Ukrainan tuki, Euroopan turvallisuus ja energian hinta korostuivat EU-huippukokouksessa

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 15.–16. lokakuuta keskusteltiin Ukrainan tukemisesta, Euroopan turvallisuudesta, energian hinnoista ja EU:n tulevasta budjetista. Lisäksi esillä olivat EU:n laajentuminen, Lähi-idän tilanne ja muuttoliike. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Petteri Orpo.

Pääministeri Orpo: “Meidän velvollisuutemme on tukea Ukrainaa selviämään tulevasta talvesta”

Ukrainan tukeminen oli yksi Eurooppa-neuvoston tärkeimmistä aiheista. EU-johtajat keskustelivat Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa ja vahvistivat tukensa Ukrainalle, joka on joutunut yhä raaempien Venäjän hyökkäysten kohteeksi.

Pääministeri Petteri Orpon mukaan Ukrainan auttaminen selviytymään tulevasta talvesta on EU:n velvollisuus. Erityisen tärkeää on varmistaa Ukrainan riittävä rahoitus ensi vuodeksi.
Orpo korosti Suomen vahvaa tukea Ukrainalle myös kahdenvälisessä tapaamisessaan presidentti Zelenskyin kanssa.

Eurooppa-neuvosto korosti Ukrainan ilma- ja ohjuspuolustuksen vahvistamista, kriittisen infrastruktuurin ja energiajärjestelmän kestävyyden parantamista sekä alueellista energiayhteistyötä. Venäjää vaaditaan hyväksymään välitön ja ehdoton tulitauko.
EU aikoo jatkaa Ukrainan taloudellista ja sotilaallista tukemista. Keskusteluissa käsiteltiin 90 miljardin euron tukilainan edistämistä vuosille 2026–2027 sekä 6,6 miljardin euron vapauttamista Euroopan rauhanrahastosta.

Eurooppa-neuvosto keskusteli myös EU:n laajentumisesta ja sisäisten uudistusten etenemisestä. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Ukrainan ja Moldovan etenemistä kohti EU-jäsenyyttä. Keskeistä on avata kaksi jäljellä olevaa neuvotteluklusteria mahdollisimman pian.

Pääministeri Orpo vaati venäläisten turistiviisumien myöntämisen lopettamista

Euroopan puolustusta ja turvallisuutta koskevassa keskustelussa korostuivat Venäjän muodostama haaste Euroopan unionille, lisääntyneet hybridihyökkäykset ja tarve nopeuttaa toimia Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamiseksi.

EU-johtajat tuomitsivat Venäjän hybriditoiminnan ja korostivat siihen vastaamisen tärkeyttä. EU ja jäsenvaltiot aikovat hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja mekanismeja hybridihyökkäysten ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja niihin vastaamiseksi.

Pääministeri Orpo vaati kokouksessa keskustelun käynnistämistä venäläisille myönnettävien turistiviisumien lopettamisesta. Venäläisille turisteille myönnettiin Schengen-alueelle vuonna 2025 puoli miljoonaa turistiviisumia. Suomi ei ole myöntänyt turistiviisumeita vuoden 2022 jälkeen.

Kokouksen jälkeen arvioidaan uusien rajoittavien toimenpiteiden tarvetta. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa Venäjän kansalaisia koskevien viisumivaatimusten ja -politiikan tarkistamista ja tiukentamista.

Eurooppa-neuvosto haki ratkaisuja EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseen ja energian hintapaineisiin 

EU-johtajat keskustelivat unionin kilpailukyvyn vahvistamisesta haastavassa geopoliittisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä. Eurooppa-neuvosto arvioi Yksi Eurooppa, yhdet sisämarkkinat -toimintaohjelman etenemistä ja korosti sen kunnianhimoisen edistämisen tarvetta. Keskustelussa painottuivat sisämarkkinoiden kehittäminen, sääntelyn yksinkertaistaminen ja teknologisen suvereniteetin vahvistaminen.

Keskustelua käytiin myös kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaamisesta ja Euroopan energiariippuvuuden vähentämisestä. Keskeistä on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vahvistaa Euroopan energiaturvallisuutta pitkällä aikavälillä.
”Päästökauppajärjestelmä on keskeinen väline päästöjen vähentämisessä ja puhtaan siirtymän vauhdittamisessa. Meidän on pidettävä kiinni ilmastotavoitteistamme ja varmistettava yrityksille ennakoitava toimintaympäristö. Suomen esimerkki osoittaa, että investoinnit puhtaaseen energiaan vahvistavat energiaomavaraisuutta ja auttavat alentamaan energian hintaa”, pääministeri Orpo korosti.

Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä jatkuvat 

Yksi kokouksen pääaiheista oli Irlannin puheenjohtajakauden ehdotus EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Jäsenmaiden näkemykset rahoituskehyksen kokonaistasosta ja painopisteistä eroavat edelleen merkittävästi.

Pääministeri Orpon mukaan ehdotus on edennyt oikeaan suuntaan, mutta rahoituskehyksen kokonaistaso on yhä liian korkea. Irlannin ehdotus laskisi komission esittämää 1 893 miljardin euron rahoituskehystä 141 miljardilla eurolla 1 752 miljardiin euroon vuoden 2025 hinnoin. Rahoituskehys kasvaisi silti noin 30 prosenttia nykykaudesta.

Suomen tavoitteena on ehdotettua pienempi ja uudistettu EU-budjetti, joka vastaa Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn tarpeisiin. Ensisijaista on turvata Suomelle merkittäviä saantoja maataloudessa, sisäasioissa ja sotilaallisessa liikkuvuudessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Suomen asemaan Venäjän rajanaapurina ja EU-budjetin nettomaksajana sekä pohjoisten alueiden erityistarpeisiin (NSPA).

Eurooppa-neuvosto kehotti puheenjohtaja António Costaa jatkamaan neuvotteluja.

Eurooppa-neuvosto käsitteli myös Lähi-idän tilannetta ja muuttoliikettä.