoismaisessa yhteistyössä kaikilla tasoilla.
”Emme ole toisillemme itsestäänselvyyksiä”
Myös arktiset asiat herättivät reaktioita sekä paneelissa ja yleisössä. Todettiin, että on monta eri näkökulmaa arktisille asioille: öljy ja kaasu, luonnonsuojelu, ihmisoikeudet (Luoteis-Venäjä) ja demografiset ongelmat alueilla. Samaa mieltä oltiin kuitenkin siitä, että näistä tulisi keskustella enemmän ja että pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan arktisilla alueilla, vaikka mailla olisikin erilaiset kansalliset intressit.
Professori Meinander totesi, että emme saa Pohjolassa ottaa toisiamme itsestäänselvyyksinä. Vaikka tänään hyvinkin läheinen yhteistyö monella alueella on itsestään selvää, on tärkeää ylläpitää ja vaalia näitä suhteita.
Keskustelun jälkeen pohjoismainen ruokasuurlähettiläs Kim Palhus Hanasaaresta tarjoili kävijöille maistiaisia pohjoismaisesta ruoasta ja kertoi projektista ”Uusi Pohjoismainen ruoka”. Lisää projektista http://nynordiskmad.org/su/.