Kehitysyhteistyö Egyptissä

Egyptistä kehittyi alemman keskitulon maa 1990-luvun taloudellisen kasvun johdosta. Tämän vuoksi Suomi teki vuonna 2001 päätöksen vetäytyä vuoteen 2007 mennessä lahja-apumuotoisesta kehitysyhteistyöstä ja ryhtyä toteuttamaan monimuotoisempaa kumppanuutta. Siirtymävaihe toteutettiin vuosina 2005 – 2007. Kahdenväliset projektit vietiin päätökseen egyptiläisiä tyydyttävällä tavalla.

Nykyään Egyptin kehitysyhteistyö nähdään osana Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellista kehitysyhteistyötä. Alueellinen tuki kanavoidaan pääasiassa kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kautta, joiden ohjelmat kattavat vähintään kaksi alueen maata. Alueellista hanketoimintaa täydentää tuki paikallisille kansalaisjärjestöille ja instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (IKI).

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellisen kehitysyhteistyön kaksi päätavoitetta ovat: 1) inklusiiviset ja tasa-arvoiset yhteiskunnat, ja 2) kestävä ja inklusiivinen talouskasvu. Erityisesti naisten asemaa pyritään vahvistamaan edistämällä poliittista osallistumista, taloudellisesta toimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Suomi tukee ihmisoikeusnäkökulmasta myös muuttoliikkeen hyvää hallintaa ja edistää siirtolaisten ja pakolaisten hyvinvointia ja suojelua. Lisäksi Suomen lähestymistavassa painotetaan alueellista integraatiota ja kansallisten toimijoiden yhteistyötä. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellisen kehitysyhteistyön strategia löytyy ulkoministeriön sivuilta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).

Alueellinen yhteistyö

Alueellisia Suomen tukemia hankkeita, joissa Egypti mukana:

Suomi tukee ILO:n(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) Kairon toimiston kautta hankkeen naisten työelämäoikeuksien ja -olojen kohentamiseksi Tunisiassa ja Egyptissä. Suomen tuki hankkeen ensimmäiselle vaiheelle 2012 – 2017 oli 3,1 miljoonaa euroa, ja tuki hankkeen toiselle vaiheelle vuosiksi 2018 – 2022 on 2,2 miljoonaa euroa. Tavoitteena on molemmissa maissa parantaa naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille ja parantaa työmarkkinainstituutioiden kykyä auttaa naisia. Tavoitteena on myös lisätä kauttaaltaan tietoisuutta naisten oikeuksista ja vauhdittaa toimeenpanoa sekä auttaa naisia osallistumaan työmarkkinajärjestöjen päätöksentekoon. Hyödynsaajia ovat niin valtiolliset kuin kunnalliset elimet sekä liike-elämäpalveluiden tarjoajat, työnantaja- ja tekijäorganisaatiot, kansalaisjärjestöt, yliopistot ja oppilaitokset.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)on laajentanut toimialuettaan itäiselle ja eteläiselle Välimerelle, ensi vaiheessa toiminta kohdistuu Tunisiaan, Marokkoon, Egyptiin ja Jordaniaan. Ensi vaiheessa tuki annetaan teknisenä apuna yritystoiminnan kehittämiseen. EBRD:n tavoitteena on tukea paikallisten rahoituslaitosten kasvua ja kehittää niiden kapasiteettia mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten lainoittamisessa. Suomi painottaa rahastoyhteistyössä pankin tuen suuntaamista erityisesti naisten taloudellisten mahdollisuuksien kasvattamiseen. Suomen tuki on 6,1 miljoonaa euroa vuosina 2012 – 2018.

Suomi osallistuu Maailmanpankin MENA-rahastoon(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan), jonka tavoitteena on toimia katalyyttisena tukena transitiota läpikäyville maille. Rahastosta tarjotaan rahoitusapua vahvistamaan hallintoa, edistämään sosiaalisen ja taloudellisen syrjimättömyyden periaatteita, luomaan uusia työpaikkoja ja tukemaan kestävää kasvua. Läpileikkaavina teemoina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, alueellinen integraatio ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten edistäminen. Hankkeita voidaan rahoittaa Marokossa, Algeriassa, Tunisiassa, Libyassa, miehitetyllä Palestiinalaisalueella, Egyptissä, Irakissa, Jordaniassa, Libanonissa ja Jemenissä. Suomen osuus rahastossa vuosina 2012 – 2021 on 1,72 miljoonaa euroa.

Suomi tukee Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) hanketta kauttakulkusiirtolaisten terveystilanteen ja suojelun parantamiseksi Marokossa, Egyptissä, Libyassa, Tunisiassa ja Jemenissä Egyptissä ja Jemenissä. Hankkeen tavoitteena on tukea ja täydentää kansallisten ja paikallisten toimijoiden työtä. Hankkeessa priorisoidaan haavoittuvimmassa asemassa olevat siirtolaiset kuten ihmiskaupan uhrit, naiset, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit ja ilman huoltajaa olevat lapset. Tuki hankkeen ensimmäiselle vaiheelle vuosina 2015 – 2017 oli 2,75 miljoonaa euroa. Hanketta jatketaan vuosina 2018 – 2020 2,6 miljoonalla eurolla.

Egyptissä on tuettu alueellisen BCRC-Egyptin hallinnoimaa hanketta ongelmajätteiden määrän ja vaarallisuuden vähentämiseksi arabimaissa Baselin sopimuksen(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) mukaisesti. Suomen tuki UNDP:n(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) kautta oli 1,2 miljoonaa euroa vuosina 2012–2018. Baselin sopimus (the Basel Convention on the Control of Transboundary Movements of Hazardous Wastes and their Disposal) on kansainvälinen ongelma- ja muita jätteitä koskeva ympäristösopimus, joka astui voimaan vuonna 1992. Sopimuksen tavoitteena on suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä pyrkimällä minimoimaan ongelmajätteiden määrää ja vaarallisuutta. Päämääränä on lisäksi vähentää ongelmajätteiden kaukokuljetuksia ja tukea jätteiden käsittelyä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa.

Suomen tuki Anna Lindh -säätiön(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) toiminnalle vuosina 2014 – 2018 oli 710 000 euroa. Anna Lindh -säätiö (ALF) on kansallisten ALF-verkostojen kattojärjestö 44 EU-maassa ja Välimeren alueella. Suomi on tukenut Anna Lindh -säätiötä sen perustamisesta asti vuonna 2005. Anna Lindh -säätiön toiminnan tarkoituksena on tukea kansalaisjärjestöjen keskinäistä vuorovaikutusta alueella sekä EU-maiden kanssa.

Instituutioiden välinen kehitysyhteistyö (IKI)

Alueellista hanketoimintaa tukee Instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti (IKI), joka mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Hankkeiden tavoitteena on hyödyntää suomalaista osaamista kohdemaan valtiollisten toimijoiden kuten ministeriöiden, laitosten ja yliopistojen osaamisen vahvistamiseen. Toiminta perustuu aina paikallisiin tarpeisiin ja aloitteellisuuteen.

Suomella on vahvaa osaamista Egyptille tärkeillä aloilla, kuten vesialalla ja luonnonvarojen kestävässä hallinnassa, mistä esimerkkinä ovat alla esitellyt IKI-hankkeet.

Suomen ympäristökeskus (SYKE(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)) kehittää ruoppausvaikutusten arviointia yhteistyössä egyptiläisen kumppanin kanssa. Suomen tuki vuosille 2016–2018 oli 440 000 euroa.

Institutionaalisen kapasiteetin kehittäminen tasa-arvokoulutuksessa ja YKTN päätöslauselma 1325 toimeenpanossa -hankkeen tavoitteena oli kasvattaa rauhanturvaoperaatioihin osallistuvien rauhanturvaajien, poliisien ja siviilien tasa-arvotietämystä sekä edistää YK:n turvallisuusneuvoston 1325-päätöslauselman toimeenpanoa. Hankkeen osapuolina olivat Suomen sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus Crisis Management Center (CMC) Finland(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Egyptin ulkoministeriön yhteydessä toimiva CCCPA (Cairo Regional Center for Training on Conflict Resolution and Peacekeeping in Africa). Hankkeen kokonaisbudjetti vuosina 2012–2016 oli 795 000 euroa.

Egyptin Field Crop Research Institute (FCRI) ja Suomen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) IKI-hankkeella kehitettiin kuivien ja suolapitoisten alueiden maataloustuotannon edellytyksiä Siinailla. Suomen tuki oli 560 000 euroa vuosina 2013–2016.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliseen yhteistyöhön on suunniteltu oma IKI-instrumentti (ks. Ulkoministeriön internetsivut(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan))

Paikallisen yhteistyön määräraha

Suomen kehitysyhteistyön alueellista lähestymistapaa ja instituutioiden välisen yhteistyön hankkeita täydentää tuki paikallisille kansalaisjärjestöille, mitä toteutetaan Paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM). PYM:n tarkoitus on tukea kansalaisyhteiskunnan kehitystä Egyptissä. Kairon suurlähetystö on hallinnoinut PYM-hankkeita vuodesta 2003 lähtien, ja projektien painopisteenä on useamman vuoden ajan ollut naisten ja tyttöjen poliittisen osallistumisen vahvistaminen ja taloudellinen voimaannuttaminen.

PYM-instrumentin kautta voidaan tukea esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, tiede- ja teknologiayhteisöjen, riippumattomien tiedotusvälineiden, kulttuurilaitosten, säätiöiden, etujärjestöjen sekä muiden paikallisten, voittoa tavoittelemattomien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ODA-kelpoisia projekteja. Huom! Sopimusosapuolena voi olla vain paikallinen yhteistyökumppani.

Paikallisen yhteistyön määrärahaa ei voida käyttää tukemaan hallituksen, kuntien, ministeriöiden tai poliittisten puolueiden tukemiseen, yksittäishenkilöiden tai yksityisten liiketointen tukemiseen, puhtaasti uskonnolliseen toimintaan tai hyväntekeväisyyteen, mikroluottoihin, tai suomalaisten järjestöjen tukemiseen.

Lisätietoa hakuprosessista löytyy englanninkielisiltä sivuilta.

Tuki suomalaisille kansalaisjärjestöille

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestöyksikkö valitsee Suomen kansalaisjärjestöjen hakemusten joukosta ne hankkeet, joita valtio tukee kehitysyhteistyövaroista. Kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön kasvattamiseen kannustetaan. Lue lisää ulkoministeriön sivuilta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan).