Suomen kehityspolitiikan tavoitteet ja periaatteet

Suomi pyrkii siihen, että kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan kestäviä tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitys on monen tekijän summa. Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Toimiva demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Suomen kehitysyhteistyö edistää näiden edellytysten toteutumista.

 

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Muuttuvassa maailmassa Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja käyttää osaamistaan haasteiden ratkaisuun. Suomi tekee kehittyvien maiden kanssa yhteistyötä erityisesti aloilla, joissa Suomella on erityisosaamista.

Suomen kehityspoliittiset linjaukset on määritelty kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa (Linkki toiselle web-sivustolle.) tarkemmilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä. Ulkosuhteita tarkastellaan entistä strategisemmin ja kokonaisvaltaisemmin huomioiden kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet nopeat muutokset.

Suomi tukee kehittyvien maiden vakautumista keskittyen strategisten intressiensä edistämiseen ja niihin vahvuuksiin, jotka ovat edistäneet Suomen kehittymistä vakaaksi demokratiaksi, kuten naisten asemaan ja itsemääräämisoikeuteen sekä paikallisdemokratiaan.

Kehityspolitiikassaan Suomi nojautuu omiin vahvuusalueisiinsa, joissa Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä. Kehitysyhteistyön päämäärät perustuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä laajasti jaettuihin prioriteetteihin, kuten naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistamiseen, koulutukseen ja ilmastotoimiin.

Alueellisesti yhä suurempi osuus kehitysyhteistyöstä painottuu Ukrainaan.

Suomen suhteita kehittyviin maihin tulee vahvistaa uudenlaisen, ennakoivan ja määrätietoisesti johdetun politiikan avulla. Kauppa- ja kehityspolitiikkaa on tarkasteltava entistä kokonaisvaltaisemmin ja toisiaan tukevina.

Suomen kehitysyhteistyö on ehdollista omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle. Suomi ei kehitysyhteistyössään tue hallintoja tai toimijoita, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Suomi edistää molempia osapuolia hyödyttäviä kaupallisia mahdollisuuksia kehittyvien maiden kanssa. Suomen tavoite on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen sekä vahvistaa kehittyvien maiden omaa rahoitusta.

Suomi jatkaa pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaansa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi. Työ ihmisoikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi luo edellytyksiä myös ihmiskaupan vähentämiselle.

Humanitaarinen apu on itsenäinen osa Suomen kehityspolitiikkaa. Suomi jatkaa humanitaarista apua, joka kanavoidaan YK-toimijoiden, Punaisen ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet

Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, sekä tukee vammaisten henkilöiden oikeutta elää ilman syrjintää ja väkivaltaa.

Suomen kehityspolitiikan vahvuusalue Naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema:

• Tukee lainsäädäntöä ja politiikkaa, jolla taataan seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR)(Linkki toiselle web-sivustolle.) naisille ja tytöille, mukaan lukien vammaisille henkilöille.  Tämän lisäksi Suomi tukee toimintaa, jolla varmistetaan pääsy laadukkaisiin ja yhdenvertaisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin.  
• Helpottaa sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneiden henkilöiden pääsyä tukipalveluihin ja tukee sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyä. Suomi tukee erityisesti hauraissa tilanteissa olevia ja vammaisia henkilöitä. Suomi vahvistaa kaikkien naisten ja tyttöjen tietoisuutta oikeuksistaan sekä mahdollisuutta toimia oikeuksiensa, kuten kehollisen itsemääräämisoikeutensa, puolesta. Naisten asemaa heikentäviin tekijöihin puuttuminen ja sosiaalisten normien purkaminen edellyttävät ennen kaikkea miesten ja poikien osallistumista muutosprosessiin.
• Edistää vammaisten henkilöiden oikeutta elää ilman syrjintää, leimautumista ja väkivaltaa. Suomi vahvistaa kumppanimaidensa kykyä panna toimeen lainsäädäntöä ja kehitystä, joka turvaa vammaisten henkilöiden oikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia. Suomi tukee kansainvälistä vammaisliikettä ja edistää vammaisjärjestöjen mahdollisuuksia vaatia omia oikeuksiaan.

Suomi edistää naisten ja tyttöjen asemaa sekä oikeuksien vahvistamista rahoittamalla tasa-arvotoimia, antamalla asiantuntija-apua ja poliittista tukea kumppanimaissa sekä tekemällä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja monenkeskisten kumppanien kanssa. Tämän lisäksi Suomi käy poliittista vuoropuhelua ja tekee vaikuttamistyötä Euroopan unionissa, YK:ssa, kehitysrahoituslaitoksissa ja kumppanimaissa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR)

Seksuaalisuus on olennainen ja arvokas osa ihmisyyttä. Siihen liittyvät oikeudet ovat myös kehityskysymyksiä. Suomen kehityspolitiikka tukee seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä ja -oikeuksilla (sexual and reproductive health and rights, SRHR) tarkoitetaan jokaisen oikeutta hallita omaa seksuaalisuuttaan ja päättää itse vapaasti ja vastuullisesti – ilman pakkoa, syrjintää tai väkivaltaa – siihen liittyvistä asioista. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat monin tavoin haavoittuvimpia ihmisoikeuksia ja niiden toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Koulutus

Koulutus on yksi Suomen kehityspolitiikan vahvuuksista, ja kotimaisen koulutusjärjestelmämme kokemuksiin nojautuen Suomella on hyvät edellytykset edistää kestävän kehityksen koulutustavoitetta (SDG4) myös maailmanlaajuisesti. Kehitysyhteistyöllään Suomi edistää laadukkaan, inklusiivisen ja tasa-arvoisen perus- ja toisen asteen koulutuksen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien toteutumista kaikille.

Yhteistyössä keskitytään erityisesti tyttöjen koulutukseen, opettajankoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä vammaisten henkilöiden koulutukseen. Kouluruokailu ja digitaalinen oppiminen ovat keskeinen osa koulutusalan työtä.

Yritysten ja oppilaitosten vientipyrkimyksiä ja kansainvälistymistä tuetaan vahvistamalla Team Finland -toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehitysyhteistyön ja koulutusviennin välistä monitoimijayhteistyötä. Suomalaistoimijoiden osallistumista EU:n Global Gateway -aloitteeseen opetusalalla vahvistetaan. Yhteistyötä jatketaan kansainvälisten koulutusalan toimijoiden sekä kansalaisjärjestöjen kanssa muun muassa tukemalla Unicefin innovaatiotoimintaa. Suomi jatkaa maailmanlaajuisen kouluruokakoalition puheenjohtajistossa.

Ilmastotoimet

Suomi on ilmastopolitiikassaan sitoutunut EU-päätösten ja kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon, kuten Pariisin ilmastosopimukseen. Suomi pyrkii ilmasto- ja ympäristödiplomatian kautta edistämään maailmanlaajuista siirtymää vähähiilisiin, ilmastokestäviin ja luonnon monimuotoisuutta turvaaviin yhteiskuntiin. Osana kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten toimeenpanoa luodaan myös kysyntää suomalaiselle ilmasto- ja ympäristöteknologialle kehittyvissä maissa. Ilmastotoimet ja puhdas siirtymä tukevat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita.

Suomi tukee kehittyviä maita, erityisesti vähiten kehittyneitä maita ja pieniä kehittyviä saarivaltioita, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luontokadon torjumisessa. Suomi edistää kansainvälisten ilmasto- ja ympäristötoimien suunnittelua ja toteuttamista tavalla, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa ja huomioi ryhmät, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa suhteellisesti enemmän.

Suomi korostaa tarvetta ennakoida ilmaston- ja ympäristönmuutoksen aiheuttamia riskejä sekä varautua niihin. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisessä meteorologiayhteistyössä sekä katastrofiriskien vähentämiseen liittyvässä työssä edistäen muun muassa YK:n pääsihteerin Early Warnings for All -aloitteen toteutumista. Suomi edistää kaivannais- ja energia-alan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta ja kehittyvien maiden mahdollisuuksia puhtaaseen siirtymään. Suomi jatkaa laaja-alaisen vesi- ja metsäosaamisen edistämistä kehittyvissä maissa hyödyntäen tiivistä yhteistyötä yritysten, tutkijoiden sekä eri hallinnonalojen kanssa. 

Suomi edistää demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kehittyvissä maissa

Suomi tukee toimia kehittyvien maiden taloudellisen riippuvuuden vähentämiseksi kehitysyhteistyörahoituksesta. Keskeinen osa tätä työtä on kehittyvien maiden oman tulopohjan vahvistaminen muun muassa verojärjestelmiä kehittämällä.

Suomi tukee demokraattisen julkisen hallinnon kehittämistä ja edistää riippumattoman ja monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan kykyä toimia tehokkaasti ja osallistua päätöksentekoon. Lisääntynyt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus vahvistaa keskinäistä luottamusta ja rauhanomaista ongelmien ratkaisua. Suomi parantaa oikeuslaitoksen ja poliittisten päätöksentekijöiden valmiutta ja kykyä vahvistaa demokratiaa sekä edistää oikeusvaltioperiaatteita. Suomi parantaa lainsäädännön ja lakien toimeenpanoa sekä edistää sanan-, kokoontumis- ja järjestäytymisvapautta. Suomi vahvistaa naisten ja haavoittuvimmassa asemassa olevien osallistumista päätöksentekoon. Suomi vahvistaa myös itsenäistä mediaa sekä ihmisoikeuspuolustajien ja ilmoittajien suojelua. 

Suomi parantaa naisten, nuorten ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua rauhaan ja turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Suomi vahvistaa yhteiskuntien vakautta osallistavampien rauhanprosessien sekä konfliktien eston ja rauhanomaisen ratkaisun etsimisen kautta. Suomi tukee konfliktista toipuvissa maissa asuvien ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä pyrkii yhdessä kumppaniensa kanssa yhteyden säilyttämiseen demokraattisten toimijoiden ja instituutioiden kanssa poliittisesti vaikeissa konteksteissa. Suomi tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa tuettaessa hauraita valtioita sekä pyrkii EU:n ja jäsenmaiden toimien keskinäisen täydentävyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseen. 

Suomen välitön kansallinen intressi on vahvistaa kumppanimaiden ja kansainvälisen yhteisön sitoutumista demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteisiin sekä yhteisesti hyväksytyn kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän säilyttämiseen. Rauhanomaiseen ja demokraattiseen yhteiskuntakehitykseen vaikuttavat kumppanimaiden omien toimijoiden sekä muiden kehitystoimijoiden toiminta ja asenteet. Kumppanimaiden omista lähtökohdista nousevat ratkaisut uudistusprosesseissa ovat erityisen tärkeitä.