Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomea edustaa Kairossa 1.2.2017 lähtien suurlähettiläs Laura Kansikas-Debraise. Suomen suhteet Egyptiin ovat hyvät ja toimivat. Suomelle Egypti on merkittävä väestöllisen ja maantieteellisen mittakaavansa sekä sijaintinsa johdosta. Kaupalliset suhteet ovat Egyptin viime vuosien poliittisesta epävakaudesta huolimatta pysyneet korkealla tasolla. Suomi osallistuu Kairossa EU:n ulkosuhdehallinnon ja jäsenmaiden yhteiseen toimintaan.
Kehitysyhteistyö
Egyptistä kehittyi alemman keskitulon maa 1990-luvun taloudellisen kasvun johdosta. Tämän vuoksi Suomi teki vuonna 2001 päätöksen vetäytyä vuoteen 2007 mennessä lahja-apumuotoisesta kehitysyhteistyöstä ja ryhtyä toteuttamaan monimuotoisempaa kumppanuutta.
Nykyään Egyptin kehitysyhteistyö nähdään osana Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellista kehitysyhteistyötä. Alueellinen tuki kanavoidaan pääasiassa kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen kautta, joiden ohjelmat kattavat vähintään kaksi alueen maata.
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueellisen kehitysyhteistyön kaksi päätavoitetta ovat: 1) inklusiiviset ja tasa-arvoiset yhteiskunnat, ja 2) kestävä ja inklusiivinen talouskasvu. Erityisesti naisten asemaa pyritään vahvistamaan poliittista osallistumista, taloudellisesta toimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistämällä. Suomi tukee ihmisoikeusnäkökulmasta myös muuttoliikkeen hyvää hallintaa ja edistää siirtolaisten ja pakolaisten hyvinvointia ja suojelua. Lisäksi Suomen lähestymistavassa painotetaan alueellista integraatiota ja kansallisten toimijoiden yhteistyötä.
Alueellista hanketoimintaa täydentää instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (IKI) ja tuki paikallisille kansalaisjärjestöille (paikallisen yhteistyön määräraha, PYM). IKI mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Hankkeiden tavoitteena on hyödyntää suomalaista osaamista kohdemaan valtiollisten toimijoiden kuten ministeriöiden, laitosten ja yliopistojen osaamisen vahvistamiseen. Toiminta perustuu aina paikallisiin tarpeisiin ja aloitteellisuuteen. Egyptin ja Suomen väliset IKI-hankkeet ovat painottuneet vesialan ja luonnonvarojen kestävän hallinnan kehittämiseen.
PYM:n tarkoitus on tukea kansalaisyhteiskunnan kehitystä Egyptissä. Määrärahan kautta voidaan tukea esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja muiden paikallisten, ei-valtiollisten, voittoa tavoittelemattomien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden hankkeita. Suomen PYM-projektien painopisteenä Egyptissä on useamman vuoden ajan ollut naisten ja tyttöjen poliittisen osallistumisen vahvistaminen ja taloudellinen voimaannuttaminen.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Egyptin välinen kauppa
Egypti on Suomen merkittävimpiä kauppakumppaneita Afrikan ja Lähi-idän alueella. Suomen kauppa Egyptiin on perinteisesti ollut ylijäämäistä. Vuonna 2017 Suomen vienti Egyptiin oli ennätyksellisen suurta maiden välillä, noin 356 miljoonaa euroa.
Suomesta viedään Egyptiin perinteisesti eniten raaka-aineita (erityisesti metsäteollisuuden tuotteita) ja lisäksi jonkin verran koneita sekä laitteita. Egyptistä Suomeen tuodaan puolestaan elintarvikkeita (pääasiallisesti kasviksia ja hedelmiä), valmistettuja tavaroita (tekstiili- ja metallituotteita) ja palveluita. Näin ollen, vaikka kauppatase on Suomelle ylijäämäinen, muun muassa Suomen Egyptiin tuoman sahatavaran arvo moninkertaistuu rakennus- ja huonekaluteollisuuden sekä kaupan alan arvoketjuissa ja kasvattaa Egyptin taloutta.
Vuonna 2011 alkanut poliittinen epävakaus on heijastunut myös kauppatilastoihin viennin vaihdellessa lähes 100 MEUR vuosien 2010–2013 välillä. Vuonna 2013 Suomen vienti Egyptiin oli 250 miljoonaa euroa, mutta se on noussut vuoteen 2017 mennessä mainittuun 356 miljoonaan. Egyptin tuonti Suomeen on pysynyt toistaiseksi alle 30 miljoonassa eurossa.
Potentiaalia kaupan kasvattamiseen on erittäin paljon. Matkailulla Suomesta Egyptiin on pitkät perinteet, mutta kesän 2013 jälkeen turistivirrat vähenivät merkittävästi. Viime vuosina on palattu taas kasvu-uralle, ja talvikaudella 2018–2019 Suomesta on alettu taas järjestämään matkoja Punaisenmeren alueelle. Turismin lisäksi kasvupotentiaalia on Egyptissä useilla kaupan aloilla. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota Egyptille erinomaisia ratkaisuja muun muassa kiertotalouden, uusiutuvan energian, tietotekniikan ja terveysteknologian aloilla.

Sopimukset

Vierailut

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki vieraili Egyptissä virkamiesvaltuuskunnan kanssa vuonna 2004. Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Egyptissä vuonna 2004 sekä Suomen EU-puheenjohtajuuden aikaan vuonna 2006. Samana vuonna Egyptissä vieraili myös ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, joka edusti Suomea EuroMed-ympäristöministerikokouksessa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili liikemiesvaltuuskunnan kanssa Egyptissä helmikuussa 2008. Useiden kahdenvälisten ministeritapaamisten lisäksi Väyrynen edusti Suomea EuroMed-tietoyhteiskuntaministerikokouksessa.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Arajärvi vierailivat Egyptissä 19.–21. lokakuuta 2009. Valtuuskuntaan kuului myös ulkoministeri Alexander Stubb.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen vieraili Kairossa yritysvaltuuskunnan kanssa syyskuussa 2016.
Ulkoministeri Timo Soini vieraili Egyptissä marraskuussa 2018.
Pääministeri Juha Sipilä osallistui EU:n ja Arabiliiton väliseen huippukokoukseen Sharm El Sheikhissä helmikuussa 2019.

Muuta

Egyptiä koskevissa tilasto- ja muissa tiedoissa esiintyy eroja lähteistä riippuen.